Suomen läpi virtaa päivittäin junalasteittain venäläistä Siperian Novosibirskistä peräisin olevaa hiiltä. Suomesta hiili jatkaa matkaansa maailmalle Hangon Koverharin ja Porin Tahkoluodon satamien kautta. Tässä blogissa tarkastelemme millainen on hiiltä Suomen kautta kuljettava yritys Sibanthracite ja millaisia kytköksiä sen omistajalla on pakotelistalla olevaan Venäjän valtion ase- ja teknologiayritys Rosteciin ja tämän johtajaan Sergei Chemezoviin, joka kuuluu Kremlin lähipiiriin.
Etelä-Siperian Novosibirskistä peräisin olevat hiilijunat taittavat yli 4000 kilometrin matkan päästäkseen Suomen transitiohiilisatamiin Porissa ja Hangossa. Hiilen tuottaa Siberian Anthracite eli Sibanthracite, yritys, joka operoi kahta valtavaa hiilikaivosta. Näistä toinen sijaitsee Fortumin hiilen lähteenä tutuksi tulleessa Kuzbasissa ja toinen Novosibirskissä. Sibanthraciten puolestaan omistaa miljardööri Albert Avdolyan, jonka omistama konglomeraatti A-Property hankki Sibanthraciten omistukseensa vuosi sitten.
Vielä viime vuoteen asti Sibanthraciten omisti oligarkki Dimitri Bosovin pyörittämä Alltech. Bosovin miljardiomaisuus oli peräisin Venäjän hiili- ja alumiinteollisuudesta, sekä kaivostoiminnasta mm. Indonesissa. Omintakeinen Bosov tunnettiin myös Venäjän presidentin jääkiekkokaverina. Daily Mailin mukaan Sibanthracite sponsoroi Putinin näytösotteluita pelaavaa “Night hockey -liigaa”.
Toukokuussa 2020 Bosov löydettiin kotikartanonsa kuntosalilta ampumahaava päässään ja pistooli vieressään. Kuoleman virallinen syy on itsemurha, mutta Daily Mailin mukaan Bosovin pojat epäilevät kyseessä olleen murha. Vaikkei Bosovin kuolemalla ole suoraa yhteyttä Avdolyaniin, ei tämä ollut ensimmäinen kerta, kun Avdolyanin liiketoimet hyötyivät toisen oligarkin epäonnesta.
Tekeillä valtava kaasuhanke pakotelistalla olevan asefirman kanssa
Albert Avdolyan toimi ennen kaivos- ja kaasualaa telealalla, ja hänen yrityksensä ovat vastanneet mm. 4G -yhteyksien luomisesta Venäjälle. Avdolyanilla on myös EU-maan kansalaisuus, sillä hän on saanut Maltan kansalaisuuden vastineeksi maahan tekemistään sijoituksista. Kuten monet venäläiset oligarkit, Avdolyan viihtyy lännessä. Hänen perheellään on koti myös Yhdysvalloissa, Beverly Hillsissä. Avdolyanin pojan 10 miljoonaa dollaria maksaneissa häissä esiintyi Lady Gaga.
Viime vuosina Avdolyan ja A-Property ovat ottaneet haltuun useita fossiiliprojekteja yhdessä kansainvälisellä pakotelistalla olevan Venäjän valtion ase- ja teknologiayritys Rostecin kanssa.
Vuonna 2019 A-Property osti 90% Yatekista (Yakutsk Fuel And Energy Company). Yhtiön edellinen omistaja oli oligarkki nimeltä Ziyavudin Magomedov. Magomedov pidätettiin vuonna 2018 ja tuolloin Financial Times spekuloi pidätyksen liittyvän Kremlin valtakamppailuihin. Financial Timesin mukaan Magomedov oli läheinen ystävä 2012 – 2018 varapääministerinä toimineen Arkadi Dvorkovichin kanssa.
A-Propertyn johtamana Yatek suunnittelee valtavaa fossiilikaasuprojektia, jossa Sahan tasavallassa eli Itä-Siperian Jakutiassa sijaitsevilta kaasukentiltä kuljetettaisiin putkia pitkin kaasua 1300 kilometriä Ohotanmeren rannalla sijaitsevaan nesteytetyn maakaasun (LNG) vientiterminaaliin. A-Propertyn mukaan koko hanke vaatii 10 miljardin dollarin investoinnit.
Tästä investoinnista ovat kiinnostuneet myös kiinalaiset energiayritykset. Tammikuussa 2022, kuukausi ennen Venäjän aloittaman sodan syttymistä, kiinalainen energiayritys Zheijang Energy, osti 10%:n osuuden Yatekin nesteytetyn maakaasun projektista. Reutersin mukaan kauppaan kuului myös 10% osuus öljy-ja kaasualan teknisiä ratkaisuja tarjoavasta Globaltekista. Myös Globaltek on A-Propertyn omistama yhtiö. Yatekin on määrä aloittaa maakaasun vienti 2027, mutta ennen sitä Yatekin eli A-Propertyn ja Albert Advoylanin on vielä saatava Venäjän hallitukselta lupa kaasun viennille tai neuvoteltava lisenssisopimus viennistä valtion kaasuyhtiö Gazpromin kanssa.
Lupa lienee itsestäänselvyys, sillä vuoden 2020 lopussa Rostecin omistama pankki Novikombank hankki 21% osuuden Yatekista.
Kaasun lisäksi hiiltä
A-Propertyn omistaja Albert Avdolyan on useiden lähteiden mukaan läheisissä väleissä Venäjän valtion ase- ja teknologiayritys Rostecin pääjohtajan, Sergei Chemezovin kanssa. Chemezov ja Avdolyan ovat yhteisten bisnesten lisäksi perustaneet esimerkiksi orpolasten kouluttamiseen keskittyvän säätiön Irkutskiin. Niin Rostec kuin Kremlin lähipiiriin jo 1980-luvulta asti kuulunut Chemezov ovat pakotelistalla.
Huhtikuussa 2021 Reuters kirjoitti pitkän reportaasin Elgan hiilikaivoksesta. Kyseinen hiiliprojekti on Avdolyanin ja Rostecin yhteisessä omistuksessa. Toteutuessaan se olisi yksi maailman suurimmista hiilikaivoksista aikana, jolloin maiden tulisi ilmastokriisin hillitsemiseksi luopua hiilen käytöstä. Hanke on myös tuhoisa Siperian metsäluonnolle ja vesistölle.
Avdolyanin A-Property hankki Elgan omistukseensa vuonna 2020 kun se ensin osti 49%:n osuuden Gazprombankilta maaliskuussa ja lopulta 51%:n osuuden talousvaikeuksiin ajautuneelta, oligarkki Igor Ziyuznin omistamalta, teräsjätti Mecheliltä. Vuonna 2021 A-Property möi 5%:n osuuden hiiliprojektista Rostecille.
Elgan lisäksi Rostec omistaa yhdessä A-Propertyn kanssa myös Ogodzhinskyn hiilikaivoksen sekä Port Veran hiiliterminaalin. Näiden olemassaolevien omistusten ja suunnitteilla olevien hankkeiden kautta Avdolyanin hallitsemasta yritysryppäästä on hyvin lyhyessä ajassa kasvamassa hyvin merkittävä Venäjän fossiilisten polttoaineiden viejä. Erikoisen tästä noususta tekee se, että siitä valtaosa on toteutettu velkarahalla. Venäläisen, tutkivan journalismin sivuston Compromatin artikkelissa onkin spekuloitu, että Rostecin Sergei Chemezov käyttäisi Avdolyanin bisneksiä rahanpesuun.
Oligarkkien fossiilibisnes kelpaa Euroopalle
Miten Avdolyanin ja pakotelistalla olevan Chemezovin liiketoimet sitten liittyvät Eurooppaan, Suomeen ja hiilivaunuihin, jotka aktivistimme maalasivat Kouvolassa viime viikolla?
Hiilen, öljyn ja kaasun ostaminen Venäjältä ruokkii Venäjän sotakassaa ja rapauttaa kansainvälisten pakotteiden toimivuutta. EU-maat ovat Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ostaneet fossiilisia Venäjältä yli 17 miljardilla eurolla – ja tämä vain kuukaudessa. Pelkästään vuonna 2021 Suomi osti Venäjältä fossiilisia yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Tässä valossa on hyvä kysyä, haluammeko me suomalaiset että Suomessa tehtävällä ja Suomen läpi kulkevalla fossiilisten kaupalla rahoitetaan oligarkkeja, jotka kuuluvat Kremlin lähipiiriin ja tekevät näkyvää yhteistyötä maan aseteollisuuden kanssa?
Nyt on vihdoin aika lopettaa sodan rahoittaminen ja luopua fossiilisista. Allekirjoita vetoomus ja vaadi Suomea irrottautumaan sotaa rahoittavista fossiilisista.