Teimme jälleen valtavasti töitä Suomen metsäluonnon puolesta yhdessä aktivistien kanssa vuoden 2023 aikana. Lue blogista kymmenen saavutettua edistysaskelta.

1. Useita luonnonmetsiä suojeltiin pysyvästi

Edellinen hallitus päätti suojella 30 000 hehtaaria valtion omistamaa metsää, suota ja kitumaata. Suojeltujen metsien joukossa oli useita luonnonmetsiä, joiden suojelua olemme ajaneet vuosien ajan, ja joiden hakkuut ovat peruuntuneet nostettuamme kohteet esiin.

Päätöksen myötä esimerkiksi Kivijärven satumetsät Kuusamossa sekä Savuvaaran ikimetsät Inarissa ovat nyt turvassa hakkuilta. Myös Oulujärven upeat saarimetsät saatiin vihdoin kuuden vuoden kamppailun jälkeen pysyvästi suojeltua. Ilman aktivisteja nämäkin luonnonmetsät olisi hakattu jo vuonna 2017.

Valtio suojeli Oulujärven saarimetsät vihdoin pysyvästi, kuuden vuoden kamppailun jälkeen. Aktivistit hakivat syyskuussa pois köydet, joilla tulevia hakkuita oltiin metsissä ennaltaehkäisty. Kuva: Anton Verho / Greenpeace.

2. Sallan koskemattomat ikimetsät pelastuivat Metsä Groupin hakkuilta

Metsä Group oli aloittamassa hakkuita monisatavuotiaissa ikimetsissä Sallassa tänä syksynä. Huomautimme yhtiölle, että kyseessä on koskematon luonnontilainen ikimetsä, minkä jälkeen Metsä Group kertoi peruvansa hakkuut yhdellä kohteella ja selvittävänsä asiaa toisen osalta.

Valitettavasti kaikkia saman alueen ikimetsiä emme ehtineet pelastaa. Sahayhtiö Pölkky Oy ehti hakata alueella palan ikimetsää. Metsä Group ostaa haketta sellun tuotantoon Pölkyltä.

Sallan ikimetsien tapaus on vain esimerkki suuremmasta ongelmasta: emme voi luottaa metsäyhtiöiden kykyyn välttää hakkuita luonnonmetsissä.

Metsä Group oli avohakkaamassa tämän ikimetsän Sallassa, mutta perui suunnitelmansa Greenpeacen huomautettua asiasta. Kuva: Roni Rekomaa / Greenpeace.

3. Hakkuusuunnitelmat Rokansaaressa pysähtyivät

Myös muut metsäyhtiöt olivat aikeissa hakata arvokkaita metsiä. UPM suunnitteli hakkuita kuvankauniin Rokansaaren metsiin, kunnes lyhyessä ajassa yli 20 000 suomalaista allekirjoitti vetoomuksemme hakkuiden pysäyttämiseksi. Luovutimme vetoomuksen UPM:n johdolle alkusyksystä, ja Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri valitti ELY:n päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hakkuusuunnitelmat on nyt toistaiseksi keskeytetty.

Harjumaisemistaan, suppalammistaan ja luonnonrannoistaan tunnettu Rokansaari on rakastettu retkeilykohde, ja se kuuluu suurilta osin Natura 2000-suojeluohjelmaan. Olemme pyytäneet, että UPM suojelisi Rokansaaressa omistamansa metsät pysyvästi. Odotamme yhä suojelupäätöstä, mutta onneksi hakkuut ovat toistaiseksi jäissä.

Rokansaaren hiekkarantaa UPM:n hakkuiden uhkaaman metsän vieressä. Kuva: Greenpeace.

4. Aktivistit ennaltaehkäisivät hakkuita Karttimonjoen luonnonmetsissä

Karttimonjoen luonnonmetsä on yhä hakkaamatta, vaikka valtio halusi hakata tämän luonnoltaan rikkaan ja arvokkaan metsän jo kaksi vuotta sitten. Karttimonjoen metsät ovat tärkeä ekologinen käytävä kahden suojelualueen välissä, ja harvoja jäljellä olevia vanhoja metsiä Suomussalmella.

Kiipeilijämme ripustivat helmikuussa Karttimonjoen luonnonmetsien puihin 10 metrin korkeuteen puoli kilometriä köyttä hakkuiden ennaltaehkäisemiseksi. Köysien avulla ennaltaehkäistään hakkuita, sillä metsäkoneen on vaikeampaa operoida köysillä toisiinsa kiinnitettyjen puiden lomassa. Yhdestä puusta keskeltä pienaukkohakkuuta löytyi jopa silmälläpidettävän kanahaukan pesä.

Vaadimme yhä, että valtio suojelisi Karttimonjoen metsät pysyvästi.

Aktivistimme sekä vaikuttaja Jenni Rotonen Karttimonjoella helmikuussa vaatimassa päättäjiltä enemmän metsiensuojelua. Kuva: Anton Verho / Greenpeace.

5. Nostimme esiin Lapinjärven lintumetsään suunnitellut hakkuut

Yksi koko Uudenmaan arvokkaimmista lintumetsistä on vaarassa kadota valtion hakkuiden myötä. Hakkuut tarkoittaisivat Lapinjärven lintumetsän muuttumista useille lajeille elinkelvottomaksi. Metsistä on viime vuosina löydetty useiden uhanalaisten, lahopuustoa vaativien tai vanhaa metsää ilmentävien lintulajien pesimä- tai talvireviirejä, kuten kanahaukan, varpuspöllön, harmaapäätikan, valkoselkätikan, pohjantikan, pikkutikan, pikkusiepon, töyhtötiaisen, hömötiaisen sekä puukiipijän.

Aktivistimme ripustivat myös Lapinjärven metsiin köydet noin kymmenen metrin korkeuteen hakkuita ennaltaehkäisemään. 

Vaadimme yhä, että myös Lapinjärven lintumetsät suojellaan pysyvästi.

Metsäliikkeen aktivisteja Lapinjärven poikkeuksellisen arvokkaassa lintumetsässä vaatimassa metsän pysyvää suojelua. Kuva: Ron Forsman / Greenpeace.

6. Arvokkaita luonnonmetsiä löydettiin taas lisää

Jälleen tänäkin vuonna vapaaehtoiset luontokartoittajat käyttivät valtavasti aikaa Suomen viimeisten arvokkaiden metsien löytämiseen valtion mailta. Löydetyt luonnonmetsät koottiin raportiksi, joka julkaistiin huhtikuussa ja toimitettiin päättäjille.

Valtion mailla sijaitsevien viimeisten luonnonmetsien suojelu on välttämätöntä, jotta luontokadon pysäyttämisessä onnistutaan. Metsien kartoittaminen on todella tärkeää, jotta kohteita voidaan puolustaa hakkuilta, ja jotta ne lopulta saadaan suojeluun. Asiantuntijamme ovat tänä vuonna tehneet paljon töitä sen eteen, että näitä tuloksia käytettäisiin valtion vanhojen metsien suojelusta päätettäessä.

Luonnonmetsä-työryhmän työtä rahoittaa Koneen Säätiö. Ympäristöjärjestöt tukevat työryhmän työtä.

Kaksi metsäkartoittajaa kelon ympärillä sammaleisessa luonnonmetsässä.
Luonnonmetsä-työryhmän kartoittajat Joni-Matti Kusmin ja Ari Aalto löytämässään luonnonmetsässä Äänekoskella. Kuva: Matti Liimatainen / Greenpeace.

7. Paljastimme metsäyhtiöiden viherpesua

Loviisassa Isnäsissä paikalliset kamppailivat keskelle kylää tulevia hakkuita vastaan. Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Luonnonperintösäätiö sekä Loviisan kaupunki olivat valmiita ostamaan metsän virkistys- ja luontokohteeksi, mutta metsän UPM:lle myynyt metsänomistaja ei suostunut neuvottelemaan asiasta. Lopulta UPM hakkasi koulun vierestä noin kymmenen hehtaaria.

Lapset menettivät koulumetsän, mutta UPM kutsui median paikalle ja tarjoili lapsille grillimakkaraa. UPM:n edustaja kertoi lapsille, ettei metsän eläimille tapahtunut mitään hakkuiden myötä.

Lapsille unohtui kertoa, että metsäteollisuus on suurin syy luontokatoon Suomessa.

Ei eläimille mitään hakkuissa tapahdu, kertoi UPM lapsille.
© Yle

8. Tuhannet ihmiset vaativat tieteeseen perustuvia metsäpäätöksiä ympäri Suomen

Eduskuntavaalien alla olimme mukana järjestämässä suurta Luontomarssia yhteensä 18 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tuhannet ihmiset Utöstä Äkäslompoloon ja Joensuusta Vaasaan marssivat kaduilla ja vaativat yhdessä päättäjiltä luontotekoja. 

Kaikki puolueet, keskusta mukaan lukien, sitoutuivat monituhatpäisen yleisön edessä Helsingissä suojelemaan viimeiset vanhat metsät ja luonnonmetsät. Päätöstä ei vielä ole hallitukselta kuulunut, mutta teemme paljon työtä sen eteen, että päätöksestä saataisiin hyvä.

Tuhannet ihmiset marssivat metsien puolesta Helsingissä maaliskuussa. Kuva: Jonne Sippola / Greenpeace.

9. Tarjosimme työkaluja metsäaktivisteille järjestämällä koulutuksia ja julkaisemalla Metsäaktivistin oppaan

Koulutimme jälleen satoja ihmisiä toimimaan metsiemme puolesta. Vapaaehtoisia koulutettiin esimerkiksi vaikuttamaan eduskuntavaaleissa, antamaan palautetta metsäyhtiöille ja toimimaan metsien suojelun puolesta. Veimme myös ihmisiä tutustumaan Lapinjärven lintumetsiin yhdessä Metsäliikkeen kanssa. Koulutimme ihmisiä myös kansalaistottelemattomuuden perusteisiin. Seuraava koulutus järjestetään 20. tammikuuta. Ilmoittaudu mukaan täällä!


Koulutusten lisäksi julkaisimme Metsäaktivistin oppaan. Opas on kirjoitettu yhdessä asiantuntijoiden ja aktivistien kanssa, ja se on suunnattu kaikille joita kiinnostaa toimiminen metsiensuojelun puolesta. Lue ja lataa Metsäaktivistin opas täältä.

Aktivistimme Karttimonjoen metsissä valmiina asettamaan puihin hakkuita hidastavia köysiä. Sadat ihmiset ovat kiinnostuneita toimimaan metsien suojelun puolesta. Kuva: Pyry Kantonen / Greenpeace.

10. Loimme yhä enemmän painetta metsäyhtiöiden suuntaan

Tänä vuonna nostimme vahvasti esiin metsäyhtiöiden kestämättömän toiminnan ja kiihtyvän luontokadon välistä yhteyttä. Suomen metsäteollisuus välttelee vastuutaan luontokadon aiheuttajana ja lobbaa EU:ssa voimakkaasti lyhytnäköisiä intressejään, mikä on saanut ympäristön puolustajat närkästymään eri puolilla Eurooppaa. 

Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Alankomaista ja Saksasta saapuneet aktivistit sulkivat lokakuussa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan pääportin, junaraiteen, tehdasalueella johtavan sillan sekä puun lastaamiseen käytettävät nosturit ja vaativat Metsä Groupia kantamaan vastuun aiheuttamastaan luontokadosta.

Jatkamme työtä metsäyhtiöiden vastuuttamiseksi ensi vuonna!

Greenpeacen aktivistit osoittavat mieltään Kemin sellutehtaalla. Pääportille on pystytetty viisi metriä korkea, pahvista tehty pöllö kuvastamaan metsäteollisuuden toiminnan myötä uhanalaistuvia metsälajeja. Kuva: Anton Verho / Greenpeace
Aktivistejamme Metsä Groupin Kemin sellutehtaan pääportilla. Aktivistit vaativat, että metsäyhtiöt sopeuttaisi toimintansa luonnon ja ilmaston rajoihin. Kuva: Anton Verho / Greenpeace.

Syksyllä julkaisimme myös uuden vetoomuksen, jossa vaadimme metsäyhtiöitä sopeuttamaan toimintansa luonnon ja ilmasto rajoihin.

Jos olet jo allekirjoittanut, jaa vetoomus ystävillesi!

Jatketaan työtä metsiemme suojelun puolesta ensi vuoden puolella!