Ilmastomarssijoita Helsingissä syksyllä 2018. © Jonne Sippola / Greenpeace

Tänään YLE:n tenttausvuorossa ovat pienpuolueet. Kävimme läpi näiden pienpuolueiden ilmastokannat ja listasimme joitakin tärppejä alle.

Feministinen puolue

Feministisen puolueen vaaliohjelma “100 aloitetta yhdenvertaisuudesta” löytyy täältä.

Puolue suhtautuu ilmastonmuutokseen tosissaan ja ehdotetut toimenpiteet ovat tiukkoja. Parin viikon takaisessa eduskuntapuolueiden ilmastokantaselvityksessä ainoastaan vihreät, vasemmisto ja RKP olivat valmiita asettamaan Suomen kansallisen 2030 päästövähennystavoitteen 60 prosenttiin. Feministinen puolue olisi valmis nostamaan päästövähennystavoitteen 80 prosenttiin. Lisäksi puolueen tavoitteena on nostaa maankäyttösektorin nettonielua 35 prosentilla, vähintään 40 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä on linjassa Korvaamaton-kampanjan ehdotusten ja 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Puolue myös tavoittelee hiilinegativiisuutta vuoteen 2030 mennessä. Eduskuntapuolueista ainoastaan vihreät ja vasemmisto tavoittelevat hiilineutraaliutta samalle vuodelle.

Lisäksi puolue ehdottaa laadittavaksi kokonaan uusiutuviin perustuvan pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Energiatehokkuutta parannettaisiin merkittävästi ja linjaus noudattelee Korvaamaton-kampanjan suosituksia.

Feministinen puolue aikaistaisi kivihiilestä luopumisen vuoteen 2025 ja samalla luovuttaisiin turpeesta. Fossiilituet Feministinen puolue lopettaisi välittömästi.

Liikenteen osalta tavoitteena on 750 000 vaihtoehtoisiin (sähkö, biokaasu) energiamuotoihin perustuvaa autoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sama kuin SDP:n ilmasto-ohjelmassa ja noudattelee Aalto-yliopiston ja Suomen Akatemian Smart Energy Transition-hankkeen suosituksia. Bensiini-ja dieselkäyttöisten autojen myynnin puolue olisi valmis kieltämään “kohtuullisella siirtymäajalla”.

Kehitysmaihin suuntautuvaa lahjamuotoista ilmastorahoitusta puolue olisi valmis nostamaan 200 miljoonaan euroon jo vuoteen 2020 mennessä.

Kokonaisuudessaan Feministisen puolueen ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia ja puolue painii tavoitteissaan samassa sarjassa vihreiden ja vasemmiston kanssa. Parannettavaa olisi vielä muutamassa kohdassa. Öljylämmityksen päättymiselle olisi hyvä saada päättymispäivämäärä. Samoin olisi hyvä tarkentaa uusien bensiini-ja dieselkäyttöisten autojen myyntikiellon päivämäärää.

Eläinoikeuspuolue

Nimensä mukaisesti Eläinoikeuspuolueen eduskuntavaaliohjelmassa käsitellään paljon eläintuotantoon ja kasvisruokaan liittyviä teemoja, mutta ilmastosta puhutaan laajemminkin.

Puolue kannattaa erillisen haittaveron säätämistä eläinperäisille tuotteille sen lisäksi, että eläinperäisten tuotteiden verotusta nostetaan ja kasvisperäisten tuotteiden verotusta lasketaan. Myös maatalouden tukijärjestelmää uudistetaan niin, että tuet ohjautuvat kasvisravinnon tuotantoon.  

EOP on valmis rukkaamaan myös muita tukijärjestelmiä. Energian tuhlaukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustavat tuet, kuten energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, luovuttaisiin tulevalla hallituskaudella. Myös turpeen veroalesta luovuttaisiin asteittain.

Feministisen puolueen, Vihreiden ja Vasemmiston tavoin EOP säätäisi lentoveron.

Energian osalta EOP suosii uusiutuvia. Maataloustuet ohjattaisiin jo tulevalla vaalikaudella tukemaan siirtymistä fossiilisista uusiutuviin. Puolue myös ehdottaa uusien fossiilisiin perustuvien energialaitosten rakentamiskieltoa. Turpeenpolton lopettamiselle ei aseteta ohjelmassa päivämäärää, mutta luopumisen olisi tapahduttava “mahdollisimman nopeasti”.

Hiilinielujen osalta Eläinoikeuspuolue panostaisi jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon ja tätä vauhditettaisiin kannustinjärjestelmällä sekä metsäammattilaisten uudelleenkoulutuksella. Avohakkuut valtionmailla puolue olisi valmis luopumaan ensi vaalikauden aikana.

Liikenteessä EOP panostaisi liikkumisen vähentämiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen ja olisi valmis kieltämään uusien fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynnin jo 2027 jouduttaakseen liikenteen sähköistymistä. Tässä kysymyksessä EOP:lla onkin tiukin kanta yhdessä Vihreiden kanssa. Biopolttoaineet varattaisiin ensisijaisesti raskaamman liikkeen käyttöön.

Kokonaisuudessaan Eläinoikeuspuolueen vaaliohjelman ilmasto-linjaukset ovat kunnianhimoisia, mutta joitakin kysymyksiä jää myös avoimeksi. Eläinoikeuspuolueen olisi hyvä tarkentaa vielä esimerkiksi hiilineutraaliustavoitetta, päästövähennystavoitetta sekä terävöittää fossiilisten käytön päättymispäivämäärää.

Suomen Kommunistinen Puolue

SKP ilmoittaa vaaliohjelmassa tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuonna 2030, millä puolue asettuu samalle viivalle Vihreiden ja Vasemmiston kanssa. Tehokkaimmin tähän päästäisiin kasvattamalla hiilinieluja ja yksi keino niiden kasvattamiseen olisi avohakkuista luopuminen.

Julkisissa hankinnoissa SKP suosisi kasvis- ja vegaaniruokaa. Tämän lisäksi SKP laskisi kasvisten ja kasviproteiinien arvonlisäveroa. Energiantuotannossa SKP edistäisi uusiutuvaa energiaa ja liikenteessä panostettaisiin erityisesti julkiseen raideliikenteeseen. SKP:n tavoitteena on siirtyä asteittain maksuttomaan joukkoliikenteeseen koko maassa.

SKP:n hiilineutraaliustavoite on hyvä, mutta konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi esitellään melko vähän ja kokonaisuudessaan ilmasto- ja energiaosuus on melko ohut. SKP:n olisikin hyvä tarkentaa esimerkiksi päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 ja fossiilisista luopumisen aikataulua.

Piraattipuolue

Piraattipuolue haluaa eduskuntavaaliohjelmassaan luopua fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista luopumista vauhditettaisiin päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla. Ensisijaisena keinona fossiilituotannon alasajamisessa piraatit näkevät ydinvoiman voimakkaan lisärakentamisen. Liikenteessä Piraattipuolue siirtyisi sähköön ja “vähäpäästöisesti tuotettuihin biopolttoaineisiin”.

Kokonaisuudessaan piraattien ilmasto- ja energiaohjelma on melko ohkainen. Fossiilisista luopuminen 2030 mennessä on tiukka tavoite, mutta tarkennuksia tarvitaan. Mikä on piraattien päästövähennystavoite vuodelle 2030? Entä hiilineutraaliustavoite? Mitä tarkoitetaan vähäpäästöisesti tuotetuilla biopolttoaineilla ja miten he pitäisivät huolen hiilinielujen kasvamisesta?

Liberaalipuolue

Liberaalipuolueen eduskuntavaaliohjelmassa ympäristöstä ja ilmastosta ei kovin tarkasti puhuta. Puolue linjaa, että Suomen tulee pysyä edelläkävijänä ympäristöasioissa ja että ympäristöpolitiikan pitää perustua tutkittuun tietoon.

Puolue haluaa helpottaa pienten ydinreaktorien rakentamista. Liikenteessä taas halutaan luopua ajoneuvoverosta ja siirtää verot polttoaineisiin. Lisäksi puolue kannattaa erillistä hiiliveroa ja ympäristölle haitallisista tuista ollaan valmiita luopumaan.

Liberaalien ohjelma jää hyvin yleisluontoiseksi. Olisi hyvä tietää, mikä on Liberaalipuolueen näkemys esimerkiksi päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030 ja milloin puolue tavoittelee hiilineutraaliutta. Entä mikä on puolueen kanta hakkuumääriin? Puolueohjelmassaan Liberaalipuolue sanoo, että bioenergia ei ole automaattisesti päästötöntä, mutta toisaalta heti perään sanotaan, että “Suomessa harjoitettu pitkäjänteinen metsänhoito mahdollistaa kestävän biomassan käytön.”


Itsenäisyyspuolue

Itsenäisyyspuoleen vaaliohjelmassa ympäristölle on varattu oma osansa. Puolue näyttää kannattavan uusiutuvan energian lisäämistä. “Aurinko- ja tuulienergia sekä geoterminen energia, biokaasu, mahdollisesti aaltovoima sekä perinteinen puuenergia eri muodoissaan on otettava tuotannon perustaksi.” Lisäksi Itsenäisyyspuolue ehdottaa näiden pientuotannon tukemista.  

Lisäksi ohjelman mukaan länsimaisen ihmisen tulisi kohtuullistaa elintasoaan.

Esimerkiksi päästövähennystavoitteista, hiilinieluista, liikenteen päästövähennyksistä tai hiilineutraalisutavoitteista puolue ei ohjelmassaan kirjoita mitään.

Kommunistisella Työväenpuolueella eikä Suomen Kansa Ensin -puolueella ole erillistä vaaliohjelmaa. Kansalaispuolueella taas ei ole ohjelmassaan edes mainintaa ilmastosta, minkä vuoksi heidän ilmastokantojaan ei voida arvioida.