Tulevan hallituskauden tehtävä on luontokadon pysäyttäminen ja ilmastokestävän Suomen rakentaminen. Tämä edellyttää isoja muutoksia muun muassa metsäpolitiikkaan.

Hakattu ja ojitettu turvemaa.
Turvemaiden hakkuut ja ojittaminen aiheuttavat suuria haittoja ilmastolle ja vesistöille. Kuva: Greenpeace Suomi

Metsien hakkuita on vähennettävä luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin hillitsemiseksi. Erityisesti näin on tehtävä valtion mailla, koska niillä hakkuiden rajoittaminen ja suojelun lisääminen on halvinta ja nopeinta.

Tämä on tänään 14.2. julkistettavan vaalikampanjamme keskeinen viesti.

Nykyisten suojelualueiden lisäksi metsää on suojeltava valtion mailla vielä 500 000 hehtaaria ja yksityisillä mailla 100 000 hehtaaria. Kaikki valtion luonnonmetsät ja vanhat metsät on suojeltava välittömästi. Tavoite ei ole aivan pieni. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 70 000 hehtaarin vuosittaista vuosittaista suojelua valtion mailla vuoteen 2030 asti. 

Metsien suojelu vaatii reilusti lisää rahaa. Suojelurahoitus on sidottava BKT:hen siten, että 0,5–1 prosenttia BKT:sta osoitetaan luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Samalla puun tuotannolle ja poltolle maksettavista tuista on luovuttava ja vapaaehtoisen suojelun kannustimia lisättävä.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamisen eli luontokadon ja suojelemaan tiukasti kymmenen prosenttia metsistään vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että ne suojelupäätökset, joilla sukupuutot pysäytetään, on tehtävä seuraavan neljän vuoden aikana.

Lisäksi nieluromahdus saadaan korjattua ja Suomen hiilineutraaliustavoitteet toteutumaan vain metsien hakkuita rajoittamalla.

Hakkuiden rajoittamista haluaa suurin osa suomalaisista, kuten juuri julkaistu kysely osoittaa.

Siksi luonnon ja metsiemme tilan on oltava kevään 2023 eduskuntavaalien tärkeimpien teemojen joukossa.

Greenpeacen tarkempiin vaalitavoitteisiin voit tutustua täällä.