Mertensuojelu on ollut Greenpeacen työn keskiössä aina. Merten herkkää tasapainoa uhkaavat tällä hetkellä esimerkiksi syvänmeren kaivuu, vesistöihin päätyvä muovijäte, sekä teollinen kalastus ja eritoten tuhoisa pohjatroolaus. Mitä näiden aiheiden parissa tehtiin Greenpeacella vuonna 2025? Lähdetäänpä purkamaan!
Syvänmeren kaivuu ei vieläkään saanut vihreää valoa – ja hyvä niin!
Työmme syvänmeren kaivuun pysäyttämiseksi jatkuu sinnikkäästi. Nyt jo 40 valtiota on moratorion kannalla, eli vaatii kaivuusuunnitelmien laittamista jäihin ainakin toistaiseksi. Vastarinta merenpohjien kaivosalaa kohtaan on noussut kiivaasti, eritoten siksi että ympäristöjärjestöt ja tiedeyhteisöt ympäri maailmaa ovat kampanjoineet sinnikkäästi moratorion ja merten turvaamisen puolesta. Valtioiden lisäksi moni kansainvälinen yritys on linjannut, ettei aio ostaa raaka-aineita, joita on louhittu syvänmeren pohjista. Näin luomme painetta kaivosyhtiöihin!
Kansainvälinen merenpohjaviranomainen (International Seabed Authority – ISA) piti järjestyksessään 30. yleiskokouksen viime heinäkuussa Jamaican Kingstonissa. Moratoriosta ei päästy vieläkään sopuun, mutta toisaalta kaivostoiminta ei saanut myöskään toiminnalleen lupaa. Yleiskokouksessa tunteet selkeästi kuumenivat, sillä ISA:n sihteeristö, jota on syytetty liiasta läheisyydestä kaivosyhtiöihin, rajoitti toimittajien pääsyä kokoukseen ja esti mielenosoituksia. Tämä herätti kuitenkin ymmärrettävästi epäluottamusta esimerkiksi kaivosyhtiöiden sijoittajissa.
Lisäksi saimme viime viikolla ilouutisia Norjasta, kun uusi hallitus linjasi, ettei syvänmeren kaivuulle myönnetä rahoitusta tulevalla hallituskaudella. Ympäristöjärjestöjen ahkera työ merte puolesta toi siis turvan Norjan merille ainakin seuraavaksi neljäksi vuodeksi! Sinnikäs työmme siis jatkuu toiveikkaampana kuin koskaan, kun kansainvälinen vastustus tätä tuhoisaa teollisuudenalaa kohti kasvaa.
Mertensuojelusopimus saavutti tärkeän merkkipaalun
Greenpeace on kampanjoinut kansainvälisen mertensuojelusopimuksen puolesta jo yli 20 vuotta, ja sopimuksen sisällöstä päästiin vihdoin ja viimein sopuun vuonna 2023. Viime syyskuussa saavutettiin seuraava tärkeä merkkipaalu, sillä nyt yli 60 YK:n jäsenmaata on ratifioinut sopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimus on nyt saavuttanut lainvoimaisuuden kynnyksen ja se astuu voimaan vuodenvaihteessa!
Suojelusopimuksen avulla hallitukset voivat perustaa sitovia, vahvasti suojeltuja merialueita kansainvälisille vesille. Näillä alueilla kielletään kaikki tuhoisa toiminta, kuten pohjatroolaus, teollinen kalastus, kaivostoiminta ja öljynporaus.
Jatkamme kampanjointia, jotta hallitukset ottavat uudet työkalut käyttöön ja todella perustavat uusia mertensuojelualueita viipymättä. Teemme myös selväksi yrityksille ja päättäjille, että meriä ei voida nähdä vain resurssina, vaan elämän lähteenä, jota on kunnioitettava.
Muovisopimuksesta neuvoteltiin jälleen, mutta tuloksetta
Maailman johtajat kokoontuivat jälleen vääntämään kansainvälisestä muovisopimuksesta, kun YK:n alainen, muovisopimukseen keskittyvän komitean INC5.2-neuvottelukierros pidettiin Sveitsin Genevessä elokuussa 2025. Greenpeace oli myös paikalla kampanjatiimin ja aktivistien voimin, muun muassa muistuttamassa öljy-yhtiöiden osallisuudesta muovikriisiin ja tekemässä mittauksia kaupunki-ilman mikromuovipitoisuuksista. Kovasti odotettu kokoontuminen ei tuonut vieläkään ratkaisua maailman muovikriisiin riittävän vahvalla sopimuksella, joten työtä pitää jatkaa, jottei maailma huku muoviin odotellessa. Ehdolla ollut sopimusluonnos oli laadultaan niin heikko, etteivät sopimusta ajavat valtiot voineet sitä hyväksyä, ja siksi jatkotyöstöä tarvitaan vielä.
Vaikka öljyfirmat jarruttavat vahvan sopimuksen syntyä, järjestöjen ja ihmisten vastavoima kasvaa. Nyt jo 450 yhtiötä 32 eri maasta on sitoutunut tukemaan vahvaa muovisopimusta. Greenpeacen, Break Free from Plasticin ja Plastic Pollution Coalitionin kansainvälinen yhteisprojekti Champions for Change kokoaa yhteen yrityksiä, jotka allekirjoittavat avoimen kirjeen kirittääkseen valtioita kohti vahvaa sopimusta. Vahva sopimus asettaisi muun muassa rajat kertakäyttömuoville, muovin kierrättämiselle ja uusiokäytölle.
Valtamerten hyvinvointi on tärkeää myös rannikkoyhteisöille ja pienkalastajille
Kansainvälisesti Greenpeace puolustaa myös haavoittuvassa asemassa olevia rannikkoyhteisöjä ja pienkalastajia ja vastustaa tuhoisaa pohjatroolausta. Paikalliskalastus on elintärkeää maailmanlaajuiselle ruokaturvalle ja toimeentulolle. Tällainen ei-teollinen kalastus nimittäin työllistää globaalisti noin 60 miljoonaa ihmistä, joka vastaa 90 % kaikesta kalastusalan työvoimasta. Pienet ja paikalliset kalastajayhteisöt ovat rakentuneet perinteisen tiedon ja kestävien käytäntöjen varaan ja ovat siten keskeisessä roolissa valtamerten ja ilmaston suojelussa.
Nämä rannikkoyhteisöt kohtaavat yhä kasvavia uhkia teollisen hyväksikäytön, liikakalastuksen, merten saastumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi ympäri maailmaa esimerkiksi Patagoniassa, Senegalissa ja Thaimaassa. Näiden uhkakuvien toteutuessa vaarassa ovat sekä rannikkoyhteisöjen toimeentulo sekä ylipäätään merten ekosysteemien tulevaisuus. Juuri siksi Greenpeace ja kalastajayhteisöt vaativat hallituksia ympäri maailman tunnustamaan rannikkoyhteisöt oikeudenhaltijoiksi ja asettamaan heidän tietämyksensä ja oikeutensa keskiöön kaikessa valtameriä koskevassa päätöksenteossa, jotta merten tulevaisuus ja biologinen monimuotoisuus voidaan turvata.
Greenpeacen suojelu- ja vaikuttamistyö ei olisi mahdollista ilman tukijoitamme. Jotta takaamme aidon puolueettomuuden ja sitoutumattomuuden työssämme, emme periaatesyistä ota vastaan valtiontukea tai lahjoituksia yrityksiltä. Siksi sinun tukesi on äärimmäisen tärkeää.
Tänä jouluna sinäkin voit olla osa muutosta ja muistaa läheistäsi Greenpeacen joulukorteilla. Lahjoitukset käytetään Greenpeacen työhön ja meidän kaikkien yhteisen tulevaisuutemme hyväksi.
