Suomalaiset ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöt vaativat YK:n ilmastokokoukselta päätöksiä fossiilisista polttoaineista luopumisesta sekä ilmastokriisin taakan oikeudenmukaisesta jakamisesta.
YK:n ilmastokokous pidetään Egyptissä Sharm El Sheikhissä 6.11.–18.11. Kokous järjestetään pitkästä aikaa Afrikan mantereella. Järjestöt odottavat, että Afrikan maille tärkeistä kysymyksistä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastotuhojen taloudellisen taakan jakamisesta, tehdään päätöksiä neuvotteluissa. Ilmastotoimet on toteutettava ihmisoikeuksia kunnioittaen ja eriarvoisuutta vähentäen.
Ilmastoneuvotteluiden uskottavuutta ja kehittyvien maiden luottamusta nakertaa, että vauraat maat ovat pettäneet Pariisin sopimukseen kirjatut ilmastorahoituslupaukset. Rahoitus, jonka tarkoitus on tukea kehittyviä maita ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja hillinnässä, on jäänyt osin toteutumatta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt, lisääntyvät samaan aikaan voimakkaasti, ja aiheuttavat valtavia kustannuksia sekä peruuttamattomia menetyksiä etenkin kaikkein köyhimmille maille.
Järjestöt vaativat, että ilmastokokouksessa tehdään päätös erillisen rahoitusmekanismin perustamisesta ilmastonmuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi.
“Kyse on ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista, jotka valitettavasti realisoituvat sopeutumistoimista, sääpalveluista ja katastrofiriskihallintajärjestelmistä huolimatta, kuten esimerkiksi Pakistanin viimeaikaiset tulvat ovat osoittaneet”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.
Nämä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset lankeavat köyhimmille maille ja ihmisille, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Järjestöt katsovat, että mailla, joiden historialliset päästöt ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, on myös suurin vastuu kulujen korvaamisesta. Suomen tulee osana EU-ryhmää edistää päätösten syntymistä menetysten ja vahinkojen rahoituksesta.
Viime vuonna Glasgow’n ilmastokokouksessa fossiilisten polttoaineiden alasajoa koskevat linjaukset nousivat vahvasti keskustelun ytimeen, mutta vesitettiin kokouksen loppumetreillä. Nyt tarvitaan huomattavasti tiukempia kirjauksia.
“Tieteen valossa on selvää, ettei yhteenkään uuteen öljy-, kaasu- tai hiilihankkeeseen tule enää investoida, vaan rahavirrat pitää kääntää ongelmista ratkaisuihin. Lisäksi jo olemassa olevan fossiili-infrastruktuurin käytöstä on luovuttava suunniteltua nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Ukrainan sodan vauhdittaman globaalin ruokakriisin keskellä ilmastokokouksen odotetaan myös tuovan päätöksiä maatalouden ilmastokestävyyden ja kestävien ruokajärjestelmien tukemiseksi.
”Vaadimme päätöslauselmassa linjattavan, että maatalouden ilmastotyötä tehdään niin sopeutumista kuin ilmastonmuutoksen hillintää tukien, ruokajärjestelmiä vahvistaen ja eriarvoisuutta vähentäen. Erityisesti maataloudesta elantonsa saavien naisten ja pienviljelijöiden toimeentulo on turvattava”, sanoo Food and Forest Development Finlandin ilmastoasiantuntija Noora Simola.
Luontopohjaiset ratkaisut, esimerkiksi ruokakasvien viljeleminen puiden seassa eroosion ehkäisemiseksi tai kaupunkikosteikkojen rakentaminen tulvien hillitsemiseksi, ovat keskeisiä sekä ilmaston, ruokaturvan että luontokadon torjumisen kannalta. Järjestöt odottavat ilmastokokoukselta tukea luontopohjaisille ratkaisuille.
”Ilmastokriisi ja luontokato tulee ratkaista yhdessä. Ilmastotoimien luontovaikutukset tulee huomioida ja toisaalta biodiversiteettirahoituksella voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja”, toteaa WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.
Suomalaiset järjestöt ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana ja vastaavat mielellään lisäkysymyksiin.
Lisätietoja:
Seuraa paikan päältä Egyptissä:
Greenpeace, Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, +358 50 368 8488, [email protected]
Fingo, Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, +358 50 317 6686, [email protected]
Food and Forest Development Finland (FFD), Noora Simola, ilmasto- ja metsäasiantuntija, +358 50 466 5322, [email protected]
WWF Suomi, Bernt Nordman, ilmastovastaava, +358 50 525 0348, [email protected]
Seuraa Suomesta käsin:
Amnesty International Suomen osasto, Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, +358 44 493 8334, [email protected]
Natur och Miljö, Camilla Sederholm, verksamhetsledare +358 045 2700 313, [email protected]
Plan International Suomi, Niina Ratilainen, vaikuttamistyön asiantuntija, +358 50 378 7791 [email protected]
Suomen luonnonsuojeluliitto, Hanna Aho, suojeluasiantuntija, +358 40 628 9495, [email protected]
Siemenpuu-säätiö sr, Hanna Matinpuro, toiminnanjohtaja, +358 50 569 1189, [email protected]