Uraaninlouhinta

Ydinpolttoaineen tuotantoketjun riskejä

Ydinvoimateollisuus markkinoi ydinvoimaa puhtaana energiamuotona. Ydinpolttoaineen tuotannossa syntyy kuitenkin radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä jätettä, joka saastuttaa vesistöjä ja maa-alueita sekä altistaa ihmisiä säteilylle ja raskasmetalleille.

Ydinvoimalan käyttämä polttoaine valmistetaan uraanista, jota louhitaan kaivoksissa kaikkialla maailmassa. Kaivostoiminta ja uraanin jalostaminen ydinpolttoaineeksi on jättänyt jälkensä viimeisen puolen vuosisadan aikana. Altistuneet alueet säilyvät saastuneina pahimmillaan satojen tuhansien vuosien ajan. Jokainen uusi kaivos tai uusi ydinvoimala pahentaa ongelmaa.

Uraaninlouhinnan ympäristöriskit

Uraania voidaan louhia kallioperästä kolmella tavalla:

- Avokaivoksella, jolloin louhiminen ja kuljetus voi tuottaa radioaktiivista ja kemiallisesti myrkyllistä pölyä, joka leviää tuulen mukana
- Tunnelikaivoksella, jolloin kaivoksesta pumpattava poistoilma sisältää ilmaa raskaampaa radonkaasua, joka leviää ympäristöön
- Liuosuuttokaivoksella, jolloin kallioperään pumpataan happoliuosta, joka sulattaa malmin. Liuosta jää kallioperään, jossa sen on todettu voivan pilata pohjavesiä vielä vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen.

Uraanikaivosten tuottamaa vaarallista jätettä on kahdenlaista:

- Kiveä ja hiekkaa, joka varastoidaan usein korkeiksi kasoiksi. Ne sisältävät 85 % uraanimalmin radioaktiivisuudesta sekä raskasmetalleja kuten arsenikkia, kadmiumia ja lyijyä
- Radioaktiivista lietettä, joka syntyy, kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Koska malmin uraanipitoisuus on usein pieni, yli 99 % malmin sisältämästä kiviaineksesta jää kaivosalueelle jätteenä.

Jäteaines voi joutua eroosion tai sadeveden myötä vesistöihin tai vuotaa pohjaveteen. Myös uraanimalmin kuljetukset voivat levittää pölyä tien varsille ja ojiin. Riski joutua säteilylle ja raskasmetalleille alttiiksi on huomattavasti suurempi kuin ennen uraanikaivostoiminnan aloittamista ja säilyy satoja tuhansia vuosia. Säteilyn joutuessa elimistöön sisäistesti on se erittäin vaarallista.

Uraaninlouhinta Suomessa

Suomessa käytetty uraani on tänä päivänä louhittu mm. Kanadassa, Venäjällä, Australiassa ja Nigerissä. Nyt Suomen uraanivarat ovat kuitenkin herättäneet kiinnostusta kansainvälisissä kaivosyhtiöissä. Tähän on vaikuttanut uraanin nopeasti noussut hinta sekä Suomen löyhä kaivoslaki. Kaivosyhtiöt tekevät nyt koekaivauksia uraaniesiintymien kartoittamiseksi Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Suomessa on jo paikoin maailman korkein taustasäteily kallioperän ja asuntojen radonin takia. Nyt kritiikitön suhtautuminen ydinvoiman riskeihin uhkaa tehdä Suomesta myös ylikansallisten uraanikaivosyhtiöiden leikkikentän. Tuhannet suomalaiset pelkäävät uraanikaivoshankkeiden takia juomavetensä, viljelysmaidensa ja asuinympäristönsä puolesta.

Lisätietoa:

Greenpeacen raportti Arevan uraanikaivostoiminnasta

Uraanikaivoksia vastustava verkosto Pohjois-Karjalassa
Kansanliike uraanikaivoksia ja ydinvoimaa vastaan Pohjois-Suomessa
Kansalaisliike uraanikaivostoimintaa vastaan Itä-Uudellamaalla