MUOVIA, MUOVIA, MUOVIA

Muovia on jo kaikkialla, aina Pohjoiselta jäämereltä kaukaiselle Etelämantereelle saakka. Muovisaaste vahingoittaa suoraan merieläimiä, kuten kilpikonnia, lintuja, valaita, kaloja ja monia muita. Tutkijat ovat löytäneet ilmasta ja elintarvikkeista mikromuoveja, jotka vaarantavat myös ihmisten ja muiden maaeläinten terveyden. Ja koska muovi on pääosin öljy- ja maakaasupohjaista, siitä valmistetut tuotteet ovat merkittäviä ympäristön saastuttajia jo kauan ennen kierrätyspäätöksen tekemistä.

Muovin kierrätyskään ei ole täysin aukoton ratkaisu loputtomaan kertakäyttömuovin tulvaan, sillä tutkimusten mukaan muovin kierrätyksessäkin syntyy mikromuovia, joka voi osaltaan pahentaa muoviongelmaa päätyessään luontoon. No, mikä ratkaisuksi? Kansainvälinen muovisopimus, joka asettaisi rajoja ja säädöksiä uuden muovin valmistukselle, sen kierrättämiselle, sekä vaihtoehtoisille materiaaleille.

On aika pysäyttää tarpeettoman kertakäyttömuovin tuottaminen ja sen päätyminen luontoon. Tästä riippuu sekä planeetan että ihmiskunnan terveys ja hyvinvointi. Turhan muovinkäytön sijaan on toimittava vihreämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden hyväksi. Nyt muovintuotantoon tuhlatut resurssit on suunnattava kierrätyksen kehittämiseen ja uudenlaisten materiaalinkäyttötapojen löytämiseen.

RATKAISUNA MAAILMANLAAJUINEN MUOVISOPIMUS

Tarvitsemme laajaan ongelmaan riittävän laajan ratkaisun: maailmanlaajuisen muovisopimuksen. Vahvalla, globaalilla sopimuksella voidaan varmistaa, että öljy ja kaasu pysyvät maassa ja investoinnit kohdistuvat kierrätykseen ja kierrätysjärjestelmiin, ja että hallitukset ympäri maailmaa työskentelevät muovikriisin pysäyttämiseksi.

YK-maat kokoontuivat elokuussa 2025 neuvottelupöytien ääreen, kun INC6-kokous pidettiin Sveitsin Genevessä. Kyseessä oli kuudes kokous, ja paineet vahvan sopimuksen syntymiselle olivat kovat. Turhauttavien neuvottelujen päätteeksi sopuun ei kuitenkaan päästy vieläkään. Neuvottelut siis jatkuvat. Greenpeacen kansainvälinen delegaatio on ollut jokaisissa neuvotteluissa paikan päällä seuraamassa niiden etenemistä ja tapaamassa päättäjiä. Tämä on ollut kriittisen tärkeää. Planeetallamme ei kuitenkaan ole aikaa odotella byrokratian rattaiden raksutusta. Ympäristö tarvitsee muovisopimuksen ja pian!

Tarvitsemme sopimuksen, joka kattaa muovin koko elinkaaren aina tuotannosta jätteeksi. Sopimuksen sisällön on oltava oikeudellisesti sitova. Planeettamme ei yksinkertaisesti kestä lisää muovia eikä enempää tyhjiä lupauksia.

Käytä ääntäsi ja pidetään yhdessä huolta siitä, että tämä muovisopimus…

• On oikeudellisesti sitova sopimus ja siten varmistaa, että hallitukset ja teollisuudenalat noudattavat sitä
• Varmistaa öljyn ja kaasun on pysymisen maaperässä ilmaston suojelemiseksi 
• Velvoittaa globaalit suurbrändit investoimaan kierrätysjärjestelmiin ja -pakkauksiin vähentäen kertakäyttömuovia sekä sen tuotantoa merkittävästi
• Pitää huolen siitä, että jäsenhallitukset varmistavat oikeudenmukaisen siirtymäkauden myös globaalin etelän kehittyville yhteisöille, jotta muovi ei päädy dumpattavaksi luontoon edes valtiorajojen toisella puolella

Sinun äänelläsi on väliä. Allekirjoittamalla autat meitä painostamaan YK-maita maailmanlaajuista muovisopimusta koskevien neuvottelujen aikana. Samalla autat vaatimaan todellisia tekoja niiltä suuryrityksiltä, jotka muovisaasteesta ja ilmastokriisistä huolimatta jatkavat kertakäyttömuovin massakäyttöä ja -tuotantoa. Sinun äänelläsi ja mielipiteelläsi on väliä, jotta voimme yhdessä edistää muutosta matkalla kohti maailmaa ilman turhaa muovia ja muovisaastekriisiä.

TIESITKÖ, ETTÄ…

• Vuosittain maailmassa tuotetaan yli 390 miljoonaa tonnia muovia ja tuotannon vauhti ja määrä vain kiihtyy. 

• Yli 90 % käyttämästämme muovista on valmistettu fossiilisista polttoaineista.

• On arvioitu, että vain noin 9 % kaikesta globaalisti tuotetusta muovista päätyy kierrätykseen ja uusiokäyttöön.

• Kertakäyttöinen muovi on kaikkein yleisin muovijätteen muoto, ja vuosittain meriimme päätyy yhteensä 8-13 miljoonaa tonnia muovia.

• Meriin päätyvä muovijäte on vaaraksi linnuille, kaloille ja muille mereneläville ja aiheuttaakin satoja tuhansia kuolemia meren eliöille vuosittain.