IPCC:n maanantaina 9.8. julkaistu kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa maalaa entistä tarkemman – ja huolestuttavamman – kuvan ilmastokriisin etenemisestä. Se antaa vakavan varoituksen siitä, mihin olemme menossa, ellemme toimi nopeasti ilmastokriisin hillitsemiseksi.
IPCC:n tuore raportti sisältää päivitettyjä, tuoreimpiin tutkimuksiin perustuvia tietoja ja ennusteita ilmaston lämpenemisestä ja sen vaikutuksista ilmakehään, meriin, lumeen ja jäähän sekä biosfääriin. Karujen faktojen keskellä hyvä uutinen on, että lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen on IPCC:n mukaan yhä mahdollista.
“Raportti muistuttaa kipeästi siitä epämiellyttävästä totuudesta, jonka jo tiesimme ja joka on tänäkin kesänä tullut iholle: ilmastokriisi on täällä ja jokainen ilmakehään päästetty hiilidioksiditonni pahentaa sitä entisestään. Polku Pariisin sopimuksen lämpenemisrajaan on yhä olemassa, mutta se katoaa pian, jos toimia ei kiihdytetä”, toteaa Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.
“Nykyisillä päästövähennystavoitteilla ja toimilla olemme matkalla kohti liki kolmen asteen lämpenemistä. Se pahentaisi säiden ääri-ilmiötä aivan eri tasolle, kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet”, Kosonen sanoo.
Arviointiraportin mukaan ihmiskunta seilaa ennenkokemattomilla vesillä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, 410 ppm, ei ole ollut näin korkealla ainakaan kahteen miljoonaan vuoteen. Vertailukohtaa nykyiseen lämpötilaan saa hakea 125 000 vuoden takaa, jolloin merenpinta oli todennäköisesti 5–10 metriä nykyistä korkeammalla.
Raportin keskeisintä uutta antia on entistäkin vahvempi kytkös lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden ja ihmistoiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen välillä.
“Raportti antaa meille uuden, vahvan työkalun ilmasto-oikeudenkäynteihin suursaastuttajia vastaan. Viimeisten kolmen vuoden aikana ilmasto-oikeudenkäynnit maailmalla ovat tuplaantuneet, ja kuluvana vuonna oikeussaleissa on voitettu merkittäviä ennakkotapauksia, esimerkiksi Shelliä ja Saksan valtiota vastaan”, Kosonen toteaa.
Suomi fossiilivapaan hyvinvoinnin edelläkävijäksi
Raportin mukaan äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, vaikka maapallon keskilämpötilan lisääntyminen saataisiin rajoitettua Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen. Mutta jokainen puoli astetta lisää ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä ja voimakkuutta huomattavasti. Siksi on elintärkeää mitoittaa päästövähennykset ja muut toimet 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti.
Kososen mukaan tämä vaatii päättäjiltä pikaisia tiukennuksia nykyiseen ilmastopolitiikkaan, niin Suomessa kuin muuallakin.
“Syksyn budjettiriihessä on tehtävä keskeiset päätökset siitä, miten saavutamme hiilineutraaliuden viimeistään 2035. Lisäksi on vietävä maaliin vahva ja laaja ilmastolaki, johon kirjataan 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästövähennyspolku sekä vahvat tavoitteet hiilinielujen ja -varastojen turvaamiseksi ja kasvattamiseksi. Näillä eväillä voisimme seistä Glasgow’n ilmastokokouksessa rinta rottingilla“, toteaa Kosonen.
”Pohjoismaiden erityinen vastuu on osoittaa muulle maailmalle, että fossiilivapaa hyvinvointi on mahdollista ja vieläpä siten, että hillitsemme samaan aikaan luontokatoa. Viime aikoina Suomella on ollut kompassi ja profiili tältä osin hakusessa, mutta toivotaan, että Glasgow’n ilmastokokoukseen mennessä ne alkavat löytyä”, Kosonen sanoo.
IPCC:n arviointiraportin toinen ja kolmas osa sekä synteesiraportti julkaistaan ensi vuoden aikana.
Avaa tästä Greenpeacen yhteenveto IPCC:n raportin pääviesteistä ja niiden merkityksestä.
“Nykyisillä toimilla olemme matkalla kohti liki kolmen asteen lämpenemistä.”
