Suomessa jokaisella on oikeus osoittaa mieltä rauhanomaisesti ilman pelkoa väkivallasta. Poliisi vastasi Elokapinan rauhanomaiseen mielenosoitukseen viime lauantaina väkivalloin. Kuva: Jussi Lahti.

Elokapinan viime lauantain mielenosoitus radikaalien ilmastotoimien puolesta herättää yhä laajalti keskustelua. Greenpeace katsoo, että kaikki rauhanomaiset toimintakeinot ovat tarpeen ilmastokatastrofin pysäyttämiseksi. Puolustamme myös oikeutta osoittaa mieltä ilman väkivallan uhkaa. Greenpeace Suomen maajohtaja Hanna Paulomäki listaa keskustelun kannalta kolme olennaista näkökulmaa.

1. Nyt on pakko toimia – ilmastokatastrofin pysäyttämisessä tarvitaan jokaista

Ratkaisut ilmastokriisiin tunnetaan, mutta vuosikymmenten hidastelu tuntuu ympäri maailmaa. Pohjoisen merijään sulamisen syöksykierre jatkuu, ilmaston lämpeneminen ruokkii tulipalojen tuhovoimaa ja tulee merkittävästi lisäämään nälänhätää ja pakolaisuutta. Se, mitä nyt valitsemme, määrittelee planeettamme elinkelpoisuutta kymmenien ja satojen vuosien päähän.

Ilmastokatastrofin pysäyttämisessä tarvitaan jokaista, ja kaikkia rauhanomaisen toiminnan muotoja. Vastuu isoista rakenteellisista päätöksistä on kuitenkin hallituksilla. Elokapinan mielenosoittajat vaativat lauantaina Suomen hallitukselta nopeita ilmastotekoja.

Ilmastobarometrin mukaan 70 % suomalaisista haluaa, että ilmastokriisin ratkaiseminen on tämän hallituskauden kärkiteema. Se nähtiin myös ennen vaaleja ilmastomarsseissa ja ilmastolakoissa, joihin osallistui ennätyksellisesti kymmeniä tuhansia suomalaisia.

On siis selvää, mitä päättäjiltä edelleen vaaditaan: nopeita toimia ilmastokriisin hidastamiseksi.

2. Rauhanomainen kansalaistottelemattomuus on tärkeä vaikuttamisen keino

Lain pitäisi heijastaa jaettua käsitystä siitä, mikä on oikein tai väärin. Mutta joskus laki laahaa esimerkiksi tieteellisten tosiasioiden ja niistä johdettujen arvojen perässä –  näin on käynyt erityisesti ilmastokatastrofin pysäyttämisessä.

Kansalaistottelemattomuus on keino, johon tartutaan silloin, kun muut toimet eivät riitä. Sillä tavoitellaan aina yhteistä hyvää, eikä omaa henkilökohtaista etua. Väkivallattomuus, omilla kasvoilla ja nimellä toimiminen ja laillisten seurausten kantaminen ovat kansalaistottelemattomuuden keskeisiä periaatteita.

Kokoontumislaissa ja muualla lainsäädännössä säädetään seuraamuksista tilanteissa, joissa lakia on rikottu. Niiden tutkiminen ja määrittely on poliisin ja oikeuslaitoksen tehtävä. Poliisin ohjeiden noudattamatta jättäminen ei anna poliisille oikeutta tehdä mitä vain.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksen mukaan rauhanomaisen mielenosoituksen hajottaminen kaasusumutinta käyttäen on ihmisoikeusloukkaus. Ihmisoikeustuomioistuin totesi, että mikäli mielenosoittajat eivät harjoita väkivaltaa, myös viranomaisilta edellytetään pidättyväisyyttä voimakeinojen käytössä.

Historia on täynnä esimerkkejä saavutetuista ihmisoikeuksista, yhteiskunnallisista vapauksista ja luonnonsuojeluvoitoista, jotka ovat suoraa seurausta kansalaistottelemattomuudesta.

3. Mielenosoitus ei ole Suomessa koskaan laiton, vaan kuuluu perusoikeuksiin

Suomi on oikeusvaltio, jossa jokaisella on oikeus osallistua mielenosoitukseen ja järjestää niitä. Sananvapauden ja demokratian kannalta on keskeistä, ettei mielenosoitusta varten tarvitse pyytää lupaa. Toisin kuin keskustelussa on väitetty, mielenosoitus ei Suomessa voi olla laiton tai luvaton.

  1. Oikeus järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin on perusoikeus. Suomen perustuslain 13. pykälän mukaan “jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”. Tämä on demokratian ja sananvapauden kannalta äärimmäisen tärkeä oikeus.
  2. Kokoontumislaki sisältää tarkempia säädöksiä mielenosoitusten järjestämisestä. Sen tarkoituksena on “turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä”.

Mielenosoituksilla ja rauhanomaisella kansalaistottelemattomuudella on ollut osansa monissa tärkeissä uudistuksissa, joita nykyisin pidetään yleisesti hyvinä. Ilmastokatastrofin pysäyttäminen on sukupolvemme kohtalonkysymys. Kun aktivistit pakottavat pysähtymään sen eteen, oleellinen kysymys on: mitä minä voin tehdä?

Greenpeace tukee Elokapinan rauhanomaista vastarintaa. Poliisin kaasusumutteen käyttö maassa istuviin rauhanomaisiin mielenosoittajiin on selvitettävä perusteellisesti. Samalla on varmistettava, että Suomessa toteutuu jatkossakin oikeus osoittaa mieltä ilman pelkoa väkivallasta. Toivottavasti näemme entistä vahvemman ja värikkäämmän ilmastoliikkeen – ja tekoja, jotka vastaavat ilmastohätätilan vakavuuteen.