On taas synkin aika vuodesta – holtittoman ylikulutuksen kuumin sesonki, nimittäin. Yhdysvalloista alkunsa saanut Black Friday näyttää tulleen jäädäkseen. Hiljalleen se on paisunut viikkoja kestäväksi kulutusjuhlaksi: on Black Week ja Cyber Monday, jopa kokonainen Black Month.
Maailmassa on liikaa vaatteita. Silti Black Friday -tarjouksia kuiskivat korviimme etunenässä pikamuotijätit. Ne yrittävät saada meidät ostamaan aina vain uusia huonolaatuisia ja lyhytikäisiä vaatteita, joita emme edes tarvitse.
Ja mehän ostamme. Vaatteiden tuotanto on 2000-luvun aikana noin kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti, ja alan on arvioitu jatkavan kasvuaan edelleen. Keskivertosuomalainen osti vuonna 2019 reilut 11 kiloa uusia tekstiilejä.
Pikamuotiteollisuudella pyyhkii siis hyvin – huolimatta siitä, että pikamuoti aiheuttaa elinkaarensa eri vaiheissa valtavasti päästöjä, inhimillistä kärsimystä ja luontokatoa. Kokosimme kolme syytä sanoa Black Friday -tarjouksille ei.
1. Pikamuoti on raskaan sarjan ympäristöpahis
Tekstiilialan on arvioitu aiheuttavan neljästä kymmeneen prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja 20 prosenttia puhtaan veden pilaantumisesta.
Yli puolet uusissa vaatteissa käytetyistä kuiduista, 56 %, on polyesteriä. Polyester valmistetaan raakaöljystä, ja sen valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Elinkaarensa aikana polyesteristä irtoaa mikromuovia, joka kasautuu maailman meriin, siirtyy merieläimiin ja päätyy jopa ihmisten lautaselle.
Toiseksi eniten, 24 %, käytetään puuvillaa. Puuvillan viljely vaatii valtavia määriä vettä ja maapinta-alaa. Usein puuvillan viljely lisää kuivuusongelmaa jo valmiiksi kuivilla alueilla. Sekä puuvillan viljelyssä että jatkojalostuksessa käytetään paljon kemikaaleja, jotka saastuttavat vesistöjä.
2. Pikamuodin laatu on niin huonoa, ettei se kelpaa edes kierrätykseen
Voisi kuvitella, että tarpeettoman vaatteen lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen antaisi vaatteelle uuden elämän. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Vaatteiden kiertotalous nimittäin kangertelee pahasti. Kaikesta Suomen poistotekstiilistä päätyi vuonna 2019 polttoon noin 60 prosenttia. Globaalilla tasolla vain arviolta prosentti vaatekuidusta kierrätetään uusiksi vaatteiksi. Kierrättämistä vaikeuttavat sekoitteet, joista kuitujen erottelu uudelleen käytettäviksi on haastavaa.
Kirsikaksi kakun päälle on ilmaantunut ultrapikamuoti, joka on laadultaan niin kelvotonta ja tuoteturvallisuudeltaan kyseenalaista, että osa kirpputoreista ei kelpuuta brändien tuotteita myyntiin.
3. Maailma hukkuu tekstiiliin – pikamuoti on globaali saastuttaja
Tekstiilijätteemme on maailmanlaajuinen riesa. Suuri osa hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista vaatteista myydään eteenpäin ulkomaille. Toimijasta riippuen luku vaihtelee ja on suurimmillaan lähes 80 prosenttia vastaanotetuista lahjoituksista.
Maailman suurimpia käytettyjen vaatteiden vastaanottajia on Ghana, jonne saapuu 15 miljoonaa vaatekappaletta viikoittain. Niistä puolet on niin huonolaatuisia, etteivät ne kelpaa myyntiin. Nämä myyntikelvottomat vaatteet päätyvät epävirallisille kaatopaikoille tai ne poltetaan.
Greenpeacen selvityksen mukaan vaatejäte aiheuttaa Ghanassa terveydelle vaarallisia ilmansaasteita sekä vesistöjen ja elinympäristöjen saastumista. Infrapunatestauksessa paljastui, että Ghanan vaatejätteestä 90 prosenttia on synteettisiä materiaaleja. Polyestervaatteet siis muuttuvat elinkaarensa päässä ympäristölle haitalliseksi muovisaasteeksi.
Pikamuodin todellisen hinnan maksavat yksilö ja ympäristö
Kertakäyttölogiikka ei rajoitu halpamuotiin. Jopa luksusbrändit ovat kilpailussa pärjätäkseen omaksuneet pikamuodin toimintamallin, jossa markkinoille tuodaan useita mallistoja vuodessa ja vaatteet valmistetaan riskimaissa halvalla huonoista materiaaleista.
Miksi vaateteollisuus toimii näin? Yksinkertaisesti siksi, että yritykset tekevät voittonsa sillä, että heitämme vanhan pois ja ostamme uutta tilalle. Halvalla tuotetut, nopeisiin trendeihin perustuvat ja huonolaatuiset vaatteet eivät kestä käytössä pitkään, ja siksi olemme pian taas ostohousut jalassa. Todellisen hinnan maksavat ympäristö, ilmasto ja työntekijä.
Näistä syistä parasta on jättäytyä Black Fridayn kulutushysterian ulkopuolelle. Jos joululahjat pitää silti ostaa, voisiko tarjousten joukosta löytyä aineeton lahja? Tai ehkä läheistä ilahduttaisi lahjoitus luonnon hyväksi.
Sanotaan yhdessä ei kiitos päättömälle ostosmanialle ja kannustetaan muitakin ilmastoviisaaseen kuluttamiseen.
