Olkiluoto 3:n lupaukset ja todellisuus

Ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva rakentaa Olkiluotoon maailman suurimman ydinreaktorin prototyyppiä. Se on ensimmäinen länsimaihin tilattu ydinvoimala Tsernobylin onnettomuuden jälkeen. Hankkeesta on nyt valmiina reilu kolmannes ja se on kärsinyt laadunvalvonnan laiminlyönneistä, viivästyksistä ja kustannusarvioiden ylityksistä alusta alkaen. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2005.

Olkiluodon ydinvoimalatyömaa.

Uuden ydinvoimalan oli määrä täyttää iso osa Suomen Kioto-tavoitteen edellyttämistä päästövähennyksistä kustannustehokkaasti, tuottaa halpaa sähköä, vähentää maamme riippuvuutta sähköntuonnista Venäjältä sekä tuottaa suomalaisille yrityksille työtä. Uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energian käytön tehostaminen oli määrä varmistaa vahvoilla politiikkatoimilla.

Vaan kuinka kävikään?

Lupaus: Olkiluoto 3 tulee maksamaan 2,5 miljardia euroa ja rakennetaan 4 vuodessa (1).

Todellisuus: Reaktorin sopimushinta oli 3,2 miljardia euroa ja rakentamisajaksi luvattiin 4,5 vuotta. Hanke on ylittänyt kustannusarvionsa yli 2 miljardilla, joten todelliset kustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa. Rakentaminen kestää vähintään 7 vuotta (2). Tällä kertaa tappiot jäävät ranskalaisten kannettaviksi, mutta uusissa hankkeissa näin tuskin olisi. Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet näyttämään epärealistiselta vaihtoehdolta eduskuntakeskustelussa.

Lupaus: Olkiluoto 3 on oleellisesti turvallisempi kuin nykyiset reaktorit.

Todellisuus: Hankkeessa on havaittu yli 1500 laatuongelmaa, joiden taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen (3). Säteilyturvakeskus myöntää itsekin, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei välttämättä havaita ajoissa (4). Lähes kaikkien turvallisuuden kannalta keskeisten komponenttien valmistuksessa on ollut ongelmia, ja joissain tapauksissa laatuvaatimuksia on muutettu, jotta viallisia komponentteja ei tarvitsisi valmistaa uudestaan (ks. kaavio).

Lupaus: Olkiluoto 3 on halvin ja edullisin tapa saavuttaa Kioton sopimuksen tavoitteet. Päästövähennykset ovat 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa (5).

Todellisuus: Olkiluoto 3:lla aikaansaatavat päästövähennykset yliarvioitiin rajusti. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa – noin kolmasosassa alkuperäisestä. Hankkeen viivästyminen tarkoittaa, että siitä ei ole käytännössä mitään hyötyä Kioton päästötavoitteiden saavuttamisessa, sillä reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista. Samaan aikaan esim. energiatehokkuuden parantaminen, kivihiilen käytön rajoittaminen ja tuulivoiman lisääminen on laiminlyöty, koska uuden reaktorin piti riittää päästöjen vähentämiseen. Kioton päästötavoitteiden saavuttaminen olisi ollut helpompaa ja halvempaa ilman Olkiluoto 3:a.

Lupaus: Olkiluoto 3 alentaa sähkön hintaa toisella päästökauppakaudella, säästäen sähkön kuluttajille 0,5 miljardia euroa vuodessa (5).

Todellisuus: Suurten suomalaisten sähkön kuluttajien etujärjestön Elfin mukaan OL3:n viivästyminen maksaa kuluttajille 3 miljardia euroa – eli 600 euroa henkeä kohden (6). Jos OL3:a ei olisi rakennettu, muuhun tuotantoon olisi investoitu enemmän, mikä olisi alentanut sähkön hintaa. Sähkön hinta vuosina 2008-2012 olisi ollut alhaisempi ilman OL3:a.

Lupaus: Olkiluoto 3 tehdään yksityisenä investointina avoimilla markkinoilla.(1)

Todellisuus: Hanke sai julkista tukea Ranskasta ja Saksasta (7). Investoinnista 60 % tulee valtion ja kuntien hallitsemista yhtiöistä (8). Areva on valtionyhtiö, joten sille hankkeesta koituvat miljarditappiot jäävät viime kädessä veronmaksajien kannettavaksi.

Lupaus: Olkiluoto 3 tarjoaa töitä suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Puolet investoinnista jää Suomeen (1).

Todellisuus: Kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia.(9) Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan. Samaan aikaan menetettiin esim. Ne 10 000 työpaikkaa, jotka voimakas satsaus tuulivoimaan VTT:n mukaan olisi voinut tuottaa (10).

Lupaus: Olkiluoto 3 vähentää Suomen riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta.

Todellisuus: Suomeen tuotava maakaasu käytetään lämmitykseen ja varavoiman tuottamiseen silloin, kun kulutus on korkealla – ydinvoimasta ei ole apua kumpaankaan. Samoin sähköä tuodaan Venäjältä pääasiassa huippukulutustilanteissa. Rakennusten sekä kotitalouksien ja palveluiden energiankulutuksen kasvun takia Suomi tulee olemaan OL3:n käyttöönoton jälkeen riippuvaisempi Venäjältä tuodusta energiasta kuin ennen kuin päätös tehtiin (11) .

Lupaus: Olkiluoto ei hidasta energian käytön tehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden kehitystä. Kestäviä energiaratkaisuja tuetaan voimakkaasti (1).

Todellisuus: Modernien uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulivoiman ja biokaasun, kehityksessä Suomi on jäänyt EU:ssa peränpitäjäksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitys on pysähtynyt OL3-päätöksen jälkeen. Sen sijaan kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus on kasvanut 2 % vuodessa, kun Ruotsissa se on alentunut (12). Mittavasta potentiaalista huolimatta konsulttiyhtiö Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan. Vertailu kattaa 25 maata (13).

Greenpeace vaatii selvitystä

Ydinvoimahankkeen toteuttamisen ehto Suomen lain mukaan on, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Tästä päättää viime kädessä eduskunta. Kuusi vuotta eduskunnan päätöksen jälkeen näyttää selvältä, että tärkeimmät Olkiluoto 3:n tueksi eduskunnalle esitetyt perustelut olivat erheellisiä tai jopa valheellisia.

Greenpeace vaatii työ- ja elinkeinoministeriötä teettämään selvityksen Olkiluoto 3:n todellisista hyödyistä ja haitoista, jotta kansanedustajat voivat perustaa päätöksensä uusista ydinvoimahakemuksista tietoon eikä vain ydinvoimayhtiöiden lupauksiin.

Tämän sivun tiedot kätevänä taulukkona (PDF)