Greenpeacea tukee Pohjoismaissa yli 100 000 ympäristönsuojelijaa. Heidän tukensa on vaikuttanut siihen, että uskomattomat elinympäristöt ja lajit ympäri maailmaa ovat pelastuneet hävitykseltä. Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka suojelette rakasta planeettaamme.

<!-- wp:acf/leads-form {"name":"acf/leads-form","data":{"display":"hero","_display":"field_petition_form_block_display","form":63189,"_form":"field_petition_form_block_form"},"mode":"edit"} /-->

<!-- wp:spacer {"height":"20px"} -->
<div style="height:20px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>
<!-- /wp:spacer -->

<!-- wp:heading {"level":1} -->
<h1 class="wp-block-heading"><strong>Avoin kirje kansanedustajille: kaivosjätin ahneus ei saa romuttaa luonnonsuojelua ja tuhota Viiankiaapaa.</strong></h1>
<!-- /wp:heading -->

<!-- wp:spacer {"height":"20px"} -->
<div style="height:20px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>
<!-- /wp:spacer -->

<!-- wp:paragraph -->
<p>Hyvät kansanedustajat,</p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p>Me allekirjoittajat olemme huolissamme Sodankylässä sijaitsevan ainutlaatuisen ja kaksinkertaisesti suojellun aapasuon, Viiankiaavan kohtalosta. </p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p>Alueelle kaavailtu <strong>Sakatti Mining Oy:n</strong> kaivoshanke vaarantaa korvaamattoman suoluonnon monimuotoisuuden. Toteutuessaan kaivos murentaisi myös suomalaisen luonnonsuojelujärjestelmän ja lakien uskottavuuden.<br><br>Viiankiaapa on yksi Euroopan merkittävimmistä ja edustavimmista luonnontilaisista aapasuokokonaisuuksista. Se on tuplasuojeltu sekä <strong>soidensuojelulailla vuonna 1988</strong> että <strong>Natura2000-ohjelmassa vuonna 1998</strong>. Viiankiaapa on myös yksi Keski-Lapin tärkeimmistä lintukohteista ja monelle rakas retkeilyalue. Suon pitäminen turvassa on ollut luonnonsuojelijoiden ja paikallisten vuosikymmenten työn tulos.<br><br>Suomen luonnonsuojeluliiton teettämässä kyselyssä <strong>69%</strong> vastaajista oli sitä mieltä, ettei kaivoksen perustaminen Viiankiaavalle ole hyväksyttävää, ja <strong>82%</strong> oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei kaivostoiminta luonnonsuojelualueilla ylipäätään ole hyväksyttävää. Asiantuntijalausunnoissa (esim. Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus) todetaan, että kaivoshankkeella voi olla merkittäviä heikentäviä vaikutuksia alueen suojeluarvoihin.</p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p>Kaivoshanketta perustellaan myös vihreän siirtymän edistämisellä. Kaivoksen eliniäksi on kuitenkin arvioitu vain 20 vuotta. Kuinka välttämätöntä on tuhota jo suojellun alueen luonto ja murentaa luonnonsuojelulainsäädännön perusteita näin lyhytkestoisen hyödyn nimissä? Kriittisten mineraalien louhiminen luontoarvoiltaan arvokkaista kohteista ei ole vihreän siirtymän kannalta kestävää eikä tarpeellista.<br><br>Loppujen lopuksi hanke vaatii eduskunnan hyväksynnän, joten teillä kansanedustajilla on mahdollisuus estää Viiankiaavan tuho. Siksi me allekirjoittajat vetoamme teihin: </p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p><strong>1. Soidensuojelulakia ei saa muuttaa niin, että kaivostoiminta Viiankiaavalla sallitaan.<br><br>2. Viiankiaavan suojelustatus on säilytettävä eikä siitä saa poiketa taloushyödyn nimissä.<br><br>3. Valtioneuvoston ei tule myöntää poikkeuslupaa kaivostoimintaa varten Viiankiaavan suojelualueella.</strong><br><br>Hyvät kansanedustajat, edessänne on tärkeä päätös: luovutatteko kansainvälisesti merkittävän ja kaksinkertaisesti suojellun Viiankiaavan kansainväliselle kaivosjätille, vai ylläpidättekö Suomen mainetta luontoa, luonnonsuojelua ja lakeja kunnioittavana maana.</p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p><strong>Toivomme, että laki ja tahto suojella ainutkertaista luontoamme voittaa. Pelastetaan Viiankiaapa!</strong></p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p>Terveisin,</p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:paragraph -->
<p><strong>Greenpeace Suomi<br>Kaikki me avoimen kirjeen allekirjoittajat</strong></p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:spacer {"height":"20px"} -->
<div style="height:20px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>
<!-- /wp:spacer -->

<!-- wp:cover {"url":"https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/dc4df190-viiankiaapa-sanni-bandis-1280x720-1-1024x576.jpg","id":63195,"alt":"Toimi nyt: Banderolli: pelastetaan Viiankiaapa.","dimRatio":30,"overlayColor":"black","isUserOverlayColor":true,"sizeSlug":"large","layout":{"type":"constrained"}} -->
<div class="wp-block-cover"><img class="wp-block-cover__image-background wp-image-63195 size-large" alt="Toimi nyt: Banderolli: pelastetaan Viiankiaapa." src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/dc4df190-viiankiaapa-sanni-bandis-1280x720-1-1024x576.jpg" data-object-fit="cover"/><span aria-hidden="true" class="wp-block-cover__background has-black-background-color has-background-dim-30 has-background-dim"></span><div class="wp-block-cover__inner-container"><!-- wp:paragraph {"placeholder":"Kirjoita otsikko...","style":{"typography":{"fontSize":"28px","textAlign":"center"}}} -->
<p class="has-text-align-center" style="font-size:28px">Tule mukaan ja vaadi toimia: allekirjoita avoin kirje 💚</p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:buttons {"layout":{"type":"flex","justifyContent":"center"}} -->
<div class="wp-block-buttons"><!-- wp:button -->
<div class="wp-block-button"><a class="wp-block-button__link wp-element-button" href="#top">Kyllä, olen mukana!</a></div>
<!-- /wp:button --></div>
<!-- /wp:buttons --></div></div>
<!-- /wp:cover -->

<!-- wp:spacer {"height":"40px"} -->
<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>
<!-- /wp:spacer -->

<!-- wp:heading -->
<h2 class="wp-block-heading">Pohjoinen luontohelmi</h2>
<!-- /wp:heading -->

<!-- wp:paragraph -->
<p>Viiankiaapa on Keski-Lapin merkittävä lintukohde ja monelle rakas retkeilymaisema. Siellä kulkija voi nähdä muun muassa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltuja suokukkoja ja Lapin satakieleksikin kutsuttuja sinirintoja. Suon vanhojen metsien saarekkeilla viihtyy myös moni metsälintulaji. Alueen soilta löytyy lukuisia uhanalaisia ja vaarantuneita kasvilajeja, mm. kauniin keltaisena kukkiva lettorikko, lapinsirppisammal ja kiiltosirppisammal. Viiankiaapa on todellinen pohjoinen luontohelmi, jota ei ole varaa uhrata kaivostoiminnalle.</p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:group {"className":"mt-0","layout":{"type":"flex","flexWrap":"nowrap"}} -->
<div class="wp-block-group mt-0"><!-- wp:columns -->
<div class="wp-block-columns"><!-- wp:column -->
<div class="wp-block-column"><!-- wp:image {"id":63219,"aspectRatio":"1","scale":"cover","sizeSlug":"large","linkDestination":"none"} -->
<figure class="wp-block-image size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/47e1e0f0-viiankiaapa-karuselli-7-1280x720.jpg-1024x576.jpg" alt="" class="wp-image-63219" style="aspect-ratio:1;object-fit:cover"/></figure>
<!-- /wp:image --></div>
<!-- /wp:column -->

<!-- wp:column -->
<div class="wp-block-column"><!-- wp:image {"id":63216,"aspectRatio":"1","scale":"cover","sizeSlug":"large","linkDestination":"none"} -->
<figure class="wp-block-image size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/23be623a-viiankiaapa-karuselli-4-1280x720.jpg-1024x576.jpg" alt="" class="wp-image-63216" style="aspect-ratio:1;object-fit:cover"/></figure>
<!-- /wp:image --></div>
<!-- /wp:column -->

<!-- wp:column -->
<div class="wp-block-column"><!-- wp:image {"id":63214,"aspectRatio":"1","scale":"cover","sizeSlug":"large","linkDestination":"none"} -->
<figure class="wp-block-image size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/23be623a-viiankiaapa-karuselli-5-1280x720.jpg-1024x576.jpg" alt="" class="wp-image-63214" style="aspect-ratio:1;object-fit:cover"/></figure>
<!-- /wp:image --></div>
<!-- /wp:column --></div>
<!-- /wp:columns --></div>
<!-- /wp:group -->

<!-- wp:group {"layout":{"type":"flex","flexWrap":"nowrap"}} -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:columns -->
<div class="wp-block-columns"><!-- wp:column -->
<div class="wp-block-column"><!-- wp:image {"id":63213,"aspectRatio":"1","scale":"cover","sizeSlug":"large","linkDestination":"none"} -->
<figure class="wp-block-image size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/23be623a-viiankiaapa-karuselli-3-1280x720.jpg-1024x576.jpg" alt="" class="wp-image-63213" style="aspect-ratio:1;object-fit:cover"/></figure>
<!-- /wp:image --></div>
<!-- /wp:column -->

<!-- wp:column -->
<div class="wp-block-column"><!-- wp:image {"id":63218,"aspectRatio":"1","scale":"cover","sizeSlug":"large","linkDestination":"none"} -->
<figure class="wp-block-image size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/1f4e801e-viiankiaapa-karuselli-6-1280x720.jpg-1024x576.jpg" alt="" class="wp-image-63218" style="aspect-ratio:1;object-fit:cover"/></figure>
<!-- /wp:image --></div>
<!-- /wp:column -->

<!-- wp:column -->
<div class="wp-block-column"><!-- wp:image {"id":63215,"aspectRatio":"1","scale":"cover","sizeSlug":"large","linkDestination":"none"} -->
<figure class="wp-block-image size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2026/09/23be623a-viiankiaapa-karuselli-2-1280x720.jpg-1024x576.jpg" alt="" class="wp-image-63215" style="aspect-ratio:1;object-fit:cover"/></figure>
<!-- /wp:image --></div>
<!-- /wp:column --></div>
<!-- /wp:columns --></div>
<!-- /wp:group -->

<!-- wp:spacer {"height":"40px"} -->
<div style="height:40px" aria-hidden="true" class="wp-block-spacer"></div>
<!-- /wp:spacer -->

<!-- wp:query {"queryId":2,"query":{"perPage":3,"pages":0,"offset":0,"postType":"post","order":"desc","orderBy":"date","author":"","search":"","exclude":[63185],"sticky":"","inherit":false,"postIn":[],"block_name":"planet4-blocks/posts-list","taxQuery":{"include":{"category":[1,3],"post_tag":[60,63,70,78,71]}}},"namespace":"planet4-blocks/posts-list","className":"posts-list p4-query-loop is-custom-layout-list","layout":{"type":"default","columnCount":3}} -->
<div class="wp-block-query posts-list p4-query-loop is-custom-layout-list"><!-- wp:group {"layout":{"type":"flex","justifyContent":"space-between"}} -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:heading {"lock":{"move":true}} -->
<h2 class="wp-block-heading">Lisää aiheesta</h2>
<!-- /wp:heading -->

<!-- wp:navigation-link {"label":"See all posts","url":"https://www.greenpeace.org/finland/uutisia-ja-tarinoita/?category=energia\u0026tag=ilmastokriisinsyyt","className":"see-all-link"} /--></div>
<!-- /wp:group -->

<!-- wp:paragraph {"placeholder":"Enter description","lock":{"move":true},"style":{"spacing":{"margin":{"top":"24px","bottom":"32px"}}}} -->
<p style="margin-top:24px;margin-bottom:32px"></p>
<!-- /wp:paragraph -->

<!-- wp:post-template {"lock":{"move":true,"remove":true}} -->
<!-- wp:columns -->
<div class="wp-block-columns"><!-- wp:post-featured-image {"isLink":true} /-->

<!-- wp:group -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:group {"layout":{"type":"flex"}} -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:p4/taxonomy-breadcrumb {"post_type":"posts"} /-->

<!-- wp:post-terms {"term":"post_tag","separator":" "} /--></div>
<!-- /wp:group -->

<!-- wp:post-title {"level":3,"isLink":true} /-->

<!-- wp:post-excerpt /-->

<!-- wp:group {"className":"posts-list-meta"} -->
<div class="wp-block-group posts-list-meta"><!-- wp:post-author-name {"isLink":true} /-->

<!-- wp:post-date {"datetime":"2026-07-06T12:12:50.374Z"} /--></div>
<!-- /wp:group --></div>
<!-- /wp:group --></div>
<!-- /wp:columns -->
<!-- /wp:post-template -->

<!-- wp:buttons {"lock":{"move":true},"className":"carousel-controls","layout":{"type":"flex","justifyContent":"space-between","orientation":"horizontal","flexWrap":"nowrap"}} -->
<div class="wp-block-buttons carousel-controls"><!-- wp:button {"tagName":"button","className":"carousel-control-prev"} -->
<div class="wp-block-button carousel-control-prev"><button type="button" class="wp-block-button__link wp-element-button">Previous Carousel Slide</button></div>
<!-- /wp:button -->

<!-- wp:button {"tagName":"button","className":"carousel-control-next"} -->
<div class="wp-block-button carousel-control-next"><button type="button" class="wp-block-button__link wp-element-button">Next Carousel Slide</button></div>
<!-- /wp:button --></div>
<!-- /wp:buttons -->

<!-- wp:navigation-link {"label":"Lue lisää aiheesta","url":"https://www.greenpeace.org/finland/uutisia-ja-tarinoita/?category=energia\u0026tag=ilmastokriisinsyyt","kind":"custom","className":"see-all-link"} /--></div>
<!-- /wp:query -->

Mistä Greenpeace saa rahoituksensa?

Valtaosa Greenpeacen tuloista tulee yksityishenkilöiltä: vuonna 2024 yksityishenkilöiden lahjoitusten osuus oli 75 prosenttia. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin monilla muilla järjestöillä, ja se korostaa yhtä asiaa: Greenpeaceä ei olisi olemassa ilman tavallisten, välittävien ihmisten tukea. Voimme puolustaa luontoa vain, koska ihmiset eri puolilla maailmaa uskovat vihreämpään ja oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen, ja päättävät toimia sen puolesta.

Emme ota vastaan tukea hallituksilta tai yrityksiltä, koska riippumattomuutemme on ratkaisevan tärkeää. Vain ilman poliittisia ja taloudellisia sidoksia voimme tehokkaasti vaatia vastuuta päättäjiltä ja yrityksiltä.

Yksi erityinen tukimuoto koskettaa meitä syvästi: yhä useammat ihmiset päättävät jättää osan perinnöstään luonnon ja ilmaston hyväksi. Vuonna 2024 perinnön osuus tuloistamme oli 2 prosenttia. Testmenttilahjoitus on lahja tulevaisuudelle – ja suuri luottamuksen osoitus.

Kuinka Greenpeace käytti rahoituksen?

Vuonna 2024 Greenpeace työskenteli kestävämmän maatalouden, ikimetsien ja hauraiden meriekosysteemien puolesta. Teimme tutkimusta merellä ja saimme aikaan massiivista julkista painostusta syvänmeren kaivostoimintaa vastaan. Saavutimme myös valtavan voiton oikeustaistelussa Norjan öljyä vastaan.

Alta voit lukea tärkeimmistä projekteista, joihin keskityimme ja käytimme rahaa vuonna 2024.

SUOJELIMME YHDESSÄ ARKTISTA MERENPOHJAA – MERET 7 %

Viime vuonna lahjoittajiemme tuki turvasi arktisen alueen valaiden elintärkeän tutkimuksen. Niin tutkimustulokset kuin mielenosoituksetkin auttoivat painostamaan Norjan valtiota jäädyttämään suunnitelmansa aloittaa syvänmeren kaivostoiminta. Norjan hallitus lupasi olla myöntämättä kaivuulupia ennen seuraavia vaaleja. Tämä on hyvä uutinen meriympäristön, valaiden ja muiden arktisen alueen ainutlaatuisten lajien kannalta. Jatkamme tietysti työtä sen varmistamiseksi, että kaivuusuunnitelmista luovutaan kokonaan.

VAADIMME KESTÄVÄÄ MAATALOUTTA – MAATALOUS 30 %

Metsäkato vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen vähentämällä maapallon kykyä sitoa hiilidioksidia ja vapauttamalla ilmakehään suuria määriä hiiltä. Kun metsiä hävitetään hakkuilla, menetetään tärkeitä hiilinieluja ja samalla vapautuu maaperään ja puihin sitoutunutta hiiltä. Metsäkadon vaikutukset ulottuvat myös vesikierron häiriintymiseen ja <strong>biodiversiteetin köyhtymiseen</strong>, mikä heikentää ekosysteemien kykyä mukautua ilmastonmuutokseen. Suomen metsät ovat keskeisessä roolissa maamme ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
<h2>Miksi metsät ovat niin tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa?</h2>
Metsät toimivat maapallon tärkeimpinä hiilinieluina sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoimalla sitä puihin, juuriin ja maaperään. Yhteyttämisprosessissa puut ottavat hiilidioksidia ja tuottavat happea, mikä tekee metsistä välttämättömiä ilmaston tasapainon ylläpitämisessä.

Suomen metsät sitovat vuosittain merkittäviä määriä hiiltä. <strong>Luonnonsuojelu Suomessa</strong> on erityisen tärkeää, koska hiilinielujen on todettu romahtaneen metsien runsaiden hakkuiden ja maankäytön takia. Metsät säätelevät myös paikallista ilmastoa haihduttamalla vettä ja viilentämällä ympäristöään.

Metsien merkitys biodiversiteetille on kiistaton. Ne tarjoavat elinympäristön lukemattomille kasvi- ja eläinlajeille, jotka muodostavat monimutkaisia ekosysteemejä. Nämä ekosysteemit tukevat vesikierron toimintaa ja auttavat ylläpitämään alueellista ilmastoa vakaana.
<h2>Miten metsäkato lisää kasvihuonekaasupäästöjä?</h2>
Metsäkato lisää kasvihuonekaasupäästöjä kolmella päämekanismilla: vapauttamalla puihin ja maaperään sitoutunutta hiiltä, poistamalla hiilinieluja ja muuttamalla maan heijastuskykyä. Kun metsää hakataan tai poltetaan, vuosikymmeniä sitoutunut hiili vapautuu nopeasti ilmakehään hiilidioksidina.

Hiilinielun menettäminen tarkoittaa, että alue ei enää sido uutta hiiltä ilmakehästä. Tämä kaksinkertaistaa metsäkadon vaikutuksen: samaan aikaan lisätään päästöjä ja vähennetään niiden sitomiskykyä. <a href="https://www.greenpeace.org/finland/?p=61073">Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin</a> monin tavoin, kun kuivuus ja metsäpalot lisääntyvät.

Albedo-efektin muutos syntyy, kun tummat metsät korvataan vaaleammalla maankäytöllä. Metsät absorboivat auringonsäteilyä tehokkaasti, mutta avoimet alueet heijastavat sitä takaisin avaruuteen. Tämä vaikuttaa paikalliseen ja alueelliseen lämpötilaan merkittävästi.
<h2>Mitkä ovat metsäkadon suurimmat syyt maailmanlaajuisesti?</h2>
Maailmanlaajuisesti suurin syy metsäkatoon on maanviljelyn laajeneminen, joka vastaa suurimmasta osasta metsien häviämisestä. Karjatalous, soijanviljely ja palmuöljyn tuotanto ovat merkittävimpiä tekijöitä erityisesti tropiikissa. Kaupungistuminen ja infrastruktuurin rakentaminen lisäävät metsiin kohdistuvaa painetta kasvavien väestökeskusten ympärillä.

Suomessa ja Pohjoismaissa tilanne on erilainen. Täällä suurimmat uhat liittyvät teolliseen metsätalouteen ja <strong>energia-alan</strong> puunkäyttöön. Vaikka metsäpinta-ala ei merkittävästi vähene, luonnonmetsien laatu ja metsien kyky sitoa hiiltä heikkenee intensiivisen metsätalouden myötä.

Ilmastonmuutos itsessään aiheuttaa metsäkatoa lisäämällä metsäpaloja, kuivuutta ja tuholaisten leviämistä. Tämä luo kierteen, jossa metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka puolestaan tuhoaa lisää metsiä. Meidän työmme keskittyy katkaisemaan tämän kierteen suojelemalla arvokkaita metsäalueita.
<h2>Miten jokainen voi auttaa metsien suojelussa?</h2>
Jokainen voi auttaa metsien suojelussa tekemällä tietoisia kulutusvalintoja, vaikuttamalla poliittisiin päätöksiin ja tukemalla ympäristöjärjestöjen työtä. Arjessa tämä tarkoittaa <strong>kestävien tuotteiden</strong> valitsemista, lihan kulutuksen vähentämistä ja kierrätyksen lisäämistä.

Poliittinen vaikuttaminen on tehokasta. Ota yhteyttä kansanedustajiin ja vaadi tiukempia ilmastopäätöksiä metsiensuojelun hyväksi. Äänestä vaaleissa puolueita, jotka asettavat ympäristönsuojelun etusijalle. Osallistu mielenosoituksiin ja kampanjoihin, jotka nostavat esiin metsien merkityksen.

Greenpeacen vapaaehtoistoiminta tarjoaa konkreettisia tapoja vaikuttaa. Voit liittyä metsävahtien verkostoon, osallistua tutkimustyöhön tai auttaa tietoisuuden lisäämisessä. <strong>Lahjoitukset ympäristöjärjestöille</strong> mahdollistavat pitkäjänteisen työn jatkamisen ja kampanjoiden toteuttamisen.

Kuukausilahjoittaminen takaa, että voimme suunnitella pitkäaikaisia projekteja ja reagoida nopeasti metsiin kohdistuviin uhkiin. Jokainen euro auttaa suojelemaan arvokkaita metsäalueita, estämään hakkuita ja vaikuttamaan päättäjiin. Riippumattomuutemme valtioista ja yrityksistä tekee työstämme uskottavaa ja tehokasta.

Metsien suojelu on kiireellinen tehtävä, joka vaatii kaikkien panosta. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen riippuvat siitä, kuinka nopeasti pystymme pysäyttämään metsäkadon ja suojelemaan jäljellä olevia luonnonmetsiä. Yhdessä voimme varmistaa, että tulevat sukupolvet perivät planeetan, joka ylläpitää elämää kaikessa monimuotoisuudessaan.

Liity mukaan taisteluun metsien puolesta. <a href="https://www.greenpeace.org/finland/meista/rahoitus/liity-kuukausilahjoittajaksi-mobilepay/">Liity kuukausilahjoittajaksi</a> tai <a href="https://www.greenpeace.org/finland/toimi/#tue-greenpeacea">tutustu muihin tapoihin tukea työtämme</a> puhtaan ja turvallisen ympäristön puolesta.

Tanskassa toimme esiin maatalouden päästöjen tuhoisan vaikutuksen vesistöihin, kun pidimme hautajaiset Vejlen vuonon vesistölle. Tapaus herätti median huomion ja sai poliitikot puuttumaan asiaan. Nyt päättäjät ovat tehneet suunnitelman elämän suojelemiseksi Tanskan järvissä, vuonoissa ja merissä.

Ruotsissa kartoitimme, mitä kunnat tekevät vähentääkseen kouluissa ja vanhustenhuollossa tarjottavan ruoan hiilijalanjälkeä. Valtion virastot kiinnostuivat tästä ainutlaatuisesta Tutkimuksesta.

Suomessa kampanjoimme eläinperäisten tuotteiden puolittamisen puolesta kuntaruokailussa, kuten kouluissa. Pelkästään vähentämällä liharuokaa kunnat voisivat vähentää päästöjä, parantaa ihmisten terveyttä ja säästää jopa satojatuhansia euroja.

PALJASTIMME ARVOKKAIDEN METSIEN TUHOUTUMISEN – METSÄT 6%

Paljastimme, että arvokkaista vanhoista metsistä peräisin olevaa puuta käytetään kertakäyttöisiin paperituotteisiin ja pahvilaatikoihin. Greenpeace teki kenttätutkimusta ja seurasi tukkien matkaa Ruotsin metsistä aina Amazonin ja Zalandon kaltaisille tunnetuille tuotemerkeille asti. Julkaisimme sen jälkeen tutkimustulokset sisältävän raportin, jonka jaoimme yrityksille kannustaaksemme heitä muuttamaan käytäntöjään. Ruotsissa, kuten Suomessakin, metsien tuhoaminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa sekä saamelaisten, Euroopan ainoan tunnustetun alkuperäiskansan, oikeuksia.

EDISTIMME ILMASTO-OIKEUDENMUKAISUUTTA – ILMASTO JA ENERGIA 4%

Ilmastokriisi tulee maailmalle kalliiksi, mutta kuka siitä lopulta maksaa? Greenpeacen mielestä vastuu on saastuttajilla. Kun öljy-yhtiöt vuonna 2024 ilmoittivat voitoistaan, järjestimme mielenosoituksen, jossa vertasimme rikkaita, hymyileviä toimitusjohtajia ja niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet kaiken hirmumyrskyjen takia. Norjassa toimme Equinorin toimitusjohtajalle Brasilian tulvasta peräisin olevia rikkinäisiä leluja. Näin öljy-yhtiöiden voittojen todellinen hinta tulee esiin.

SAAVUTIMME VOITON NORJAN ÖLJYÄ VASTAAN – ÖLJY JA KAASU 22%

Voitimme Norjan valtiota vastaan käydyn ilmasto-oikeudenkäynnin: Oslon käräjäoikeus totesi kolme öljykenttää laittomiksi, ja tämän myötä suuri määrä öljyntuotannosta aiheutuvaa hiilidioksidia jää maahan. Vaikka valtio valitti päätöksestä, nyt huhtikuussa korkein oikeus päätti, että öljykentät pysyvät suljettuina kunnes valitusprosessi on loppuunkäsitelty. Taistelu jatkuu, mutta tämä tärkeä osavoitto osoittaa, että öljyteollisuus ei ole lain yläpuolella!

KOORDINOIMME MAAILMAA MUUTTAVIA HANKKEITA – HALLINTO 2 %

Greenpeacellä on monia vapaaehtoisia ja aktivisteja sekä maailmanlaajuisia, alueellisia, kansallisia ja paikallisia hankkeita. Käytämme pienen osan tuloistamme monien hankkeiden koordinointiin ja hyvän hallinnon varmistamiseen.

AUTOIMME NUORIA TARTTUMAAN TOIMEEN – LIIKKEEN KASVATTAMINEN 9 %

Ympäristöliike kasvaa ja vahvistuu. Greenpeace on kouluttanut tuhansia nuoria ympäri maailmaa rauhanomaiseen kansalaistottelemattomuuteen ja kampanjointiin.

SAIMME LISÄÄ IHMISIÄ MUKAAN – VARAINHANKINTA JA VIESTINTÄ 20 %

Jokaista viestintään ja varainhankintaan sijoittamaamme euroa kohden saamme neljä euroa takaisin. Greenpeace panostaa tietoisuuden levittämiseen ja lisäämiseen ilmasto- ja monimuotoisuuskysymyksissä sekä pyrkii saamaan yhä useammat ihmiset mukaan suojelemaan arvokasta planeettaamme.