Viisikymmentä vuotta sitten pieni joukko aktivisteja vastusti ydinkokeita ja tuli samalla luoneeksi Greenpeacen. Tässä blogissa nostamme esiin voittoja ja muita merkittäviä hetkiä vuosien varrelta inspiraatioksi tuleviin kamppailuihin.
Tänä vuonna, tarkkaan ottaen 15. päivä syyskuuta, Greenpeacen ensiaskelista tulee kuluneeksi 50 vuotta. Kampanjoiden kohteet ovat vaihtuneet vuosien saatossa. Toisaalta monet kampanjat ovat yhä ajankohtaisia: laajoja ja globaaleja toimia tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Katsotaan kuitenkin hetki jo saavutettuja voittoja ja muita merkittäviä hetkiä:
1971: Matka elämän ja rauhan puolesta
Ensimmäinen Greenpeacen matka tehtiin 15. syyskuuta 1971, kun 12 ihmistä lähti pysäyttämään ydinkokeita Amchitkan saarella. Kukaan ei tiennyt, että heidän matkansa loisi maailmanlaajuisen järjestön ja muuttaisi maailmaa.
Vaikka rannikkovartiosto pysäytti aluksen ja ydinräjäytys toteutettiin, aktivistien teko sai aikaan kansanliikkeen ydinkokeita vastaan. Laajan painostuksen seurauksena ydinkokeet päätettiin lopettaa Amchitkalla, ja saari on luonnonsuojelualue vielä tänäkin päivänä.
1974: Ranska lopettaa ydinkokeet
Vuonna 1974 Ranska ilmoitti lopettavansa ilmakehässä toteutettavat ydinkokeensa – päätös, joka tehokkaasti lopetti kyseisen tyyppiset ydinkokeet koko Tyynen valtameren alueella.
Kokeet olivat alkaneet 1960-luvulla, jolloin niiden vaikutukset ihmisiin sekä ympäristöön oli sivuutettu täysin. Elokuussa 1973 Greenpeacen alus lähti pysäyttämään ydinkokeet Mururoan atollille yhdessä useiden muiden alusten kanssa.
Kuvassa näkyy, kuinka Ranskan laivaston iskujoukot nousevat aluksellemme. Aktivistit David McTaggart ja Neil Ingram pahoinpideltiin, mutta aktivisti Ann-Maria Horne onnistui salakuljettamaan hyökkäyksestä taltioidun materiaalin pois laivasta. Tapaus herätti maailmanlaajuisen raivon, ja 1974 Ranska ilmoitti lopettavansa ilmakehässä tehtävät ydinkokeensa.
1982: Valaanpyyntikielto 10 vuoden kampanjoinnin tuloksena
Valaanpyynnin vastainen kampanja alkoi jo 1970-luvulla. Kuvat Greenpeacen aktivisteista, jotka kohtasivat valaanpyyntilaivastoja aavalla merellä ja asettuvat harppuunoiden tielle, toivat asian suuren yleisön tietoisuuteen. Valokuvat kuolleista valaista kiersivät maailmaa, ja mielipiteet alkoivat kääntyä valaanpyyntiä vastaan.
Laaja kampanja valaanpyynnin lopettamiseksi kesti 10 vuotta. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti kaupallisen valaanpyynnin lopettamisesta vuonna 1982, ja kielto astui voimaan vuonna 1986.
1985: Operaatio Exodus ja saarelaisten auttaminen turvaan
Rongelap-saari Tyynellä valtamerellä kärsi pahasti Yhdysvaltain vuonna 1954 tekemien ydinkokeiden laskeumasta. Bikinin ja Enewetakin saarten asukkaat evakuoitiin kodeistaan ennen ydinkokeita, mutta Rongelapin asukkaat 150 kilometrin päässä jätettiin saarelle.
Vuosien aikana saarelaisten terveys kärsi ydinlaskeuman myötä. Asukkaat pyysivät Greenpeacen aktivisteilta apua vuonna 1985, ja 17. toukokuuta Rainbow Warrior saapui alueelle. Seuraavien kymmenen päivän aikana Greenpeacen tiimi evakuoi yli 300 saarelaista ja yli sata tonnia rakennusmateriaalia turvallisemmalle Mejaton saarelle 180 kilometrin päähän.
1985: Kampanja ydinkokeita vastaan ja Rainbow Warriorin pommittaminen
Heinäkuun 10. päivänä 1985 Rainbow Warrior -laiva oli Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa valmiina vastustamaan ydinkokeita, kun Ranskan salaisen palvelun agentit asensivat kaksi pommia aluksen runkoon. Räjähdys upotti aluksen ja tappoi 35-vuotiaan Greenpeace-valokuvaaja Fernando Pereiran.
Ranskan hallitus kiisti aluksi kaiken tiedon operaatiosta, mutta lopulta pääministeri myönsi vastuunsa. Maailma reagoi järkyttyneenä ja vihaisena siihen, että ulkomainen hallitus vastasi rauhanomaiseen protestiin tappavalla voimalla. Korvasimme alkuperäisen Rainbow Warriorin uudella laivalla, joka kampanjoi 22 vuoden ajan vihreän ja rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta. Tänä päivänä meriä seilaa kolmas Rainbow Warrior.
1988: Ensimmäinen mielenosoitus Suomessa: laittoman valaanlihakuljetuksen pysäyttäminen
Greenpeacen ensimmäinen teko Suomessa oli paljastaa ja pysäyttää islantilaisen valaanlihan laiton kauttakuljetus Helsingissä vuoden 1988 kesällä. Aktivistit sitoivat itsensä kiinni valaanlihaa sisältäviin kontteihin Helsingin Länsisatamassa.
Satamassa tungeksi kuljetuksen pysäyttämisen jälkeen tuhansia ihmisiä, ja valaanlihavetoomuksen allekirjoitti parissa päivässä 16 000 suomalaista. Saimme Suomessa lämpimän vastaanoton, kirjoittaa Suomen Greenpeacen entinen puheenjohtaja Matti Wuori vuonna 1998 muistellessaan ensimmäistä kampanjaa. “Tämä innostus oli Greenpeacen tosiasiallinen avaus ja alku Suomessa.”
Greenpeacen toimisto avattiin Suomeen virallisesti vuonna 1989.
1991: Tukikohta Antarktiksella ja neuvottelut ympäristön puolesta
Greenpeacen aktivistit ylläpitivät tukikohtaa yhdellä maailman eristyneimmistä alueista, eli Antarktiksen Cape Evansilla, vuosina 1987–1991. Tukikohta luotiin, jotta pääsimme mukaan neuvotteluihin, joissa sovittiin Etelämantereen käytöstä yhdessä Antarktiksen sopimukseen sitoutuneiden valtioiden kanssa.
Aktivistit seurasivat muiden tukikohtien aiheuttamaa ympäristötuhoa, ja vaativat muita maita vastuuseen teoistaan. Kuvassa tutkija Sabine Schmidt tarkastelee kemikaaliräjäytyksestä aiheutunutta kraateria.
Tukikohta suljettiin vuonna 1991, kun Antarktiksen sopimuksen jäsenet hyväksyivät uuden ympäristöprotokollan, joka sisälsi vähintään 50 vuoden kiellon kaikille mineraalinetsinnöille.
1992: Kloorivalkaisun ongelmat esiin
Vuonna 1992 Greenpeacen aktivistit sulkivat Kuusankosken klooria valmistavalle kemikaalitehtaalle kulkevat tiet. Tämä oli alkua kampanjalle, jolla toimme ympäristölle vaarallisen kloorivalkaisun ongelmat sellu- ja paperiteollisuudessa esille julkiseen keskusteluun. Mielenosoitukset toivat asian tietoon suurelle yleisölle, ja samaan aikaan kävimme keskusteluja ja tarjosimme aiheesta tietoa selluteollisuudelle.
Vaatimuksemme ja tiedon tarjoaminen toivat tulosta: vuonna 1996 Metsä-Rauma ilmoitti täysin kloorittomasta tekniikasta, ja kloorivalkaisun suosio hiipui myös yleisesti.
1995: Vanhan öljylautan upottamisen estäminen
Yksi Greenpeacen tunnetuimmista toimista, Brent Spar -öljynporauslautan valtaaminen, tapahtui Pohjanmerellä kesäkuussa 1995.
Aktivistit miehittivät öljynporauslautan yli kolmeksi viikoksi osana maailmanlaajuista kampanjaa, joka vastusti Shellin aikomusta hävittää 11 tonnia öljyä sisältävän öljynporaussäiliön mereen. Kampanja onnistui lopulta, ja Shell luopui suunnitelmistaan.
1996: Metsäkampanja: hakkuita estetään ja myyttejä aletaan purkaa
Aloitimme kampanjan pohjoisten metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi 1990-luvun alkupuolella. Vanhojen metsien suojelun lisäämisen lisäksi kampanjan tavoitteena oli aloittaa metsätalouden myyttien purkaminen.
Avohakkuiden kritisoiminen oli 1990-luvulla vielä radikaalia ja sai metsäteollisuuden pöyristymään. Metsäsektori ei Suomessa ollut tottunut siihen, että alan toimintatapoja kyseenalaistetaan. Kun ulkomaisissa medioissa näkyi kriittisiä puheenvuoroja Suomen metsätaloudesta, Greenpeace ja metsäkampanjoitsijat saivat osakseen valtavasti kritiikkiä – niin metsäteollisuuden kuin suomalaisen median taholta. Keskustelua oli vaikeaa pitää asiassa, eli metsäluonnon köyhtymisessä.
Alku oli vaikea, mutta tarpeellinen. Myös voittoja saavutettiin. Hakkuita pysäytettiin pariin otteeseen: kuvassa näkyy Enson hakkuiden pysäyttäminen Vuokkiniemen aarniometsissä vuonna 1996. Lopulta Enso ilmoitti lopettavansa hakkuut Karjalan aarniometsissä. Hakuumoratorioon liittyi myöhemmin myös muita puun ostajia. Voitto oli metsäkampanjalle merkittävä.
1997: Ensimmäinen mielenosoitus hiilivoimaa vastaan Helsingissä
Vuonna 1997 kiipesimme Hanasaaren hiilikasalle ja vaadimme hiilivoimalan sulkemista. Kuumassa kesäsäässä mielenosoittaminen hiilikasalla oli hikistä ja likaista puuhaa. Voimalan työntekijät järjestivät oman vastamielenosoituksensa. Vaatimusta hiilivoimasta luopumisesta pidettiin mahdottomana.
Hiilikasalla olleista aktivisteista moni on edelleen mukana. Nyt he voivat todeta, että mahdottomasta tuli mahdollista. Hiilikieltolaki sulkee kaikki Suomen hiilivoimalat vuoteen 2029 mennessä. Päätös Hanasaaren voimalan sulkemisesta tehtiin vuoden 2015 joulukuussa. Voitto saatiin pitkän kampanjoinnin jälkeen, johon osallistui satoja vapaaehtoisia sekä muita järjestöjä. Tämän vuoden kesäkuussa kuulimme lisää ilouutisia: Hanasaaren voimalan sulkemista aikaistettiin: se suljetaan jo vuoden 2023 huhtikuussa.
1997: Greenfreeze: otsonikerroksen ja ilmaston hyväksi
Greenpeace mullisti jääkaappimarkkinat luomalla ”Greenfreeze”-jääkaapin, joka ei sisällä otsonikerrosta heikentäviä tai ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kemikaaleja. Saimme YK:n ympäristöohjelman (UNEP) otsonipalkinnon Greenfreezen kehittämisestä.
Greenfreeze-järjestelmä annettiin vapaasti kaupallistettavaksi, ja noin vuoden sisällä melkein kaikki eurooppalaiset yritykset ottivat Greenfreeze-teknologian käyttöönsä. Arvioiden mukaan jopa 80 prosentissa jääkaapeista käytetään nykyään kehittämäämme teknologiaa. Tällä tavoin Greenpeace on edistänyt merkittävästi ja konkreettisesti otsonikerroksen suojelua.
2001: EU lopettaa ajoverkkokalastuksen
Greenpeacen vuosien kampanjoinnin tuloksena EU päätti lopettaa haitallisen ajoverkkokalastuksen aluksillaan niin EU:n sisäisillä kuin kansainvälisillä vesillä. Lopulta EU päätti kieltää ajoverkkokalastuksen kokonaan Itämerellä vuoteen 2008 mennessä. Kuvassa aktivistimme osoittavat mieltä ajoverkkokalastusta vastaan Italian vesillä vuonna 1996. Meressä kelluu kuollut delfiini: juuri delfiinit ovat valitettavan usein ajoverkkokalastuksen uhreja.
2005: Kampanja Inarin metsien puolesta
“Riittää!” vaaditaan Inarin Juutuanjoen jäälle piirretyssä teoksessa. Kymmenen saamelaisaktivistia sekä kymmenen Greenpeacen aktivistia Suomesta, Alankomaista ja Saksasta piirsivät järven pintaan valtavan poron ja tekstin, jossa vaaditaan Metsähallitusta luopumaan hakkuista Inarin vanhoissa metsissä.
Vuoden 2005 maaliskuussa perustimme yhteistyössä saamelaisten poronhoitajien kanssa Inariin metsäleirin, jossa osoitimme mieltä Metsähallituksen hakkuita vastaan. Lopulta vuosina 2009–2010 saimme suojeltua yli 50 000 hehtaaria metsiä.
2009: Pohjatroolaus pysäytetään suojelualueella Ruotsissa
Nostimme useaan otteeseen esiin pohjatroolauksen haitallisuuden Ruotsin herkille merisuojelualueille, mutta toimet jäivät puuttumaan. Tartuimme siis itse toimeen: pudotimme 200 kivenlohkaretta merenpohjaan kahden suojelualueen ympärille. Lohkareet pysäyttivät pohjatroolauksen Fladenin ja Lilla Middelgrundin alueilla Ruotsin länsirannikolla. Oikeuden päätöksen mukaan toimintamme oli laillinen suojelutoimenpide.
2010: Greenpeace painostaa Nestlén lopettamaan sademetsien tuhoamisen
Monikansallinen elintarvike- ja juomateollisuuden monialayritys Nestlé suostui ensimmäisenä lopettamaan palmuöljyn ostamisen lähteistä, jotka tuhoavat Indonesian sademetsiä. Päätöstä edelsi kahdeksan viikkoa jatkunut massiivinen kampanjointi. Kuluttajat olivat painostaneet yhtiötä sosiaalisessa mediassa ja Greenpeacen aktivistit kampanjoineet tuttuun tyyliinsä, väkivallattomalla suoralla toiminnalla.
2013: Kampanja arktista öljynporausta vastaan
Arktisesta öljynporauksesta tuli maailmanlaajuisesti kiistelty aihe, kun aktivistimme pidätettiin rauhanomaisen mielenilmauksen aikana. Kuvassa aktivisti Sini Saarela lähettää terveisensä tukijoille Murmanskista Venäjältä.
Venäjä valtasi Greenpeacen laivan Arctic Sunrisen ja vangitsi koko miehistön arktista öljynporausta vastustaneen mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2013. Aktivistit osoittivat mieltään venäläistä GazpromNEFT-yhtiötä vastaan, joka suunnitteli aloittavansa öljynporauksen Arktisella vesialueella.
Valtaus ja aktivisteille seuranneet syytteet merirosvouksesta ja huliganismista nostattivat kansainvälisen vastalauseiden myrskyn, ja aktivistit vapautettiin joulukuussa 2013. Myöhemmin kansainvälinen välitystuomioistuin totesi Venäjän viranomaisten rikkoneen useita kansainvälisen merioikeuden sääntöjä, ja Venäjä määrättiin maksamaan korvausta Alankomaiden valtiolle, jonne Arctic Sunrise on rekisteröity.
2015: Yli 30 vuoden laiton kalastaminen paljastuu Länsi-Afrikassa
Toukokuussa 2015 julkaisimme raportin, joka paljasti yli 30 vuotta jatkuneen laittoman kalastamisen, jota kiinalaiset yhtiöt olivat harjoittaneet Länsi-Afrikassa.
Greenpeace haastoi Kiinan viranomaiset ja raportti sai laajaa kansainvälistä huomiota. Kesäkuussa kampanjoitsijamme kutsuttiin maatalousministeriöön keskustelemaan asiasta. Heinäkuussa kansallinen kalastuksenvalvontatoimisto julkaisi uudet rajoitukset, jotka vaativat uusilta kalastusaluksilta todisteita siitä, että ne noudattavat kansainvälisiä standardeja.
2018: Kaikkien aikojen suurin ilmastomarssi Suomessa
Lähes 10 000 ihmistä vaati päättäjiltä ilmastotekoja Helsingissä lokakuussa vuonna 2018. Marssi oli kaikkien aikojen suurin ilmastomielenilmaus Suomessa – tuohon mennessä. Muutamaa kuukautta aiemmin koululakon aloittanut Greta Thunberg puhui marssilla, ensimmäistä kertaa näin suurelle yleisölle. Marssin päätti kutsua koolle Greenpeace, muut ympäristö-ja kehitysjärjestöt sekä Suoma Sami Nuorat (Suomen Saamelaisnuoret).
Reilu puoli vuotta ja yhdet vaalit myöhemmin, Suomen hiilineutraaliustavoitetta oli aikaistettu peräti vuosikymmenellä, yhdeksi maailman vahvimmista. Hiilineutraaliutta tavoitellaan nyt vuoteen 2035 mennessä, kuten Suomen ilmastopaneeli hallitukselle suositti.
2019: Saamelaisyhteisön tukeminen metsien suojelussa
“Meidän maa, meidän tulevaisuus”, lukee poronhoitaja Jussa Seurujärven pitelemässä kyltissä saameksi. Saamelaiset ovat kamppailleet vuosien ajan Saamenmaan hyväksikäyttöä vastaan. Olemme aktiivisesti tukeneet heidän kampanjointiaan teollista maankäyttöä vastaan, joka uhkaa pohjoisia metsiä ja luontoa sekä saamelaista kulttuuria.
2019: Suuret saastuttajat todetaan vastuullisiksi ihmisoikeusloukkauksiin
Joulukuussa 2019 Filippiinien ihmisoikeuskomissio teki historiallisen päätöksen ja totesi, että maailman suurimpia hiilipäästöjen tuottajia, kuten kaasu-, öljy- ja hiiliteollisuuden jättiläisiä, voidaan pitää vastuussa maan ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Päätös oli ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustutkinta liittyen suuriin saastuttajiin, ja siten tärkeä ennakkotapaus. Greenpeacen Kaakkois-Aasian toimisto laittoi päätökseen johtaneen tutkinnan alulle yhdessä 14 organisaation ja 20 yksittäisen ihmisen kanssa vuonna 2015. Vetoomuksen allekirjoitti yli 100 000 ihmistä.
2020: Evoa esitetään tiedekansallispuistoksi
Vuosien työ Hämeenlinnan Lammilla sijaitsevan Evon vanhojen metsien eteen palkittiin, kun ympäristöministeriö kertoi Evon retkeilyalueelle ehdotetun kansallispuiston etenevän jatkoon.
Greenpeacen Lahden vapaaehtoiset ovat estäneet alueella hakkuita jo vuosien ajan, ja vuonna 2019 aloitettiin Evon kansallispuistohanke yhdessä muiden luontojärjestöjen, Helsingin yliopiston ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tiedekansallispuistohanke on ainutlaatuinen yhdistelmä tutkimusta, luonnonsuojelua ja erämatkailua. Kansallispuistoa ajavan vetoomuksemme allekirjoitti yli 18 000 ihmistä.
2020: Ruotsin suurin saastuttaja pysäytetään
Onnistuimme estämään miljoonan tonnin lisäpäästöt, kun Ruotsin suurin energiayhtiö Preem perui suunnitelman laajentaa Lysekilin öljynjalostamoaan. Vastustimme laajennusta yhdessä aktivistien ja tavallisten kansalaisten kanssa.
2020: Tanska lopettaa uusien öljyn- ja kaasunporauslupien myöntämisen Pohjanmerellä
Olimme kampanjoineet pitkään öljyn- ja kaasunporauslupien lopettamiseksi Pohjanmerellä. Vihdoin vuoden 2020 joulukuussa Tanskan parlamentti ilmoitti lopettavansa uusien porauslupien myöntämisen hallinnoimillaan alueilla Pohjanmerellä. Tanska on EU:n suurimpia öljyntuottajamaita, joten päätös on merkittävä askel kohti fossiilisten alasajoa ja hyvä esimerkki muille valtioille.
Lopulta vuoden 2021 kesällä myös Grönlanti teki päätöksen öljynetsinnän lopettamiseksi.
2021: Mullistava oikeuden päätös Shellin ilmastojutussa
Hollantilainen tuomioistuin päätti historiallisessa tuomiossaan, että Shellin on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään nettomääräisesti 45 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 päästöihin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suuri fossiilisia polttoaineita valmistava yritys asetettiin vastuuseen osuudestaan ilmastonmuutoksessa ja määrättiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä koko toimitusketjussaan.
Tuomio toimii ennakkotapauksena, jonka pohjalta voi nostaa kanteita muita fossiiliyhtiöitä vastaan, jotta ne leikkaisivat toimintansa tai tuotteensa ilmastopäästöjä.
***
Kiitos saavutuksista kuuluu aktivisteillemme ja asiantuntijoillemme, jotka tänäänkin auttavat Amazonin ja Tyynenmeren suojelussa, taistelevat liekkejä vastaan Venäjällä ja vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon väkivallattomasti.
Kiitos myös kaikille aktivisteille ja kasvavalle ilmastoliikkeelle, jotka pitävät yllä yrityksiin ja lainsäätäjiin kohdistuvaa painetta. Ja kiitos tutkijoille, jotka nostavat esiin niin fossiiliteollisuuden aiheuttamat tuhot kuin luonnon monimuotoisuuden tärkeyden.
Suuri kiitos kuuluu myös tukijoillemme ja kaikille lahjoittajille, jotka haluavat antaa omastaan ympäristön hyväksi.
Kiitos sinulle, että olet mukana!
.
