Kryptovaluuttoja on niiden fanien toimesta hehkutettu vallankumouksellisina maksuvälineinä, rahaliikenteen demokratisoijina ja sijoituskohteina. Samaan aikaan kritiikki niiden epävakautta, keinottelumahdollisuuksia ja ympäristövaikutuksia kohtaan kiihtyy. Tässä blogissa perkaamme Bitcoinin ilmastovaikutuksia.
Bitcoin ja merkittävä osa muista kryptovaluutoista kuluttavat paljon energiaa turhaan. Vuonna 2021 pelkkä Bitcoinin louhinta tuotti 114 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Vertailun vuoksi Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 48,3 miljoonaa vuodessa. Ongelma on energiankulutuksen ja päästöjen nopea kasvu, sillä louhinnassa käytetty energia on pääasiassa fossiilista.
Mikä sitten on syynä energian kulutukselle? Bitcoin perustuu lohkoketjuteknologialle, jossa uusia lohkoja luodaan Proof-of-Work -algoritmin avulla. Siinä useat tietokoneet laitetaan ratkaisemaan monimutkaisia laskutoimituksia, joilla ei ole lohkojen vahvistamisen ohella muuta virkaa. Tätä toimenpidettä kutsutaan louhinnaksi. Louhinnassa tietokone valjastetaan käyttämään koko laskentatehonsa uusien lohkojen luomiseksi, mikä kuluttaa järjettömän määrän energiaa.
Jos Bitcoin olisi valtio, sen sähkönkulutus olisi maailman 27. korkein, eli suurin piirtein Thaimaan vuotuisen kulutuksen tasolla. Mutta toisin kuin valtiot, joiden taloudellisen tuottavuuden kasvaessa energiankulutus suhteessa pienenee (esimerkkinä Yhdysvallat, jonka energiankulutus on pysynyt pitkälti samana vuoden 2000 jälkeen bruttokansantuotteen kaksinkertaistuessa), Bitcoin ja muut Proof of Work -protokollaa käyttävät kryptovaluutat kuluttavat sitä enemmän energiaa, mitä suuremmaksi niiden arvo kasvaa. Vuonna 2009 yhden Bitcoinin pystyi louhimaan muutamassa sekunnissa olemattomalla sähkönkulutuksella, mutta tänä päivänä vastaavan louhimiseen kuluu saman verran sähköä kuin keskimääräinen yhdysvaltalainen kotitalous käyttää yhdeksässä vuodessa.
Pelkkään Bitcoinin louhintaan käytettävät tietokoneet päivitetään koko ajan tehokkaammiksi, mikä tarkoittaa, että vanhat koneet heitetään pois. Bitcoinin tuottaman elektroniikkajätteen määrä vastaakin vuositasolla Alankomaiden vastaavaa.
Bitcoinista ei ole käytännössä mitään hyötyä. Yhden Bitcoinin siirtäminen tililtä toiselle vie 10 minuuttia ja kuluttaa energiaa jopa 500 000 kertaa enemmän kuin yksi VISA-luottokorttimaksu. Bitcoinista on maalailtu kuvia kullan kaltaisena arvon säilyttäjänä, kätevänä maksuvälineenä sekä stabiilina valuuttana, joka välttää inflaation ja talouskriisit. Todellisuudessa sen arvo huitelee niin rajusti, että Bitcoinista on käytännön hyötyä vain keinottelijoille. Toukokuun toisella viikolla uutisoitiin Helsingin sanomissa, kuinka Bitcoinista oli vain viidessä päivässä sulanut viidesosa arvosta. Myöskään stablecoineilla, joiden nimensä mukaisesti pitäisi olla vakaita, sillä niiden arvo on sidottu vakaaseen valuuttaan (kuten dollariin), ei mennyt yhtään paremmin – esimerkiksi TerraUSD sukelsi 75 prosenttia ja Lunan hinta putosi 99 prosenttia.
Maksuvälineenäkään Bitcoin ei ketteryydellä kehuskele: maailman Bitcoin-tietokoneet pystyvät käsittelemään 1-5 rahansiirtoa sekunnissa ja yhden siirron kulut liikkuvat useimmiten jossain 15 ja 60 dollarin välillä. Vuonna 2021 Bitcoinilla tehtiinkin alle 97 miljoonaa transaktiota, mikä oli noin 0,012% koko maailman sähköisistä maksutapahtumista.
Vaikka Bitcoinin holtiton energiankulutus tunnetaankin, niin miksei Bitcoinin toimintaa olla pyritty rajoittamaan? Kiina kielsi Bitcoinin louhinnan ensimmäisenä suurena maana viime vuoden toukokuussa, jonka seurauksena jopa puolet maailman Bitcoin-louhinnasta katosi yhdessä yössä. Kuitenkin jo lokakuuhun mennessä louhinta oli samassa pisteessä kuin ennen Kiinan kieltoa. Euroopan parlamentissa äänestettiin maaliskuussa suuresta kryptopaketista, jonka keskeinen osa, eli PoW-kielto jätettiin kokonaan pois lakipaketista.
Jos Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen on tarkoitus olla joskus kestäviä, vakavastiotettavia maksuvälineitä, olisi niiden ilmastovaikutukset pystyttävä ensin nollaamaan. Nyt ei näytä siltä, että edes lainsäätäjät ymmärtävät niiden vahingollisuutta.
Pietu Arvola
Greenpeacen Digital Marketing Manager