COP30-ilmastokokous Brasilian Belémissä pyrkii vauhdittamaan ilmastotoimia. Lue, mitä COP-kokoukset ovat, mitä niissä on saavutettu, miksi ne ovat tärkeitä ja mikä tekee tämän vuoden kokouksesta tärkeän Amazonille ja ilmastolle.
© Kevin McElvaney / Greenpeace
Monille COP-kokoukset kuulostavat toistuvilta ja kuivilta päättäjien kokoontumisilta, joissa pidetään vain loputtomasti puheita ja valokuvaustilaisuuksia – ja joskus ne ovat vähän sitäkin. Mutta nämä YK:n ilmastokokoukset ovat yksi tärkeimmistä työkaluista, joita meillä on ilmastokriisin ratkaisemiseksi yhdessä. Ihan pian virallisesti alkava COP30-kokous järjestetään Belémissä, Amazonin sademetsän kupeessa. Tässä listaamme viisi asiaa, jotka sinun tulisi siitä tietää!
1. Mikä on COP?
COP tulee sanoista Conference of the Parties eli kansainvälisen sopimuksen osapuolten (Party) konferenssi. COP30 on YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) osapuolten kokous, joka järjestetään vuosittain – nyt siis jo 30. kertaa.
YK:n ilmastosopimus tuo yhteen 198 maata, mikä tekee siitä yhden YK-järjestelmän suurimmista valtioiden välisistä elimistä. Näissä kokouksissa maat neuvottelevat ja päättävät siitä, miten vähentää ilmastoa kuumentavia kasvihuonekaasupäästöjä ja etenkin miten tukea yhteisöjä, jotka kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Vuosittaisiin kokouksiin osallistuu valtioiden johtajia, hallitusten neuvottelijoita, tutkijoita, alkuperäiskansojen edustajia, nuoria, aktivisteja, toimittajia – ja kyllä, myös lobbareita. Neuvottelut ovat usein melko monimutkainen, sotkuinen ja turhauttavakin prosessi. Mikään muu foorumi maailmassa ei kuitenkaan tuo saman pöydän ääreen sekä pienimpiä saarivaltioita että suurimpia talouksia etsimään yhteisiä ratkaisuja.
2. Miksi COP-kokoukset ovat tärkeitä?
Ilmastokriisi ei pysähdy eri valtioiden rajoille. Kuivuus tietyssä maailman kolkassa voi nostaa ruoan hintoja ympäri maailman. Himalajan jäätiköiden sulaminen uhkaa eri yhteisöjä jopa tuhansien kilometrien päässä. Etelä-Aasian hurjat helleaallot vievät henkiä sellaisilta viattomilta ihmisiltä, joilla ei käytännössä ole ollut osaa eikä arpaa ilmastokriisin kiihdyttämiseen.
Juuri tästä syystä COP-kokouksia pidetään. Ne ovat ainoa foorumi, jossa hallitukset voivat – ainakin teoriassa – tehdä yhteistyötä sellaisen ongelman ratkaisemiseksi, jota yksikään maa ei voi hoitaa yksin. Multilateralismi saattaa kuulostaa byrokraattiselta horinalta, mutta se tarkoittaa vain maiden välistä yhteistyötä. Ja ilmaston kohdalla globaalit ongelmat todellakin vaativat globaaleja ratkaisuja.
3. Mitä COP-kokouksissa on tähän mennessä saavutettu?
Olisi helppoa suhtautua kyynisesti “päättäjien kokousteluun” tuolla kaukana jossain, mutta historia näyttää, että COP-kokoukset voivat tuottaa tuloksia, kun paine kasvaa.
COP21 (Pariisi, 2015): Pariisin sopimus – hallitukset sitoutuivat pitämään lämpenemisen “selvästi alle 2 °C:ssa” ja pyrkimään 1,5 °C:een. Epätäydellinen ratkaisu, mutta merkittävä käännekohta, joka on antanut valtioille, kaupungeille, yrityksille ja sijoittajille yhteisen suunnan ja vauhdittanut ilmastotoimia.
COP27 (Sharm el-Sheikh, 2022): Pitkään taisteltu Loss and Damage -rahasto perustettiin auttamaan ilmastokatastrofeista pahiten kärsiviä maita. Haavoittuvat maat ja aktivistit olivat vaatineet tätä jo vuosikymmeniä.
COP28 (Dubai, 2023): Ensimmäistä kertaa COP:in päätöksessä nimettiin fossiiliset polttoaineet ilmastokriisin juurisyyksi, joista on siirryttävä pois. Tämä oli historiallinen kirjaus, mutta muistutimme silloin, että “johtajien on nyt sitouduttava täydelliseen, nopeaan, reiluun ja rahoitettuun fossiilisten polttoaineiden alasajoon.”
COP29 (Baku, 2024): Keskiössä oli rahoitus. Hallitukset lupasivat uusia varoja ilmastokriisin hillitsemiseen, mutta lopputulosta pidettiin surkean riittämättömänä suhteessa ilmastovaikutusten mittakaavaan. Viivyttely merkitsee katastrofia.
Kansainvälisen ilmastoyhteistyön tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että lämpenemisennusteet ovat tulleet jo aiempaa alemmas. Uusiutuva energia on tehnyt uskomattoman läpimurron ja on nyt valmista korvaamaan fossiilisia polttoaineita – jos sille vaan annetaan mahdollisuus – puskemalla fossiilitalous pois tieltä.
4. COP:it, fossiililobbarit ja kansalaisten vaikutusvoima
COP-kokouksia kritisoidaan usein pelkiksi puhepaikoiksi, joissa yrityslobbareita on paikalla enemmän kuin ilmastokriisistä kärsivien maiden edustajia. COP28:ssa fossiilisten polttoaineiden lobbareita oli paikalla enemmän kuin lähes missään kansallisessa valtuuskunnassa. Myös liha- ja maitoteollisuuden edustajat olivat paikalla puolustamassa tehotuotantoa.
Siksi kansalaisyhteiskunnan, alkuperäiskansojen, nuorten ja aktivistien läsnäolo kokouksissa on erityisen tärkeää. He pitävät hallituksia vastuussa lupauksistaan, paljastavat viherpesun ja vahvistavat niitä ääniä, joita ei muuten kokoushuoneissa kuultaisi.
Yksikään kokouksissa saavutetuista edistysaskelista ei ole tapahtunut sattumalta. Ne ovat syntyneet ihmisten voimasta: alkuperäiskansojen johtajuudesta, haavoittuvien maiden vastarinnasta, kampanjatiimien sinnikkyydestä ja miljoonien kansalaisten vaatimuksista. Greenpeace osallistuu siis COP-kokoukseen tänäkin vuonna, koska ilman jatkuvaa painetta edistystä ei tapahdu. Muutos syntyy ihmisten voimasta.
5. Belémin ilmastokokouksessa suojellaan myös Amazonin sademetsiä
Tämän vuoden COP30 järjestetään siis Belémissä, Brasiliassa, Amazonin sademetsän alueella. Jo sijainti itsessään tekee kokouksesta merkittävän. Amazon on koti valtavalle luonnon monimuotoisuudelle ja miljoonille ihmisille, myös monille alkuperäiskansoille. Se on myös yksi maapallon tärkeimmistä hiilen varastoista ja nieluista, joka sitoo miljardeja tonneja hiilidioksidia vuosittain. Tutkijat varoittavat, että Amazon on lähellä kriittistä keikahduspistettä, jolloin se voisi alkaa päästää enemmän hiiltä kuin sitoa sitä. Siksi kampanjoimme sen eteen, että kokouksessa sovitaan vahvoista toimista ja rahoituksesta sademetsien suojelulle.
COP30 järjestetään kymmenen vuotta Pariisin sopimuksen jälkeen, hetkessä, jossa ratkaisut ovat olemassa, mutta rohkeus niiden nopeampaan käyttöönottoon ja fossiilisista irtautumiseen puuttuu. Kansalliset tavoitteet ja toimet ovat liian heikkoja ja fossiililobbarit liian vahvoja. Siksi olemme yhä matkalla kohti katastrofaalista lämpenemistä, vaikka parempikin tie olisi tarjolla.
Panokset eivät voisi olla korkeammat. COP30 on hetki, jolloin hallitusten on osoitettava rohkeutta – ei epäonnistumista.
Samalla on selvää, ettei kaikki ratkea yhdessä kokouksessa, vaan siihen tarvitaan sitkeää puurtamista. Muutos ei synny vain johtajista, vaan ihmisistä kaikkialla: niistä jotka marssivat kaduilla, äänestävät paremman puolesta, haastavat saastuttajat oikeuteen, suojelevat metsiä, jakavat tarinoitaan ja vaativat oikeudenmukaisuutta.
Tule mukaan tähän joukkoon ja allekirjoita Greenpeacen kansainvälinen vetoomus, jolla viemme satojen tuhansien ihmisten terveiset päättäjille COP30-kokouksessa: eläköön Amazon!
Maailman rikkainta sademetsää tuhotaan pala palalta. Vaadi kanssamme: eläköön Amazon.
Tule mukaan
