Maailman suurin sademetsä, monimuotoisuuden kulmakivi ja kymmenien miljoonien ihmisten koti on suuressa vaarassa. Tutkijat eivät edes ehdi tunnistaa kaikkia metsän eliölajeja, kun ne jo kuolevat sukupuuttoon ja katoavat maapallolta. Onko kohtalomme kertoa tarinaa aikoinaan eläneestä mahtavasta ekosysteemistä, jonka ihmisen ahneus tuhosi, vai kerrommeko tulevaisuudessa ennennäkemättömästä suojeluvoitosta, joka pelasti – ei vain miljoonia lajeja – vaan myös meidät itsemme?

Tässä sinulle neljä kiehtovaa (mutta myös paikoin hyvin huolestuttavaa) faktaa maailman kauneimmasta metsästä.

Aerial View over Amazon RainForest. © Rogério Assis / Greenpeace
Ilmakuvaa Tapajós-joen suistosta, Amazonilta. Alueella asuvan Sawré Muybu -alkuperäiskansan koteja ja paikallista luontoa uhkaavat Brasilian valtion suunnitelmat rakentaa alueelle 43 patoa. © Rogério Assis / Greenpeace

1. Amazon on valtava

Amazonin sademetsä on järjettömän suuri. Sen pinta-ala on 6,7 miljoonaa neliökilometriä – metsä peittäisi alleen lähes kaksi kertaa Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) yhteenlasketun pinta-alan! Sademetsä ulottuu yhteensä yhdeksän valtion alueelle, mutta suurin osa metsästä, noin 60 %, sijaitsee Brasiliassa. Sademetsässä elää yli 390 alkuperäiskansaa ja metsä on koti yli 40 miljoonalle ihmiselle.

2. Amazon on lajien runsaudensarvi

Amazonin sademetsän alueella elää 10 prosenttia kaikista tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Yhdellä hehtaarilla voi elää jopa 300 puulajia! Amazonin sademetsästä löydetään tieteelle tuntematon laji joka toinen päivä, toisaalta lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvää tahtia. Monet lajeista ovat uhanalaisia, kuten vaaleanpunainen amazonindelfiini (Inia geoffrensis), amazoninmanaatti (Trichechus inunguis) ja hyasinttiara (Anodorhynchus hyacinthinus)

Ahneet metsähakkuut eivät vain tuhoa elinympäristö, vaan myös pirstaloivat sitä. PIrstaloitunut metsä on entistä herkempiä ympäristön muutoksille, sillä yksilöiden kulku toisistaan erillään olevien metsäpalstojen välillä estyy pahimmassa tapauksessa kokonaan.

Fire Monitoring in the Amazon in Brazil in September, 2021. © Victor Moriyama / Amazônia em Chamas
Karjaa metsän tilalle raivatulla karjatilalla Candeias do Jamarissa, Rondônian osavaltiossa.
Amazonin alueella tapahtuu jatkuvasti laitonta metsänraivausta ja polttamista, jota on dokumentoitu Greenpeace Brasilian, Amazon Watchin ja Brasilian ilmasto-observaation järjestämillä ylilennoilla. © Victor Moriyama / Amazônia em Chamas

3. Amazon varastoi hiiltä ja vettä

Amazonin sademetsä on yksi maapallon tärkeimmistä hiilivarastoista, sillä maaperään ja kasvillisuuteen on sitoutunut 123 miljardia tonnia hiiltä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että metsäkato- ja metsäpaloalueilla Amazonin sademetsä vapauttaa hiiltä enemmän kuin sitoo sitä. Tällöin ilmastonmuutoksen hillitsemisen sijaan Amazon kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä omaa hiljaista tuhoaan.

Viidesosa maailman nestemäisestä makeasta vedestä on Amazonin sademetsän alueella. Yksistään sademetsän kasvillisuus haihduttaa joka päivä 20 miljardia tonnia vettä! Kun metsäpeite katoaa hakkuiden ja maastopalojen seurauksena, alueellinen veden kiertokulku häiriintyy ja veden haihtuminen vähenee. Tämä johtaa lämpötilan nousuun ja sateiden heikkenemiseen – ja entistä suurempaan määrään metsäpaloja.

Scorched Earth in the Capoto-Jarina Indigenous Territory  in the Amazon. © Marizilda Cruppe / Greenpeace
Ilmastonmuutoksen kiihdyttämä kuivuus, tulipalot ja maatalouden laajeneminen sekä laiton kaivostoiminta aiheuttavat tuhoa eri puolilla Amazonia. Riittävien lakien ja valvonnan puuttuminen pahentaa tilannetta, ja erityisesti alueella asuvat alkuperäiskansat kantavat kriisin pahimmat seuraukset. © Marizilda Cruppe / Greenpeace

4. Amazon lähestyy kriittistä keikahduspistettä

Ilmaston lämpeneminen ja voimalliset hakkuut uhkaavat sademetsän tasapainoa. Sateiden vähentyessä sademetsä alkaa muuttua biodiversiteetiltään köyhemmäksi savanniksi – peruuttamattomasti. Mikäli metsäpeitteestä katoaa 20-25 prosentin, tämä nk. keikahduspiste (tipping point) ylittyy, sillä metsä ei kykene tuottamaan enää riittävästi kosteutta pysyäkseen sademetsänä. Olemme hyvin lähellä kriittistä keikahdusta, sillä tällä hetkellä sademetsästä on menetetty jo 17 prosenttia!

Yksi suurimmista syistä tuhoon on karjatalous. Tutkimuksen mukaan Brasilian hävitetystä sademetsästä 90 prosenttia on muutettu laidunmaaksi lihantuotantoa varten! Järjetöntä!

Marraskuussa Brasilian Belémissä järjestettävässä YK:n COP30 -ilmastokokouksessa maailman johtajat päättävät toimista ilmastokriisin vastaisessa taistelussa. Koska ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo nyt kaikkialla maapallolla, on kokouksella jälleen valtavan suuri merkitys tulevaisuudellemme. Allekirjoita vetoomus Amazonin suojelemiseksi, toimitamme sen päättäjille paikanpäälle. Suojellaan Amazonia yhdessä. Eläköön Amazon!