#mertensuojelu

Suojellaan maailman meriä

Tule mukaan!

Ilmastokriisistä kertoviin karuihin uutisotsikoihin on tutut lääkkeet: hiilestä, öljystä, turpeesta ja kaasusta siirrytään viipymättä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, ja metsien hiilinielut ja -varastot suojellaan. Merestä löytyy kuitenkin yllättävä hiilinielu. Kun kamppailemme ilmastokatastrofia vastaan, merten olennot ovat puolellamme. Pikkuruiset planktonlevät ja majesteettiset valaat sitovat ja varastoivat hiiltä ja toimivat hiilinieluina. Valtameren pohjassa hiili uinuu maapallon suurimmassa varastossa. Esittelen tässä viisi merten ilmastosankaria:

Hirmuinen hiilinielijä: Hetulavalaat nielevät hiiltä – kirjaimellisesti

Hetulavalas © Alex Hofford / Greenpeace
Suuri hetulavalas voi sitoa elämänsä aikana enemmän hiilidioksidia kuin 1300 puuta. © Alex Hofford / Greenpeace

Majesteettisten, pitkäikäisten valaiden vartaloissa hiili on varastossa aivan kuin puissa. Yksi iso valas voi sitoa elämänsä aikana enemmän hiilidioksidia kuin 1300 puuta! Siksi valaat ovat tärkeä osa merten hiilinielua. Ja kun valaat liikkuvat vesikerrosten välillä, ne sekoittavat vettä ja ravinteita kulkeutuu veden valoisiin pintakerroksiin planktonlevien ulottuville. Levät yhteyttävät – eli sitovat hiiltä – tehokkaammin tämän sekoittumisen ansiosta.

Ilmaston pikkuruinen puolustaja: krillien jättiläispilvistä sataa kakkaa pohjalle

Pienten krillien jättiläispilvet ovat tärkeä osa meren hiilinielua. © Andrea Izzotti / Thinkstock
Pienten krillien suuret parvet ovat antarktisen ravintoverkon kulmakivi, ja niillä on tärkeä rooli hiilen varastoitumisessa © Andrea Izzotti / Thinkstock

Krilli on pikkusormesi kokoinen, katkarapua muistuttava äyriäinen, joka muodostaa niin suuria parvia, että ne näkyvät vaaleanpunaisina pilvinä avaruuteen asti! Krillit syövät planktonleviä veden valoisassa osassa, ja pakkaavat niistä saamaansa hiiltä fekaalipelletteihin eli siis kakkaavat syvemmissä vesissä. Kakkapelletit vajoavat kohti pohjaa nopeasti ja niiden virta suurista parvista voi olla niin runsas, etteivät hajottajaeliöt ehdi tehdä niille juuri mitään. Näin pikkuruiset krillit auttavat ilmastokriisin hillitsemisessä.

Hämärä hiilipumppu: valokalat viihtyvät hämärässä

Valokalat ovat meren biologisen hiilipumpun keskeinen osa. Credit: NOAA/OAR/OER, 2016 Deepwater Wonders of Wake
Valokalat ja muut hämärän mesopelagisen vyöhykkeen kalat ovat merten biologisen hiilipumpun tärkeä osa © NOAA/OAR/OER, 2016 Deepwater Wonders of Wake

Harva meistä on tutustunut meren hämäriin maailmoihin. Oletko edes kuullut valokaloista? Nämä pienet hopeapuikulat auttavat varastoimaan ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia meren syviin kerroksiin. Syvissä vesissä uivat kalat ovat elintärkeä osa merten hiilinielua ja ne voivat auttaa myös estämään happamoitumista.

Ilmastokriisin ruohoinen sankari: meriruoho piilottaa pikkuolentoja ja tallettaa hiiltä tuhansiksi vuosiksi

Posidonia-suvun meriruohoa Sardiniassa © Egidio Trainito / Greenpeace
Meriruohot muodostavat laajoja niittyjä, jotka varastoivat hiiltä meren pohjaan. © Egidio Trainito / Greenpeace

Meriruohojen laajoja niittyjä on matalilla merialueilla kaikissa maanosissa paitsi Etelämantereella. Ne tarjoavat suojaa, ravintoa ja piilopaikkoja monille merten olennoille. Laajat meriruohoniityt voivat varastoida hiilidioksidia meren pohjaan tuhansiksi vuosiksi ja aina 11 metrin syvyyteen asti. Merten elämä kykenee uskomattomiin saavutuksiin myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Tehoimuri: mangrovemetsät ovat hiilen tehoimureita ja rannikon asukkaiden suojelijoita

Mangrovemetsät varstoivat hiiltä huippunopeasti © Paul Hilton / Greenpeace
Mangrovemetsä varastoi hiiltä jopa 50 kertaa nopeammin kuin trooppiset metsät. © Paul Hilton / Greenpeace

Mangrovemetsät varastoivat hiiltä jopa 10 kertaa nopeammin kuin lauhkean vyöhykkeen metsät ja 50 kertaa nopeammin kuin trooppiset metsät. Kaikkein eniten hiiltä varastoituu niiden syvällä pohjassa sijaitseviin kuolleisiin juuriin ja merenpohjan sedimentteihin. Hiilinieluna toimimisen lisäksi mangrovemetsät ovat tärkeitä kalanpoikasten kasvupaikkoja. Ne suojaavat rantoja eroosiolta ja säätelevät tulvahuippuja. Mangroverantojen läheisyydessä asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä. 

Valtameret tuntuvat kaukaisilta, mutta niiden hyvinvointi on ihmisten ja luonnon elinehto. Monen elinkeino, miljoonien ruokaturva, ja happi jota me kaikki hengitämme, on merten elämän aikaansaannosta. Nyt meri kuumenee, sen pinta kohoaa ja elinympäristöt muuttuvat dramaattisesti. Ilmastokriisi on merten kriisi.

Vähintään kolmannes meristä on suojeltava maailmanlaajuisessa mertensuojelualueiden verkostossa, jotta krillit, valaat ja muut meren olennot voivat toipua ja sopeutua nopeisiin muutoksiin. Suojelualueet auttavat myös turvaamaan merten ekosysteemien luontaisia hiilinieluja ja hiilen varastoja.

Vain prosentti maailman meristä on tehokkaasti suojeltu, mutta uuden YK:n mertensuojelusopimuksen avulla voimme luoda maailmanlaajuisen suojelualueiden verkoston.

Vaadi, että Suomen hallitus ponnistelee vahvan mertensuojelusopimuksen puolesta ja allekirjoita vetoomus merten puolesta


Haluatko lukea lisää merten ihmeellisestä maailmasta ja miten meret auttavat ilmastokriisin ratkaisemisessa?

https://www.greenpeace.org/finland/tiedotteet/2872/ilmastokriisi-on-merten-kriisi-uusi-raportti-osoittaa-kiireellisten-mertensuojelutoimien-tarpeen/