Maapallomme luonnonvarat eivät kestä, jos jatkamme kuluttamista nykyiseen malliin. Yritykset käyttävät miljardeja saadakseen ihmiset mukaan kertakäyttökulttuuriin. Osta ja heitä pois. Pikamuoti on yksi esimerkki ostosmanian hurmasta, jossa harvoin on tilaa ajatuksille, miten ympäristöhaittoja ylikulutus aiheuttaa.
Kansainvälinen ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 29. heinäkuuta. Ihmisten ekologinen jalanjälki ylitti tuolloin maapallon vuotuisen kestokyvyn. Se tarkoittaa, että jo heinäkuussa maapallon vuotuinen kestokyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja prosessoida fossiilisten polttoaineiden päästöjä ylittyi. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo 5. huhtikuuta. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa vuodessa. On hälyttävää, että koko loppuvuoden olemme eläneet yli luonnonvarojen. Olemme eläneet ikään kuin velaksi luonnolle ja tuleville sukupolville.
Ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta
Tilanne on kestämätön ja sen on muututtava. Luonnonvarojen ylikulutus näkyy useilla tavoille:
- metsien häviäminen
- teollinen ylikalastus
- koskemattomien alueiden tuho öljynporauksen vuoksi
- monimuotoisuuden häviäminen, ja
- maaperän ja vesistöjen pilaantuminen
Ylikulutuksen välittömät ympäristövaikutukset eivät ole ainoa ongelma. Lisäksi ylikulutus vauhdittaa ilmastonmuutosta. Maailmanlaajuisen kulutushyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, vaatteiden ja elektroniikan osuus on arviolta 60 % kasvihuonepäästöistä. Kasvihuonepäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on aikamme suurin kriisi ihmiskunnalle.
Mitä voimme tehdä luonnonvarojen ylikulutukselle?
Maailman rikkaimpien osuus kulutuksesta on kohtuuton, joten meillä on vastuu kannettavana kulutuksen vähentämiseksi. Vähäosaiset maksavat seuraukset. Epäoikeudenmukaiset työolot, ympäristön ja elinalueiden saastuminen ja vauraiden maiden roskien dumppaus kehittyviin maihin. Suomen aiheuttamista luonnonvarojen kulutuksesta noin puolet kohdistuu maamme rajojen ulkopuolelle, koska kuluttamamme tuotteet on tuotettu muualla.
Hyvinvointivaltioiden asukkaina meidän tulee tehdä kaikkemme ja meidän tulee näyttää esimerkkiä, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. Suomellakin on mahdollisuus toimia esimerkkinä muille maille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Voimme vaatia eettisempiä tuotantoketjuja, säännöksiä tuotteiden kestävyydelle ja painostaa päätöksentekijöitä toimimaan yhteisen tulevaisuutemme puolesta.
Mitä voimme tehdä kuluttajina ylikulutuksen hillitsemiseksi
1. Kieltäydy – sano EI turhille tavaroille
2. Vähennä – vähennä kertakäyttötuotteiden kulutusta
3. Käytä uudelleen – suurinta osaa tavaroista voi käyttää useammin kuin kerran
4. Korjaa – uuden ostamisen sijaan vanhan voi korjata uuden veroiseksi
5. Kierrätä – kierrätetty vie vähemmän energiaa kuin täysin uusi tuote
Turhista tavaroista kieltäytyminen on tärkein teko. Suuryritykset seuraavat rahavirtoja. Kun äänestämme jättämällä ostamatta kertakäyttökulttuurin tuotteita ja vaadimme ympäristön kannalta parempaa liiketoimintaa, on yritysten lopulta kuunneltava. Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa yrityksien käytäntöihin. Yhdessä voimme luoda liikkeen, joka voi muuttaa kulutustapoja parempaan suuntaan.
Uskallatko uida vastavirtaan osana kasvavaa muutosta? Haluatko vaikuttaa kulutuksen hillitsemiseen nyt kun kulutus on räjähtämässä käsiin? Ja inspiroida muita? Tee tänä vuonna hyvää luonnolle – anna aineeton joululahja.
Haluatko lukea lisää aiheesta?