Lauantai 30. toukokuuta 2020 jää historiaan. Keskellä ilmastokriisiä suomalainen valtionyhtiö Fortum avasi uuden hiilivoimalan Saksaan laajasta vastustuksesta huolimatta. Voimalan avaaminen on kansallinen häpeä ja ilmastotoimia vaatineille nuorille isku vasten kasvoja.

Voimalan avaaminen saikin laajaa kansainvälistä huomiota, kun Greta Thunberg nosti sen esiin sosiaalisessa mediassa. Thunberg tiivistää kolmeen tviittiinsä surullisen tarinan suomalaisesta hampaattomuudesta ja tekopyhyydestä ilmastokriisin edessä.

Energiamurroksen edelläkävijänä esiintyvä Fortum avasi uuden hiilivoimalan Saksaan samalla kun sen tytäryhtiö Uniper uhkailee hiilestä luopuvaa Hollantia välimiesoikeuskanteella.

Kukaan ei halunnut uutta hiilivoimalaa – päättäjät pettivät

Suurin osa saksalaisista vastustaa Fortumin uutta hiilivoimalaa. Uniperin suurasiakkaat RWE ja Deutsche Bahn ovat pyrkineet eroon sopimuksistaan voimalan kanssa jopa oikeusteitse. Voimalaa vastaan on nostettu oikeuskanteita, koska voimalaa ei olisi alun perinkään saanut rakentaa kyseiselle paikalle. Myös kansainväliset sijoittajat kyseenalaistavat Fortumin strategian. Viimeisimpänä Norjan valtion hyvinvointirahasto asetti Uniperin tarkkailulistalle yhtiön hiilivoiman takia. Maailman suurin varainhoitaja Black Rock puolestaan äänesti Fortumin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapauden myöntämistä vastaan. “Perusteluna oli juuri hiiliriskien kasvattaminen, mikä BlackRockin mukaan kyseenalaistaa johdon sitoutumista ilmastotavoitteisiin ja vaikuttaa myös yhtiön taloudellisiin riskeihin.”

Sijoittajien, ilmastoliikkeen, voimalan asiakkaiden, paikallisten asukkaiden, suomalaisten ja saksalaisten vastustuksesta huolimatta Fortum vei voimalaa eteenpäin. Miksi? Viidentoista euron tähden. Se on ylimääräinen hinta, jonka Datteln 4:n suurasiakkaat RWE ja Deutsche Bahn maksavat jokaisesta voimalassa tuotetusta ja voimalassa ostetusta megawattitunnista. Näin kertoi yhtiön toimitusjohtaja Pekka Lundmark Talouselämälle tämän vuoden helmikuussa.

Fortum: sota on rauhaa ja päästöt vähenevät hiilivoimaloita avaamalla

Viestinnässään Fortum maalaa tyylilleen uskollisena Datteln 4:stä kuvaa jopa ilmastotekona. Yhtiön mukaan päästöt eivät kasva, koska Uniper sulkee vanhoja hiilivoimaloitaan. Väite on ymmärrettävästi helppo niellä. Vuoteen 2025 mennessä Uniper sulkee 2,7 gigawatin edestä vanhoja hiilivoimaloita ja avaa yhden uuden 1,1 gigawatin kokoisen. Missä ongelma? Siinä, että kapasiteetilla ei ole merkitystä, jos todellinen käyttö kasvaa. Kyseiset voimalat ovat olleet viime vuosina vähällä käytöllä osin siksi, että Fortumin itse esillä pitämä päästökauppa on vihdoin purrut sen verran, että kivihiilen polttamisesta on tullut entistä kalliimpaa. 2,7 gigawatin kapasiteetista käytössä on ollut noin 589 megawattia. Vastaavasti uuden voimalan, eli Datteln 4:n, käytön odotetaan olevan tätä suurempi vanhojen RWE:n ja Deutcshe Bahnin kanssa tehtyjen sopimusten vuoksi.

Kuten Talouselämä otsikoi jo tammikuussa: “Väitteet siitä, että Uniperin uuden kivihiilivoimalan käynnistäminen vähentäisi Saksan hiilidioksidipäästöjä, ovat höpö höpöä”.  


Kun päästöt eivät kerran vähene Saksassa uuden hiilivoimalan avaamisen myötä, Fortum tarttuu viesteissään päästökauppaoljenkorteen. Fortumin mukaan päästöt eivät ainakaan Euroopassa kasva Datteln 4:n avaamisen myötä, koska on olemassa päästökatto, ja joku muu käyttäisi Fortumin käyttämättä jättäneet päästöoikeudet. Kuten Hiilivapaa Suomi kirjoittaa blogissaan: “on harhaanjohtavaa väittää, ettei voimaloiden sulkemisella ole väliä”. Fortum perustaa väitteensä niin sanottuun vesisänkyilmiöön, jossa päästöjen vähentäminen kansallisin toimin yhdessä paikassa nostaa niitä vastaavasti toisessa paikassa. EU:n tasolla tähän on kuitenkin jo puututtu luomalla markkinavakausvaranto, joka osaltaan puhkaisee vesisänkyilmiötä. Lisäksi Saksan kohdalla tämä väite on erikoinen – kuten Fortum itse blogissaan kehuu, Saksa on nimenomaan sitoutunut mitätöimään hiilen alasajosta seuraavia vapautuneita päästöoikeuksia.  

Päästökauppaa on kiristettävä. Se on selvää. Yhtä selvää on kuitenkin se, että emme voi odottaa, että markkinat ratkaisevat tilanteen. Ilmastokatastrofin pahimpien vaikutusten estämiseksi tarvitaan sekä päästökaupan kiristämistä että tiukkoja kansallisia päätöksiä voimaloiden sulkemiseksi. Hiilenpoltto loppuu lopettamalla hiilenpoltto.


Omistajaohjaus – missä olet?

Kaikki tietävät, että uuden hiilivoimalan avaaminen on tragedia. Tämä olisi kuitenkin ollut estettävissä. Uniper olisi koska tahansa voinut laittaa liinat kiinni. Uniperin suurin omistaja Fortum olisi voinut käyttää valtaansa estääkseen voimalan avaamisen. Saksan hallitus olisi voinut estää voimalan avaamisen. Myös Suomen valtio suurimpana omistajana olisi voinut sanoa ei. Sen sijaan kaikki neljä toimijaa sanoivat uudelle hiilivoimalalle kyllä. Jokainen minuutti, jonka voimala on käynnissä, muistuttaa niin Fortumia, Suomea kuin Saksaakin puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta.

Pelkkä omistajaohjauslinjaus, jossa todetaan, että “valtio-omisteisten yhtiöiden tulee ottaa huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen” ei riitä. Tarvitaan myös valmiutta linjauksen täytäntöönpanoon.

Mitä seuraavaksi?

Vaikka Fortum onnistui avaamaan uuden hiilivoimalan, taistelu ei ole ohi. Valtionyhtiön on turha odottaa, että ilmastoliike antaisi eurooppalaisten jättien joukkoon nouseen yhtiön rauhassa jatkaa ilmastokriisiä kiihdyttävää toimintaansa.

Kerro Fortumille mitä mieltä sinä olet – allekirjoita vetoomus ja kerro Fortumin johdolle, mitä sinä haluaisit valtionyhtiön tekevän >> act.gp/fortum