Tilastokeskuksen tänään julkaisema pikaennakko vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästöistä muistuttaa Suomen ilmastopolitiikan kipupisteistä, jotka tulevan hallituksen on korjattava, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.

Tuoreen tilastojulkistuksen mukaan energiasektorin päästöt jatkoivat laskuaan ollen viime vuonna jo peräti 45 % alempana kuin vuonna 2010. Samaan aikaan maankäyttösektorin hiilinielu on kuitenkin kutistunut niin rajusti, että Suomen nettovaikutus ilmakehään ei ole parantunut vuodesta 1990 (ks. päästöt yhteensä, ml. LULUCF-sektori).

Maankäyttösektorilla poistumat olivat viime vuonna hieman päästöjä suuremmat, kun vuonna 2021 maankäyttö oli päästölähde. Pientä muutosta selittää hakkuumäärien pienentyminen kahdella prosentilla edellisvuodesta, mikä muistuttaa hakkuumäärien ja nielun koon yhteydestä. 

Luonnonvarakeskus kuitenkin muistuttaa, että muutos edellisvuoteen nähden on vähäinen ja nyt raportoitava maankäyttösektorin nettonielu voi vielä kääntyä päästöksi, kun tulokset lasketaan myöhemmin tarkentuneilla tiedoilla.

“Suomi on yhä kaukana EU:n nieluvelvoitteista sekä oman ilmastolakinsa edellyttämästä polusta hiilineutraaliuteen”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.

“Ilmastotoimet saatava maaliin kaikilla osa-alueilla”

Nettonielun vaihteluun vaikuttavat eniten hakkuumäärät. Luonnonvarakeskuksen viime vuonna julkaistun raportin mukaan metsien hiilinieluja voidaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kasvattaa eniten vähentämällä hakkuita. Seuraavaksi eniten voidaan vaikuttaa suometsien hoidon käytännöillä.

“Hallituksen tulee maltillistaa metsien hakkuut tasolle, jolla ilmasto- ja luontotavoitteet on mahdollista saavuttaa. Keinot tähän löytyvät tutkijoiden esittämistä lainsäädännön ja taloudellisen ohjauksen uudistuksista sekä valtion omien metsien käytöstä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää avohakkuiden ja ojitusten välttämiseen turvemailla”, Kosonen toteaa.

Tilastokeskuksen pikaennakko muistuttaa Kososen mukaan myös muista ilmastopolitiikan kipupisteistä: maatalouden ja liikenteen kokonaispäästöt eivät laskeneet edellisvuodesta.

“Tulevan hallituksen on huolehdittava siitä, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa kaikilla osa-alueilla – ei vain niillä, joilla asiat etenevät jo omalla painollaan päästökaupan hinnan ohjaamina”, Kosonen muistuttaa.