Prosenttilukujen taakse kätkeytyy kaikki se, mistä olemme intohimoisia. Kaavio näyttää varojen jakautumisen Greenpeacen eri ohjelma-alueille vuonna 2025, mutta asiantuntijamme, aktivistimme ja vapaaehtoisemme herättävät ne eloon. Heidän työnsä – ja kymmenien tuhansien ihmisten tuki – luo perustan sille, että saamme kaikki nauttia monimuotoisemmasta luonnosta, uusiutuvasta energiasta ja puhtaasta juomavedestä. 

Matti Suomesta: Tehovalvonta oli tehokasta

4 % käytimme metsien suojeluun

Suomalaiset luonnonmetsät ovat todella vähissä, eikä meillä ole varaa menettää niistä yhtäkään. Valtionmailla luonnonmetsiä on vielä suojelematta ainakin 70 000 hehtaaria. Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus esittää luonnonsuojelulain mukaiseen suojeluun talouskäytössä olevia luonnonmetsiä vain 13 200 hehtaaria. Greenpeacella siis riittää töitä.

Neuvottelemme valtionmaiden arvokkaiden metsäkohteiden suojelemisesta Metsähallituksen kanssa, mutta valitettavasti useita luonnonmetsiä on silti jäänyt hakkuisiin suojeluarvoista huolimatta. Tällä hetkellä meillä on jo 80 kohdetta, joista olemme erimielisiä. Joihinkin näistä on jo tehty metsänkäyttöilmoitus.

Yhteistyössä Metsäliikkeen kanssa puolustamme näitä viimeisiä arvometsiä. Vuonna 2025 käynnistimme erityisen tehovalvonnan. Tavoitteena estää hakkuut, ja jos se ei onnistu, selvitämme ainakin, kuka puut ostaa. Tehovalvonta on toiminut hyvin. Lähes kaikki arvokohteet ovat edelleen pystyssä.

Muutamia poikkeuksia valitettavasti on. Orivedellä olevasta arvokkaasta metsästä aktivistit onnistuivat seuraamaan puun matkan Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaalle. Jo aikaisemmin onnistuttiin jäljittämään arvopuun matka UPM:n sellukattilaan Pietarsaareen.

Äänekoskelle menneestä lastista on hyvät kuvat. Niistä näkee selvästi, että rekan kyydissä on eri-ikäistä ja erirakenteista metsää, kilpikaarnaisia aiempien puustosukupolvien järeitä mäntyjä, järeitä kuusia ja nuorempaa puustoa samassa lastissa.

En ymmärrä, miksi metsäteollisuus yhä ostaa Metsähallitukselta juuri näiden arvokkaiden kohteiden puuta. Näistä arvokkaista metsistä ei metsäteollisuuden puun saanti ole kiinni. Näiden metsien hakkaaminen on tiedevastaista ja luontovihamielistä toimintaa, jonka metsäyhtiöt sallivat ostamalla luonnonmetsähakkuilta puuta.

Karolina Ruotsista: Etsivätyötä metsien syvyyksissä

4 % käytimme metsien suojeluun

Amazonin sademetsä on valtava, ja siellä metsäkato tapahtuu usein salassa, kaukana teistä ja silminnäkijöistä. Olemme kuitenkin löytäneet keinoja nähdä sen, mitä meiltä yritetään salata. Vuonna 2025 kansainvälinen ”etsivätiimimme” valvoi metsää satelliittitietojen ja droonien avulla. Tiiviissä yhteistyössä paikallisten kumppaneiden ja alkuperäiskansojen kanssa jäljitimme laittomat hakkuut ja käytimme todistusaineistoa painostaaksemme suoraan niitä pankkeja ja supermarketketjuja, jotka rahoittavat tuhoa.

Käytimme samanlaisia menetelmiä myös Pohjoismaiden metsissä. Vuonna 2024 kiinnitimme seurantalaitteet arvokkaista ruotsalaisista luonnonmetsistä kaadettuihin puunrunkoihin ja seurasimme puun matkaa aina paperitehtaalle ja lopputuotteen ostajille asti. Tämä on klassista Greenpeace-työtä: tutkimme ja paljastamme, kuka lopulta maksaa siitä, että monimuotoiset ekosysteemit muutetaan merkityksettömiksi kertakäyttöpakkauksiksi.

Viime vuonna jatkoimme työtämme paljastamalla ruotsalaisen metsäjättiläisen SCA:n toiminnan. Yritys on pitkään yrittänyt ylläpitää kestävän kehityksen kaunista julkisivua, mutta me tutkimme, kuinka sen metsähakkuut uhkaavat niin ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta kuin alkuperäiskansojenkin oikeuksia.

Toimet tuottivat tulosta, sillä paljastustemme seurauksena jättiyritykset, kuten Zalando ja myöhemmin myös Nestlé ja L’Oréal, lopettivat ostonsa SCA:lta. Se lähetti erittäin selkeän viestin koko alalle sekä poliittiselle järjestelmälle.

Yksi merkittävimmistä asioista minulle oli tiivis yhteistyömme Ohredahken saamelaisyhteisön kanssa. Heidän poroillaan ei ole tarpeeksi laidunmaata, koska SCA kaataa vanhoja metsiä, joita porot tarvitsevat. Kun Ohredahke rohkeasti päätti peruuttaa suostumuksensa kaikkeen hakkuutoimintaan maillaan, lähdimme paikalle tukemaan heitä. Olimme fyysisesti läsnä uhanalaisilla metsäalueilla yli kahden kuukauden ajan vartioimassa ja varmistamassa, että koneet pysyivät poissa.

Christian Tanskasta: En olisi koskaan uskonut, että yhdellä kartalla voi olla niin suuri vaikutus

39 % käytettiin elinvoimaisemman maatalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen kampanjointiin

Vuonna 2024 purjehdimme Tanskan rannikoilla ja vuonoilla dokumentoidaksemme vesistöjen tilaa. Kaikissa mittaamissamme paikoissa tilanne oli huono, ja kalat olivat kadonneet. Olemme jo vuosien ajan taistelleet elämän palauttamiseksi vuonoihimme ja rannikoillemme aina Vejlen vuonon hautajaisista EU-komissiolle lähetettyihin valituksiin asti. Kalat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka kärsivät maatalouden liiallisista lantamääristä. Asia vaikuttaa suoraan myös meihin, kun lanta suodattuu juomaveteemme nitraattina. Aloitimme toimet tämän korjaamiseksi vuonna 2025.

Halusimme myös tuoda tulokset kaikkien Tanskan juomavedestä huolestuneiden nähtäville. Siksi teimme viime vuonna yhteistyötä Greenpeacen kartta-asiantuntijoiden kanssa, jotta nitraattimittauksista saataisiin elävä ja kiinnostava kokonaisuus. Tuloksena syntyi interaktiivinen (tanskankielinen) nitraattikarttamme, josta voi nähdä, mitkä Tanskan alueet kärsivät suurista nitraattipitoisuuksista – ja missä ne lisäävät syöpäriskiä.

Oli upeaa nähdä, kuinka hyvin kartta otettiin vastaan. Yhtäkkiä etäisestä datasta tuli jotain konkreettista, johon voi tarttua oman postinumeronsa kautta. Kun keskustelu siankasvatuksesta, typestä ja juomavedestä kävi kuumana vuonna 2025, oli suuri ilo nähdä, kuinka viime vuoden pohjatyö päätyi tämän kevään Tanskan vaalien keskiöön. Uskallan sanoa, että olimme mukana muuttamassa Tanskan politiikkaa Svinevalget 2026 -kampanjallamme, ja tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että nitraattirajaa lasketaan Tanskassa rajusti. Se on aivan uskomatonta!

Haldis Norjasta: Taistelu syvänmeren jättiläisten ja pienokaisten puolesta

10 % käytettiin mertensuojelutyöhön

Sieniyhdyskunnat ovat suodattaneet syvänmeren vettä jo kauan ennen kuin ensimmäiset puut kasvoivat maalla. Kaskelotit saalistavat kahden kilometrin syvyydessä, kun taas pienet dumbo-mustekalat leijuvat rauhallisesti neljässä kilometrissä. Useimmat ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on suojeltava maagista syvämerta, ja vastustus syvänmeren kaivostoimintaa vastaan Arktiksella kasvoikin uusille korkeuksille vuonna 2025.

Se johti vielä suurempaan voittoon kuin edellisenä vuonna. Valtavan kampanjatyön, lobbaamisen ja Norjan opposition tiukkojen budjettineuvottelujen jälkeen – meidän ja kansainvälisen yhteisön tuella – syvänmeren kaivostoiminta onnistuttiin pysäyttämään vielä neljäksi vuodeksi! Norjan hallitus kutsui sitä ympäristöliikkeen ”vuosikymmenien suurimmaksi ympäristövoitoksi”.

Tämä on voitto, jonka puolesta olemme taistelleet kaikin voimin. Norjan Bergenissä keskeytimme suuren kaivoskonferenssin ja muutimme sen kasinoksi lähettääksemme kaivosteollisuudelle selkeän viestin: ”Lopettakaa uhkapeli merillämme”. Toista vuotta peräkkäin lähdimme myös Witness-purjealuksellamme tieteelliselle tutkimusmatkalle kartoittamaan valaiden reittejä juuri niillä alueilla, joille kaivannot oli suunniteltu. Sain kylmät väreet joka kerta, kun kuulin valaiden klikkausäänet hydrofonin kautta tai näin niiden sukeltavan veneen lähellä. Onneksi Christian Åslund oli matkalla mukana ikuistamassa muun muassa arkoja hammasvalaita upeisiin valokuviinsa.

Tutkimuksemme luo perustan vaikuttamistyöllemme, mutta ratkaisevaa on ollut Greenpeacen ja laajemman ympäristöliikkeen yhteinen painostus. Olemme osoittaneet, että syvämeri ei ole autio rakennustyömaa, vaan yksi maapallon viimeisistä koskemattomista ekosysteemeistä. Tätä kirjoittaessani olen erityisen innoissani parhaillaan käynnissä olevasta suuresta retkikunnastamme Arktiksella, jossa otamme seuraavat askeleet kohti syvänmeren pysyvää suojelua.

Klimentina Norjasta: Voitimme öljyteollisuuden kerta toisensa jälkeen

22 % käytimme fossiiliteollisuuden haastamiseen

Vuonna 2025 meillä oli melkein vakituinen paikka oikeussaleissa, Norjan korkeimmasta oikeudesta aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja EFTA-tuomioistuimeen asti. Oli todella jännittävää istua Norjan korkeimmassa oikeudessa ja toivoa, että argumentit, joita olimme hioneet kuukausien ajan, voisivat muuttaa uusien öljykenttien tulevaisuuden.

Ja se onnistui: saimme useaan otteeseen vahvistuksen sille, ettei uusia kenttiä voida avata arvioimatta ensin niiden globaaleja ilmastovaikutuksia. Öljynporauksen laajentamisen vaikutukset lastemme tulevaisuuteen on tutkittava. Toki, se kuulostaa terveeltä järjeltä, mutta juridisesti tämä oli tärkeä merkkipaalu, joka vaikeuttaa öljyteollisuuden mahdollisuuksia sivuuttaa toiminnan inhimilliset kustannukset. Se oli myös tappio, jota Norjan valtio ja öljylobbarit eivät olleet osanneet ennakoida.

Juridiset keinot eivät kuitenkaan toimineet yksin. Vuoden alussa kohtasimme energiaministerin kasvotusten uusien öljylupien jakotilaisuudessa, ja Equinorin (Norjan suurimman öljy-yhtiön) yhtiökokouksessa pitämämme puhe heidän ongelmallisesta yhteistyöstään Israelin armeijan kanssa nousi viraaliksi. Julkaisimme myös raportteja siitä, kuinka Norja tyrkyttää liikaa öljyä ja kaasua EU:hun, ja osallistuimme yhdessä vahvan järjestöallianssin kanssa yhteen Norjan historian suurimmista ilmastomielenosoituksista.

Emme anna periksi, ennen kuin viimeinenkin porauslautta on historiaa. Öljy-yhtiöt investoivat ensi vuoden voittoihin – me investoimme tulevaisuuteen.

Jesper Tanskasta: Kun yksi euro tuottaa neljä euroa luonnolle

19 % käytimme viestintään ja varainhankintaan

Joka päivä koululaiset ja monet muut soittavat meille ja esittävät kysymyksiä ilmastosta. Käytämme lukemattomia tunteja tutkimukseen ja artikkeleiden julkaisemiseen, jotta monimutkaiset ympäristöongelmat tulisivat ymmärrettäviksi kaikille. Tiedon jakaminen on tärkeä ase välinpitämättömyyttä vastaan.

Samalla panostamme määrätietoisesti ympäristöliikkeen kasvattamiseen. Tässä matematiikka osoittaa merkityksensä: jokaisesta varainhankintaan käytetystä eurosta hankimme kovalla työllä neljä euroa takaisin metsien, merien ja vihreän siirtymän hyväksi tehtävään työhön. Kiitos siitä kuuluu sekä sinulle että taitavalle varainhankintatiimillemme! Juuri tämä kaava takaa riippumattomuutemme.

Koska saamme rahoitusta yksinomaan yksityishenkilöiltä – emmekä koskaan valtioilta tai yrityksiltä – meitä ei voi ostaa hiljaiseksi. Investointi varainhankintaan on todellisuudessa investointi toimintavapauteemme. Tuhansien yksityishenkilöiden tuki mahdollistaa sen, että voimme aina puhua luonnon puolesta ilman poliittisia tai taloudellisia kahleita.

Karl: Movement Hub – ruohonjuuritasolta maailmanlaajuiseen vaikutusvaltaan

4 % käytimme vapaaehtoistyöhön ja pienempiin kampanjoihin

Greenpeace käytti viime vuonna 4 % varoistaan muihin pienempiin kampanjoihin, kuten Movement Hub -hankkeeseemme. Movement Hub vahvistaa eurooppalaista ilmastoaktivismin ekosysteemiä tukemalla ruohonjuuritason toimintaa ja syventämällä Greenpeacen yhteistyötä eri kansanliikkeiden kanssa.

Kasvatamme ympäristöliikettämme järjestämällä työpajoja vahvojen ja elinvoimaisten aktivistiryhmien rakentamiseksi, tarjoamalla tulkkauspalveluita – jotta ihmiset eri maista voivat oppia toisiltaan – sekä yhdistämällä sellaisten oikeuksien puolustajien verkostoja, jotka keskittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, puhtaaseen juomaveteen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Yhdessä luomme vaikutusvoiman, joka on paljon suurempi kuin osiensa summa.

Lisäksi Greenpeace Pohjola ry käytti vuonna 2025 kaksi prosenttia varoistaan hallinnollisiin kuluihin. Voit tutustua tarkemmin vuosikertomukseemme täällä (englanniksi).