Koronavirus vaikuttaa mittavasti talouteen ja ihmisten toimeentuloon niin Suomessa kuin maailmalla. Sosiaali- ja talouspoliittisille toimille on välitön tarve. On tärkeää, että valitulla politiikalla autetaan ihmisiä akuutissa tilanteessa, eikä tueta ylikulutuksen ja saastuttamisen jatkamista yhteisillä varoilla. Sen sijaan, että koettaisimme palata vanhaan, voimme rakentaa uutta.
“Koronakriisi on akuutti uhka monien terveydelle ja toimeentulolle. Ihmisten suojelemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Lisäksi on varmistettava, että taloudelliset tukitoimet ohjaavat kriisin jälkeistä palautumista pois ylikulutusyhteiskunnasta kohti kestävämpää yhteiskuntaa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Vaarana on, että koronan aiheuttamia talousongelmia ratkaistaessa pahennamme ympäristökriisiä. Siksi suuryrityksille, kuten Finnairille, kohdistettuihin tukitoimiin tulisi liittää ehtoja, jotka vaativat muuttamaan yrityksen liiketoiminnan Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi. Tämä olisi myös linjassa hallitusohjelman ilmastotavoitteen kanssa.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöt muistuttavat, että huhtikuun kehysriihessä on investoitava ekologiseen jälleenrakennukseen. Sanna Marinin hallituksen on varmistettava, että varoja ohjataan ilmastoinvestointeihin, jotka tukevat kestävästi ihmisten toimeentuloa ja edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa.
“Ilmastoratkaisuja tehdään kunnissa, mutta kuntatalous on nyt kovilla. Hallituksen kaavaileman ilmastorahaston on tuettava kuntia ilmastoinvestoinneissa. Nyt on satsattava etenkin kevyen ja julkisen liikenteen investointeihin ja rakennusten energiaremontteihin”, sanoo viestintäpäällikkö Elisa Niemi Dodo ry:stä.
Järjestöt painottavat, että nyt on pidettävä kiinni hallitusohjelman ilmastotavoitteista, haitallisten tukien karsinnasta, luonnonsuojelun rahoituksesta ja ilmastorahoituksesta maailman köyhimmille, jotta voidaan välttyä ilmasto- ja ympäristökriisin pahimmilta vaikutuksilta.
”Kehysriihessä linjataan myös energiaverokysymyksiä. Ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava, eikä turpeen erityiskohtelulle ole perusteita. Lisäksi elinympäristöjä ennallistamalla ja luontokohteiden korjausvelkaa purkamalla saadaan työpaikkoja maaseudulle”, Hanna Aho toteaa.
Lisätietoja:
Greenpeace Nordenin maajohtaja Suomessa, Hanna Paulomäki, Greenpeace, p. 040 701 8933
Suojeluasiantuntija Hanna Aho, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 628 9495, [email protected]
Ilmastotyön asiantuntija Elisa Hara, Plan International Suomi, p. 050 471 3557, [email protected]
Viestintäpäällikkö Elisa Niemi, Dodo ry, p. 040 7233 868
Ympäristökasvatuspäällikkö, Malva Green, Luonto-Liitto, p. 044 045 8898