Banderolli koostettiin 400 ihmisten kasvokuvasta.
Greenpeacen kampanjaa Arktiksen suojelun puolesta tukee miltei 9 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Banderollin kuva on koostettu satojen ihmisten lähettämistä kasvokuvista. Greenpeace korostaa arktisten maiden ministerien vastuuta Pohjoisen jäämeren suojelusta ja siitä, että arktisen mertensuojelualueverkoston kasvattaminen tapahtuu yhteistyössä arktisten alkuperäiskansojen kanssa.
”Tuore YK:n ilmastoraportti alleviivaa, miten raju ja nopea ilmastonmuutos on käynnissä jo nyt. Meret ovat elintärkeä hiilinielu, ja ihmisten hyvinvointi sekä toimeentulo ovat sidoksissa merten hyvinvointiin. Tiedämme, että suojelualueet ovat tehokas apu ekosysteemeille, mutta arktisten maiden hallitukset ovat olleet kiinnostuneempia luonnonvarojen hyödyntämisestä kuin luonnon suojelemisesta. Haluamme muistuttaa Rovaniemelle kokoontuneita ministereitä heidän vastuustaan merten hyvinvoinnista” sanoo Greenpeacen Arktis- ja Antarktis-asiantuntija Laura Meller.
Pohjoisnapaa ympäröivällä laajalla kansainvälisellä merialueella ei ole lainkaan suojelualueita, vaikka sen ekologinen merkitys on kansainvälisesti tunnistettu. YK aloitti syyskuussa neuvottelut kohti uutta mertensuojelusopimusta, jonka avulla mertensuojelualueiden perustaminen tällaisille alueille olisi mahdollista. Eteläisen jäämeren suojelukomissio on yksi harvoista toimijoista, jotka voivat perustaa mertensuojelualueita kansainvälisille merille – ja sen pöydälle tulee jo tässä kuussa esitys maailman suurimman suojelualueen perustamisesta antarktiselle Weddellinmerelle.
”Viime viikolla allekirjoitettu arktinen kalastussopimus asettaa rajat kalastusteollisuuden laajentumiselle Pohjoisella jäämerellä. Se on rohkaiseva osoitus siitä, että pelisääntöjen tarve tunnistetaan. Toivon, että nämä maat osoittavat johtajuutta, kun Eteläisen jäämeren suojelukomissio kokoontuu päättämään maailman suurimmasta suojelualueesta parin viikon päästä. Pöydän ääressä ovat arktisista maista Norja, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat” sanoo Meller.
Greenpeace järjestää perjantaina 12.10. osana Arktista biodiversiteettikongressia seminaarin, jossa tarkastellaan Pohjoisen jäämeren suojelun tilannetta ja hallinnointia. Kaiken kaikkiaan arktisista meristä alle viisi prosenttia on suojeltu, ja esimerkiksi Venäjällä jo tehtyjä suojelupäätöksiä on purettu.
Lisätietoja
Laura Meller, Arktis- ja Antarktis-asiantuntija (FT), Greenpeace Norden, 040 180 3322
Juuso Janhunen, tiedottaja, Greenpeace Norden, 040 482 5541
Kuvia medialle Arktisesta biodiversiteettikongressista
Taustatietoa: Frans Joosefin maata ympäröivän suojelualueen pinta-alaa on vähennetty 40 000 km2 öljykenttien laajentumisen tieltä, ja sama uhkaa Laptevinmeren suojelualueita. Samaan aikaan Venäjän arktisen kansallispuiston suojavyöhykkeelle rakennetaan hiilisatamaa ja infrastruktuuria hiilikaivosta varten.
Greenpeacen tavoitteena on pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen merialueen suojelu osana arktista mertensuojelualueiden verkostoa.
Arktisen mertensuojelualueverkoston laajentamisen periaatteina tulee olla ekosysteemilähtöinen suunnittelu, joka perustuu alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon ja tieteelliseen tietoon. Mertensuojelualueiden perustamisen tulee tapahtua yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa siten, että perinteisten elinkeinojen harjoittamisen mahdollisuus säilyy. Varovaisuusperiaate ja ekosysteemien sopeutumiskyvyn säilyttäminen ovat keskeisiä periaatteita.
Arktisten merten suojelu edellyttää kaikkien arktisten maiden toimia ja tavoitteenasettelua, joka perustuu alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon sekä tieteelliseen tietoon.
