Fortum ilmoitti tiistaina, että se nostaa omistusosuutensa saksalaisesta energiayhtiö Uniperista 70,5 prosenttiin. Tässä viisi asiaa, jotka ostosta ja sen seurauksista on hyvä tietää.

1. Fortumista tulee oston myötä yksi Euroopan suurimmista saastuttajista

Fortum on profiloitunut uusiutuvan energian yhtiöksi, mutta Uniper-kaupan myötä yhtiöiden yhteenlaskettu päästömäärä tulee olemaan korkeampi kuin koko Suomen päästöt yhteensä. Kaupan myötä Fortumista tulee yksi Euroopan suurimmista saastuttajista. Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia. Fortumin päästöt olivat puolestaan noin 20 miljoonaa tonnia, kun taas koko Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Uniperin hiilivoimaloiden päästöt aiheuttivat Europe Beyond Coal -kampanjan raportin mukaan vuonna 2016 noin 316 ennenaikaista kuolemaa ja 340 miljoonan euron suuruiset terveyskustannukset.

2. Uniper yrittää aktiivisesti jarruttaa ilmastopolitiikkaa ja on haastamassa Hollannin oikeuteen

Muutama viikko sitten Uniper ilmoitti, että se on haastamassa Hollannin välimiesoikeuteen, koska Hollannin valmisteilla olevan hiilikieltolain mukaan yhtiön tulisi sulkea hiilivoimalansa vuoden 2029 loppuun mennessä. Kuten Suomi, myös Hollanti toteuttaa hiilikieltolain myötä Pariisin sopimusta ja on ajamassa alas kivihiilen tuotantoa sen vaatimassa aikataulussa: Euroopassa kaikki hiilivoimalat tulisi sulkea vuoteen 2030 mennessä. Mikäli Fortumin tytäryhtiö Uniper toteuttaa aikomuksensa haastaa Hollanti välimiesoikeuteen, siitä tulee merkittävä ennakkotapaus koko Euroopan tasolla ja se tulee määrittelemään Euroopan hiilestä luopumista. Veronmaksajien ei tulisi joutua hiiliyhtiöiden maksajiksi. Ilmastokriisin keskellä, hiilivoimaloiden nopeutetun sulkemisen sijaan Fortum/Uniper on aikeissa avata jopa uuden hiilivoimalan Saksassa kesällä 2020 (Datteln 4). Vaihtoehtoisesti yhtiö aikoo hakea korvauksia saksalaisilta veronmaksajilta, mikäli ei saa ottaa voimalaa käyttöön Saksassa päätetyn hiilen alasajosuunnitelman vuoksi.  

3. Fortumilla on valtaa ja mahdollisuus vaikuttaa Uniperiin – huoli osakkeista estää toimet

Fortumin aiemmat toimet viittaavat siihen, että halutessaan Fortumilla on valtaa vaikuttaa Uniperiin. Fortum on jo käyttänyt valtaansa Uniperiin ja esimerkiksi savustanut koko Uniperin johdon ulos. Viimeistään nyt, kun Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö, Fortumilla tulee olemaan kiistaton määräysvalta Uniperiin. Fortum voisi siis hyvin esimerkiksi vaatia, että Uniper järjestää ylimääräisen yhtiökokouksen, ja käyttää siellä äänienemmistöään. Halutessaan Fortum voi siis kirittää Uniperin ilmastotoimia ja lopettaa ensi alkuun absurdin välimiesoikeusuhittelun Hollantia vastaan. 

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on julkisuudessa profiloitunut tiukan ilmastopolitiikan kannattajaksi. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Lundmark peräsi nopeampaa fossiilisten alasajamista:

”80 prosenttia maailman primäärienergiasta tulee fossiilisista. Maailman energiajärjestön ennusteen mukaan osuus putoaa ehkä kymmenen prosenttiyksikköä vuoteen 2040 mennessä. Eihän se ole ollenkaan riittävän nopea vauhti. Kulmakertoimen muutos pitää saada aikaan mahdollisimman nopeasti. (–) Tässä on niin kiire, että emme voi jäädä odottamaan 10–20 vuodeksi ja ajatella, että teemme kaiken sitten viimeisen kymmenen vuoden aikana.”

Hyvin sanottu. Uniper kaupassa Fortum havittelee kuitenkin parempaa pääsyä kaasumarkkinoille. Kaasu on yhtälailla fossiilinen polttoaine ja sen polttamisen tulee loppua. On myös vaikea nähdä, kuinka hiilen alasajon jarruttaminen pitkin Eurooppaa edesauttaa Lundmarkin tavoitteita ilmastotoimien nopeuttamisesta.   

4. Suomen valtio omistaa Fortumista yli puolet ja voi käyttää omistajan valtaa

Suomen valtio omistaa Fortumin osakkeista 50,1 prosenttia. Suomen valtiolla on myös tavoite tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tämän myötä Suomen virallisten tavoitteiden ja valtionyhtiön eli Fortumin toiminnan välillä on Uniper-ostosten myötä räikeä ristiriita. Valtion omistajaohjauspolitiikkaa ollaan kuitenkin juuri päivittämässä, ja päivityksessä tuleekin edellyttää, että myös valtio-omisteiset yritykset päivittävät liiketoimintastrategiansa linjaan Pariisin sopimuksen 1,5°C tavoitteen kanssa, koko arvoketjunsa osalta. Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron mukaan Fortum ei lisää Uniper-omistustaan hiilivoiman takia, vaan muuttaakseen yhtiötä.

On kyseenalaista väittää, että pörssiyhtiö harrastaisi yrityskauppoja ensisijaisesti ilmastotavoitteet mielessään, kun Fortum havittelee Uniperin oston myötä parempaa pääsyä kaasumarkkinoille. Kaasu on myös fossiilinen polttoaine, jonka polttamisesta tulee luopua – ja jota kohtaan myös poliittiset mielipiteet ovat kovenemassa: Ruotsin hallitus päätti tänään, ettei Swedegasin nesteytettyä maakaasua saa kytkeä Ruotsin kaasuverkkoon, ja vetosi päätöksessä ilmastosyihin.

5. Uniper on sijoittajan mustalla listalla, Fortum ei (vielä?)

Vastuullisuus kiinnostaa sijoittajia. Erityisesti pitkäaikaiset sijoittajat, kuten eläkeyhtiöt, haluavat varmistaa, että sijoitukset ovat pitkällä aikavälillä kannattavia. Esimerkiksi Ilmarinen ja OP ovat sulkeneet sijoituksistaan pois yhtiöt, joiden liikevaihdosta tai energiantuotannosta yli 25–30 prosenttia tulee hiilestä. Muun muassa Uniper löytyy OP:n mustalta listalta. Fossiiliset polttoaineet tulevat menettämään arvonsa sijoituskohteina. Carbon Tracker Initiative -ajatushautomon mukaan epäselvää on ainoastaan se, kuinka nopeasti hiilisijoitusten arvo laskee. Mikäli Uniper sulkee hiilivoimalansa eikä saa Hollannilta vaatimiaan korkeita korvauksia, sijoitukset tulevat siis menettämään arvoaan. On vähintäänkin reilua, etteivät veronmaksajat joudu hiiliyhtiöihin tehtyjen sijoitusten pelastajiksi. Sijoittajien kannattaakin alkaa suunnata sijoituksiaan vastuullisempiin kohteisiin pian – ja myös Fortumin kohdalla kannattaa harkita sijoituksiaan uudestaan.

 

Artikkelikuva: Sebastian Schlüter, Wikimedia Commons.