Suomen valtionyhtiö Fortumilla ja sen tytäryhtiö Uniperilla on edessään ratkaisevat viikot. Toukokuun loppuun mennessä selviää, aikooko valtionyhtiö pakotteista huolimatta jatkaa kaasukauppaa julman hyökkäyssodan aloittaneen Venäjän hallinnon kanssa.

Suomen valtionyhtiö Fortum ja sen 78-prosenttisesti omistama saksalainen tytäryhtiö Uniper ovat Euroopan suurimpia venäläisen kaasun tuojia. Tähän mennessä kaasusta on maksettu euroissa, mutta nyt Venäjän hallinto vaatii, että kaasusta maksettaisiin ruplissa. Tämä tehtäisiin niin, että venäläisen Gazprombankin tilille avataan tili, jonne maksut toimitetaan euroissa ja tämän jälkeen pankki vaihtaa ne rupliksi. Reutersin mukaan Fortum/Uniperin ensimmäinen ruplamaksu tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä.

Euroopan Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on todennut, että ruplissa maksaminen olisi pakotteiden vastaista. Energiakomissaari Kadri Simson on puolestaan sanonut, että myös Fortumin ehdottama Gazprombank-veivaus olisi pakotteiden vastaista toimintaa. Myös Suomen hallitus on todennut, että Venäjän vaatimiin maksujärjestelyihin ei pidä suostua.

Greenpeacen aktivistit ripustivat 4.5.2022 Fortumin pääkontorille banderollin, jossa lukee "stop fuelling war".
Greenpeacen aktivistit vaativat 4.5.2022 rauhanomaisessa mielenosoituksessa Fortumia ja Uniperia lopettamaan Venäjän fossiilisten ostaminen.

Kaikesta tästä huolimatta Fortum/Uniper aikoo taipua sotarikoksiin syyllistyneen Venäjän tahtoon.

Miten tämä on mahdollista?

Tuppurainen väittää, että Suomella ei ole valtaa Uniperiin

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen oli maanantaina 2.5. vieraana YLE:n A-Studiossa selittämässä, miten on mahdollista, että suomalainen valtionyhtiö aikoo toimia pakotteiden vastaisesti ja jatkaa kaasukauppaa Venäjän kanssa.

Hyvää haastattelussa oli se, että Tuppurainen korosti useaan otteeseen kuinka juuri hänen tehtävänsä on ohjata valtionyhtiöitä. Siihen ne hyvät puolet loppuivatkin.

Haastattelussa Tuppurainen väläytti mahdollisuutta, että Fortumin suurimpana omistajana valtio voisi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja siellä erottaa vastoin omistajan tahtoa toimivan hallituksen. Tämä ei kuitenkaan käy, koska se “rapauttaisi omistajaohjauksen uskottavuuden”. Sunnuntaina 8.5. venäläinen ohjus tuhosi koulun Luhanskissa ja tappoi 60 siviiliä. Jos joku rapauttaa omistajaohjauksen uskottavuuden, niin toimimattomuus sotarikosten edessä.

Haastattelussa Tuppurainen myös sysäsi vastuuta Uniperin päätöksistä Saksalle korostaen, että kyseessä on itsenäinen saksalainen yritys, joka toimii Saksan lakien mukaan.

Uniper on niin itsenäinen saksalainen yritys, että maaliskuussa 2021 Fortum käytti omistajan valtaansa ja vaihdatti Uniperin johdon. Tässä rytäkässä Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramosta tehtiin Uniperin hallituksen (saksalaisittain hallintoneuvosto) puheenjohtaja. Rauramon lisäksi Uniperin hallituksessa istuu myös toinen suomalainen Fortumin edustaja, Esa Hyvärinen. Samalla Fortumin Tiina Tuomelasta tehtiin Uniperin talousjohtaja. Hän tuli tutuksi suurelle yleisölle kaksi viikkoa sitten, kun hän puolusti pakotteiden vastaisia maksujärjestelyjä Financial Timesille.

Fortum on siis käyttänyt aiemminkin suurimman omistajansa valtaa suhteessa Uniperiin. Ei ole mitään syytä, miksi Fortum ei voisi tehdä niin nytkin. Varsinkaan kun mitään ylimääräistä yhtiökokousta ei juuri nyt edes tarvita. Uniperin vuosittainen yhtiökokous järjestetään 18.5. Siellä Fortum varmasti käyttää omistajansa valtaa ja toteaa, että ruplaveivaus Gazprombankin kanssa ei käy?

Jos Fortum ja Uniper kuitenkin taipuu Venäjän tahtoon, suomalaisella pääomistajalla ei voi olla muuta vaihtoehtoa kuin kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous ja irtisanoa Fortumin hallitus sekä toimitusjohtaja, jotka kaksoisroolissaan Fortumin ja Uniperin johdossa hyväksyvät sotarikosten jatkuvan rahoittamisen.

Olli Tiainen
Ilmasto- ja energia-asiantuntija