Hallitusohjelma täyttää tänään vuoden.

Huh, mitä menoa valtakunnan politiikassa. Juuri, kun hallitus on julkaissut historiallisen suuren lisäbudjettinsa, sitä luotsannut valtiovarainministeri eroaa. Syksyyn mennessä kuva, joka Suomen johtajaviisikosta levisi viraaliksi maailmallakin, voikin nyt näyttää toiselta.

Aikamoista.

Kulmunin eroilmoitus käynnisti pohdinnat valtiovarainministerin seuraajasta ja keskustan tulevaisuudesta.

Samalla on kuitenkin ajankohtaista pohtia, miten käy tavoitteiden, jotka hallituksen piti yhdessä saavuttaa? Ja mitä niille ylipäänsä kuuluu nyt, kun ensimmäinen vuosi on takana?

Hallitusohjelma 1 v

Tänään tulee täyteen tasan vuosi siitä, kun Antti Rinteen hallitus nimitettiin ja hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle.

Hallitusohjelma alkaa sanalla “Ilmastonmuutos” ja sisältää maailman vahvimpiin kuuluvat ilmastotavoitteet – kiitos meidän suomalaisten, jotka nostimme ilmastonmuutoksen vaaliteemaksi.

Suomen tarina nousi kansainväliseksi uutiseksi ja sai lisäkierteitä, kun Sanna Marin nousi pääministeriksi: maailman nuorin pääministeri, jonka hallituksella on maailman vahvimpiin kuuluvat ilmastotavoitteet!

Maailman talousfoorumissa Davosissa pääministerille satoi haastattelupyyntöjä enemmän, kun hän pystyi antamaan. Juuri ennen kuin korona sulki kansainväliset yhteydet, sadat newyorkilaiset jonottivat sateessa “kuulemaan Marinia, joka on heistä Trumpin vastakohta ja saa Suomen kuulostamaan utopialta”. Esityksessään pääministeri näytti kuvaa Suomen ilmastomarsseilta (ks. alla).

Kuvakaappaus HS uutisesta 7.3.2020

Tavoitteet on komeat, mutta entä toiminta?

Onko hallitus saanut mitään aikaiseksi? Tätä on vuoden aikana kyselty paljon – ja syystä. Monta kohtaa, jossa olisi voinut ja pitänyt tehdä päätöksiä, on jätetty käyttämättä tai on tyydytty pieniin parannuksiin todellisen muutoksen sijaan. Ulkomaita myöten on ihmetelty, miten Suomi voi esiintyä ilmastojohtajana, jos sen valtionyhtiö vielä vuonna 2020 avaa Saksaan uutta hiilivoimalaa ja hankaloittaa hiilivoimaloiden sulkemista Hollannissa.

Eli mitä onkaan tapahtunut?

Ensimmäiseen puoleen vuoteen ei tapahtunut paljoa, sillä hallitus – ymmärrettävästi ja odotetusti – keskittyi rooliinsa EU-puheenjohtajamaana. Ministereiden kalenterit täyttyivät Euroopan neuvoston kokouksista ja Eurooppa-asioista, Brexit-säätöineen. Keskustan huomiota vei puheenjohtajavaalit, joissa Sipilä vaihtui Kulmuniin.

Syksyn budjetissa ilmastotavoitteet eivät juurikaan vielä näkyneet. Isommat verouudistukset oli aikataulutettu myöhempään, eivätkä demarit ja keskusta olleet valmiita tekemään päätöksiä kiistakysymyksistä, kuten turpeen verotuen ja teollisuuden päästökauppakompensaation poistosta. Myös yritystukien karsiminen jäi torsoksi. Liikennepolttoaineiden verotusta kuitenkin nostettiin.

Joulukuussa Rinteen hallitus kaatui posti-jupakkaan. Johtoon nousi Marin ja ministerisalkkuja järjestettiin uudelleen.

Uusi startti

EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen, uuden pääministerin johdolla, hallitusyhteistyölle haettiin uutta starttia. Hallituspuolueiden kaikki kansanedustajat kutsuttiin harvinaislaatuiseen, yhteiseen retriittiin, jonka teema oli sama kuin hallitusohjelman ensimmäinen sana: ilmastonmuutos. Tällä Rinne, joka kokouksen alun perin ideoi, halusi viestiä, että ilmasto todella on prioriteetti ja toteutus on saatava nopeasti vauhtiin – koko hallituksen voimin.

Syksyn aikana hallituksen ilmastotavoitetta oli kyseenalaistettu monesta suunnasta ja epäilty mahdottomaksi saavuttaa. Keskustelut autoilusta, metsähakkuista, turpeesta sekä maito- ja karjatalouden päästöistä saivat erityisesti keskustalaisia siilipuolustukseen ja toisia epäilemään, onko keskusta sittenkään valmis päätöksiin, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Toisaalta pohdittiin, löytyisikö demareilta riittävästi johtajuutta viedä tavoitteita käytäntöön.

Kokouksen alla Greenpeace halusikin rohkaista hallitusta ja muistuttaa, että suomalaisten tuki ilmastotoimille on harvinaisen vahva ja laaja-alainen. Toimme kokoukseen tervehdyksen ja pelipaidan Suomen jalkapallomaajoukkuen kapteeni Tim Sparvilta sekä joukolta ‘Suomen ilmastomaajoukkueen avainpelaajia’, kuten SAK:n, EK:n ja Suomen yrittäjien pomot.


Vuosaaren ilmastokokouksessa hallitus ei tehnyt uusia päätöksiä ilmastopolitiikan kipukohdista, kuten turpeen alasajosta tai haitallisista tuista, mikä oli pettymys. Hallitus kuitenkin jyvitti hiilineutralisuus 2035 -tavoitetta tarkemmin eri sektoreille, sitoutti joukkojaan yhteisen äärelle ja vannotti epäilijöille, että haastavuudestaan huolimatta tavoitteisiin on sitouduttu ja hallitusohjelma toteutetaan aikataulussaan. Eli ei nyt ihan hukkareissukaan, totesin.

Seuraavan kerran hallituksen sitoutumista omiin tavoitteisiinsa epäiltiin, kun korona-kriisi iski. Oppositio vaati hallitusohjelmaa roskakoriin – joskin kokoomus myöhemmin tarkensi, että ei ilmastotavoitteita.

Ylen kyselyssä ero hallituspuolueiden sitoutumisessa oli silmiinpistävä. Siinä missä demareiden, vihreiden ja vasemmiston kansanedustajat vakuuttivat, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni, oli keskustan selkäranka kateissa ja RKP jakaantui.

Elvytystoimia valmistellessa myös keskustaministerit ovat kuitenkin vakuuttaneet, että tavoitteista pidetään kiinni ja jälleenrakennusta tehdään niin, että se hyödyttää myös ilmastotavoitteiden toteutusta. (Käytännössä tosin paitsi keskustan myös koko hallituksen määritelmät sille, mitä kestävä elvytys saa sisältää, ovat huterat.)

Eli missä mennään ja mitä kohti?

Hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut vauhdikas – EU puheenjohtajuutta, hallituskriisiä ja al-Hol -vääntöjä seurasi koronakriisi. Kaiken aikaa on kuitenkin vakuuteltu, että hallitusohjelma on yhä voimassa.

Suomalaisille tuo 1 vuotta tänään täyttävä dokumentti lupaa muun muassa seuraavaa:

Tavoitteiden toteuttamissuunnitelma aikatauluineen löytyy täältä.

Hallitusohjelma ei toki ole täydellinen – tärkeitä asioita jäi pois, liittyen esimerkiksi turpeen käytön kieltoon, haitallisten tukien poistoon ja metsiensuojeluun. Mutta se on hyvä. Siksi “ilmastohallitusta” voi hyvin arvioida sillä, miten hyvin se onnistuu oman ohjelmansa toteutuksessa.

Vaikka vaikeita päätöksiä on lykätty tai laimennettu ja omistajaohjauksessa on töpätty, olisi liian aikaista julistaa hallitus epäonnistuneeksi. Totta kun on sekin, että näin ison siirtymän valmistelu, ymmärtäminen ja laaja sitouttaminen vie aikansa ja siksi suurin osa isoista ilmastopäätöksistä on alun perinkin aikataulutettu vasta tulevalle vuodelle. Puolueet, virkamiehet, työryhmät ja tutkimuslaitokset ovat olleet kiireisiä ja meille kansalaisjärjestöillekin sataa kutsuja ja kuulemispyyntöjä hallitusohjelman toteutukseen liittyen harva se päivä.

Isossa kuvassa hallitusohjelman toteuttamissuunnitelmassa on pysytty, joskin jotkin päätökset, kuten omistajaohjauspäätös, viivästyi kuukausilla ja energiaverouudistusta koskevat päätökset siirtyivät korona-kriisin vuoksi syksyyn.

Jotain hallitus on saanut jo valmiiksikin, kuten

  • Avustusjärjestelmän asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi
  • Korjausrakentamisen strategian 2050
  • Hallituksen esityksen sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten energiatehokkuutta parantavaksi laiksi; sekä
  • Liikennepolttoaineiden verotuksen indeksikorotuksen.

Valmiiksi, joskin myöhässä ja ristiriitaisin tai laihoin tuloksin on saatu myös:

  • Valtionyhtiöiden omistajaohjauspäätös, joka edellyttää valtionyhtiöiltä ilmastokestävää liiketoimintaa, mutta jonka käytännön vaikutus vaikuttaa jäävän heikoksi, sillä Fortum on saanut avata uuden hiilivoimalan Saksaan ilman kriittistä sanaa omistajalta, eli valtiolta.
  • Metsähallituksen toimia ohjaava omistajaohjauspäätös, joka laskee tuloutustavoitetta ja pyrkii hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseen, mutta jäi riittämättömäksi ilmastotavoitteiden ja monimuotoisuuden köyhtymisen näkökulmasta.

Ensi viikolla valmistuvat:

  • Toimialakohtaiset tiekartat, joilla teollisuus- ja toimialat ovat itse, Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimina, pyrkineet löytämään polkuja hiilineutraliuus 2035 -tavoitteen toteutukseen. Se, kuinka hyödyllisiä nämä lopulta ovat, jää nähtäväksi, mutta ajatuksena on, että toimialojen oma analyysi auttaa tunnistamaan tarpeita poliittisille toimille, joista on määrä linjata tulevan vuoden strategioissa.

Ja tosiaan, tällä viikolla valmistui Kulmunin johdolla lisätalousarvio, joka vauhdittaa päästövähennyksiä liikenteessä ja lämmityksessä, mutta joka toisaalta lupaa tukia myös jättisellutehtaan infralle, puukuljetuksille ja kotimaan lentoliikenteelle.

Ratkaiseva vuosi

Hallituksella on edessään ratkaiseva vuosi. Valmisteilla on paljon toimia, joilla ilmastotavoitteista on tarkoitus tehdä totta. Ison osan näistä on määrä valmistua tulevan vuoden, puolentoista aikana. Olennaisimpiin kuuluvat: (Tavoiteaikataulut suluissa. HE = hallituksen esitys)

  • Energiaverouudistus (8/2020)
  • Ilmastolain päivitys (Tavoitteena HE 1/2021)
  • Tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen, mittaristot ja käyttövoimauudistus (12/2020)
  • Kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus (työryhmän toimikausi päättyy 3/2021)
  • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman päivitys (6/2021)
  • Ilmasto- ja energiastrategian päivitys (6/2021)
  • Kestävän metsätalouden kannustejärjestelmän uudistaminen (HE 6/2021)
  • Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman laatiminen ja toimeenpano (valmis 12/2021)
  • Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus (HE 12/2021)
  • EU:n 2030 ilmastotavoitteen päivitys ja uusien tavoitteiden vaatima lainsäädäntötyö.

Huh huh.

Samaan aikaan ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden toteutusta tukevia elvytystoimia on jatkettava, muun muassa syksyllä päätettävässä budjetissa, ja omistajaohjausta vietävä käytäntöön uudella vakavuudella ja ryhdillä.

Tehtävää siis riittää ja isoja päätöksiä on edessä. Niiden tekemiseen tarvitaan määrätietoinen ja toimintakykyinen hallitus.

Eli se otsikon kysymys – Miten käy ilmastohallituksen? 

Sitä ei tiedä vielä kukaan. Mutta sen me tiedämme, että ilmastokriisi ei odota.

Suomalaisten vahva enemmistö seisoo rohkeiden ilmastotoimien takana. Annetaan sen kuulua.

Pidetään siis katse pallossa ja kapteenin sanat mielessä:

Tule mukaan virtuaaliseen mielenosoitukseemme kestävän jälleenrakennuksen ja vahvojen ilmasto- ja luontotoimien puolesta täällä –> https://www.greenpeace.org/finland/toimi/nytonpakko/

(Päivitetty 8.6. klo 13:49)