Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään laajan arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Ilmastokriisin vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoituvuuteen keskittyvä raportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt, aiheuttaen haittoja ja menetyksiä ihmisille ja ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Jokaisen asteen kymmenyksen myötä seuraukset pahenevat entisestään.
Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntijan Kaisa Kososen mukaan raportti on kivuliasta luettavaa.
“Onhan tämä melkoinen tuomiopäivän katalogi. Mutta ei auta kuin kohdata totuus pystypäin ja mahdollisimman rehellisesti. Meidän on pakko alkaa puhua myös siitä kaikesta, mikä muuttuu ja mitä menetetään, vaikka tehtäisiin mitä. Vain myöntämällä tilanteen todellinen vakavuus, voidaan siihen löytää riittävän vahvat lääkkeet”, toteaa Kosonen.
IPCC:n edelliseen laajaan arviointiraporttiin verrattuna riskien nähdään nyt kasvavan isommaksi alhaisemmilla lämpötiloilla. Lämpeneminen sekä lisääntyvät ja tuhovoimaltaan pahenevat ääri-ilmiöt eivät kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Viime vuosikymmenen aikana tulvat, kuivuus ja myrskyt olivat 15 kertaa tappavampia korkean haavoittuvuuden alueilla kuin ne olivat Pohjoismaiden kaltaisilla, vähäisen haavoittuvuuden alueilla. Silti kasvavia uhkia ja menetyksiä on luvassa myös meille, esimerkiksi lumen vähenemisen ja punkkien levittämien tautien lisääntymisen myötä.
Raportti myös vahvistaa, kuinka tärkeää on suojella ja ennallistaa meriä, sisävesiä, kosteikkoja ja metsiä, sillä elinvoimainen luonto sietää lämpenemistä paremmin ja pystyy tätä myötä paremmin ylläpitämään ihmisille elintärkeitä ekosysteemipalveluja.
Elämän ja kuoleman kysymys
Greenpeace African ilmasto- ja energia-asiantuntija Thandile Chinyavanhu huomauttaa, että monille ilmastohätätila on jo elämän ja kuoleman kysymys.
“Etelä-Afrikan Mdantsanen yhteisöissä monet ovat äärimmäisten sääilmiöiden takia menettäneet läheisiään ja omaisuuttaan. Heillä ole mahdollisuutta koulutukseen eikä elintärkeisiin terveyspalveluihin. Mutta me taistelemme yhdessä. Menemme kaduille ja oikeussaleihin vaatien vastuuseen niitä, jotka ovat vaurioittaneet planeettaamme mittaamattomasti. He saavat nyt korjata sen, minkä rikkoivat”, Chinyavandu toteaa.
Syylliset vastuuseen eli oikeudessa tavataan
Greenpeacen ilmasto-oikeuteen ja -vastuuseen erikoistunut lakimies Louise Fournier sanoo, ettei uusi IPCC-raportti anna hallituksille ja yhtiöille muuta vaihtoehtoa kuin huomioida tiede päätöksissään.
“Jos he eivät sitä tee, oikeudessa tavataan. Ilmastonmuutosten haavoittamat yhteisöt vaativat oikeuksiaan ja haluavat syylliset vastuuseen. Viimeisen vuoden aikana ilmasto-oikeudenkäynneissä onkin saatu useita läpimurtoja, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset, myös ilmasto-oikeusjutut kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat sitä maailmanlaajuista normia, että ilmaston suojelu on ihmisoikeus”, Fournier sanoo.
Mertensuojelu on ihmistenkin suojelua
Antarktiksen-tutkimusmatkalla parhaillaan oleva Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller puolestaan toteaa, että yksi ratkaisu on aivan edessämme:
“Terveet meret ovat avainasemassa ilmastokriisin vaikutuksen hillitsemisessä. Emme halua enää sanoja, haluamme toimintaa. Viikon päästä YK:ssa alkavassa kokouksessaan hallitusten on päätettävä vahvasta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollista mertensuojelualueiden perustamisen ja sen, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä suojellaan. Suojelemalla meriä suojelemme itseämme”, Meller sanoo.
Maailmanpolitiikan asiantuntija Li Shuo muistuttaa, että myös maa-alueiden monimuotoisuus kaipaa kipeästi suojelutoimia.
“YK:n tämänvuotisessa biodiversiteettikokouksessa on asetettava tavoitteet suojella vähintään 30 prosenttia sekä meristä että maista vuoteen 2030 mennessä.”
Suurten päätösten aika
IPCC:n raportti määrittelee, millaisia päätöksiä hallituksilta seuraavaksi tarvitaan. Viimesyksyisessä Glasgown ilmastokokouksessa hallitukset myönsivät, etteivät tee läheskään tarpeeksi Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen eteen, ja sopivat päivittävänsä kansallisia tavoitteitaan vuoden 2022 loppuun mennessä.
Tulevassa YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä (COP27), valtioiden on tilkittävä reikiä kansainvälisessä ilmastorahoituksessa, sekä haittojen ja menetysten hallinnassa.
Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyvässä IPCC-arviointiraportin osassa arvioidaan tapoja hillitä ilmastonmuutosta. Kuudennen arviointiraportin kaikkien osien viestit tuodaan yhteen lokakuussa julkaistavassa synteesiraportissa.
Lue Greenpeacen yhteenveto IPCC:n 2. työryhmän raportista täältä.