Vuosi 2020 ei ollut ainoastaan koronavuosi: todistimme myös vakavia ilmastokatastrofeja, jotka iskivät erityisesti maailman heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. 

Kun korona iski, kaikki tuntui pysähtyvän. Rajoitukset eristivät meidät ennennäkemättömällä tavalla. Koska korona edelleen rajoittaa jokapäiväistä elämäämme, voi olla helppo unohtaa, että ilmastokriisi ei ole pysähtynyt. 

Viime vuonna Amazonin sademetsää tuhoutui ennätyksellinen määrä. YK varoitti luonnon monimuotoisuuden kriisistä ja siitä, että selkärankaiset villieläinten populaatiot ovat vähentyneet kaksi kolmasosaa vuodesta 1970. Tuhannet ihmiset kamppailivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia seurauksia vastaan: metsäpaloja, helleaaltoja sekä trooppisia hirmumyrskyjä, jotka aiheuttivat tulvia monissa paikoissa.

Kokosimme tähän kuvia vuoden pahimmista ilmasto- ja ympäristökatastrofeista. Vaikka pandemia on tuonut myös muutoksia oikeaan suuntaan, olemme edelleen keskellä akuuttia ja pahenevaa ilmastokriisiä. Yhtiöt ja poliitikot eivät ole vieläkään tehneet tarpeeksi kriisin selättämiseksi. Tilanteen ratkominen vaatii tekoja, ei puheita – nämä kuvat todistavat sen. Meillä jokaisella on velvollisuus tehdä osamme ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Liity nyt kuukausilahjoittajaksi ja ole mukana kamppailussa planeettamme suojelemiseksi!

Vapaaehtoinen pelastaja Mark Benner sammuttaa paloa Numeralla-kylässä.
Mark Bennett, 70, sammuttaa paloa Numeralla-kylässä. Hän on ollut vapaaehtoinen pelastaja jo 46 vuotta.
Kuva: Kiran Ridley / Greenpeace.

Australian viime vuoden maastopalokausi muistetaan yhtenä maailman pahimmista. Arviolta yli miljardi lintua, nisäkästä ja matelijaa haavoittui tai menehtyi paloissa. 

Kaksi pingiiniä poikasiensa kanssa rantakivillä. Taustalla näkyy meri.
Elefanttisaari Antarktiksella on koti yhdelle maailman suurimmista pingviiniyhdyskunnista.
Kuva: Christian Åslund / Greenpeace.

Vuoden 2020 alkupuolella Greenpeace oli Antarktiksella, missä teimme yhteistyötä tutkimusryhmän kanssa. Tutkimme ja dokumentoimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia alueella. Tulokset osoittivat, että muun muassa paikalliset pingviinikannat ovat pudonneet huomattavasti. Vuodesta 1970 pingviiniyhdyskunnat ovat vähentyneet 70 prosenttia ilmastonmuutoksen takia. Katso alta video (englanniksi) Antarktiksen pingviineistä, joita uhkaa häviäminen.

Mies kantaa koiraansa tulvivalla kadulla Rodriquezin kaupungissa
Mies kantaa koiraansa tulvivalla kadulla Rodriquezin kaupungissa. Kuva: Basilio H. Sepe / Greenpeace.

Useampi taifuuni iski Filippiineille marraskuussa 2020. Myrskyt aiheuttivat tuhoisia tulvia, jotka jättivät yli kolme miljoonaa ihmistä kodittomaksi. Kansalaiset vaativat vastuuseen hallitustaan, joka ei ollut valmistautunut myrskyyn, sekä maailman suurimpia saastuttajia, jotka ovat pahentaneet ilmastokriisiä.

Metsäpalo Amazonin sademetsässä. Metsä ja maa on mustana palon jäljiltä ja takana näkyy savupatsas.
Joka vuosi Greenpeace tutkii metsäkatoa ja metsäpaloja Amazonin sademetsän alueella.
Kuva: Christian Braga / Greenpeace.

Amazonin sademetsän metsäpalot sytytetään, jotta karjankasvatus ja tehomaatalous saisivat lisää maata käyttöönsä. Brasilian presidentti Jair Bolsonaron ympäristön vastaisen hallinnon alla metsien tuhoaminen on lisääntynyt. Alkuperäiskansat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä metsäpalot uhkaavat heidän kotiaan, elinkeinoaan ja terveyttään.

Vaalentunut Acropora-koralli Isolla Valliriutalla.
Vaalentunut Acropora-koralli Isolla Valliriutalla. Kuva: Victor Huertas / Greenpeace.

Viime vuoden lämpötilat ovat aiheuttaneet sen, että maailman suurin koralliriutta Australiassa on kokenut korallien massavaalenemisen jo kolmannen kerran viimeisen viiden vuoden aikana. Tällä kertaa korallin vaaleneminen on levittäytynyt laajemmalle kuin koskaan ennen.

Tuhoja Hitoyoshissa, Japanissa. Taloja on sortunut ja autoja on hajonnut.
Tuhoja Hitoyoshissa, Japanissa. Kuva: Masaya Noda / Greenpeace.

Rankkasateet tuhosivat suuria alueita Kyushussa Japanissa. Tulvat ja maanvyörymät aiheuttivat laajoja tuhoja, ja yli miljoona ihmistä evakuoitiin alueelta.

Laaja metsäpalo Siperiassa.
Greenpeace dokumentoi metsäpaloja Krasnoyarskin alueella. Kuva: Julia Petrenko / Greenpeace.

Siperian kesä näytti ilmastokriisin toisenlaiset seuraamukset: helleaallot, metsäpalot ja sulavan ikijään aiheuttamat öljyvuodot. Koska Venäjän viranomaiset eivät pysäyttäneet metsäpaloja, arvokkaan taigan tuhoutuminen sai jatkua aiheuttaen vakavia seurauksia paikalliselle elämälle ja ilmastolle.

Nainen katsoo tulvan tuhoamaa taloaan Keniassa.
Nainen katsoo tulvan tuhoamaa taloaan Keniassa. Kuva: Bernard Ojwang / Greenpeace.

Touko-kesäkuussa tulvat vaativat satoja ihmishenkiä ja jättivät tuhansia kodittomiksi Keniassa. Tulvat myös tuhosivat suuren määrän satoa. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan Itä-Afrikan kuiva- ja sadekausiin.

Pyrocumulus-pilvi Kaliforniassa.
Kalifornian metsäpalojen lämpö sai ilman ja savun nousemaan synnyttäen pyrocumulus-pilviä.
Kuva: David McNew / Greenpeace.

Kalifornian metsäpalokausi pitenee vuosi vuodelta johtuen lämpötilojen noususta.

Nämä uutiset ja kuvat osoittavat selvästi, että ilmastokriisi on vakava uhka. Nyt jos koskaan on hyvä hetki liittyä kuukausilahjoittajaksi. Tuellasi voimme jatkaa yhdessä luonnon ja ilmaston – ja siten myös kaikkien ihmisten – puolustamista!

Liity kuukausilahjoittajaksi

Vielä ei ole liian myöhäistä! Suojellaan yhdessä planeettaamme.

Lahjoita