Beauty of the Manicoré River, Amazonas, Brazil (Photos). © Nilmar Lage / Greenpeace
© Nilmar Lage / Greenpeace

Amazonin sademetsässä asuu kymmenesosa kaikista tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Tämän vuoksi Amazon yksi maapallon monimuotoisuuden hot spoteista!

Mutta mistä kumman syystä sademetsän eliöstö on niin monipuolinen?

Vastaus on hyvin yksinkertainen: eläimet elävät siellä missä on ruokaa eli kasveja, kasvit menestyvät parhaiten siellä missä on yhteyttämiseen tarvittavaa valoa ja kosteutta sekä lämpöä Eli… *rumpujenpärinää*  …päiväntasaajalla! Valon vähyyden vuoksi emme koskaan voi päästä Suomen leveysasteilla samanlaiseen lajirunsauteen. Maapallon keskeisimmät  monimuotoisuuskeskukset, kuten juuri sademetsät, koralliriutat ja mangrovemetsät sijaitsevat nimenomaan päiväntasaajan alueella.

Amazonin sademetsän monimuotoisuutta runsastuttaa myös alueen muuttumattomuus: sademetsän historia yltää kymmenien miljoonien vuosien päähän! Pysyvässä ja stabiilissa elinympäristössä lajit saavat rauhassa erikoistua omiin ekolokeroihinsa ja muodostaa monimutkaisia ja nerokkaita vuorovaikutussuhteita toistensa kanssa. 

Amazonin aluetta tutkitaan myös suomalaisten voimin: Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmä on kartoittanut metsän salaisuuksia jo 1980-luvulta alkaen. Amazonin alueelta löydetäänkin edelleen runsaasti tieteelle tuntemattomia lajeja. Kuitenkin, sekä löydetyt että vielä löytämättömät lajit uhkaavat kadota sukupuuttoon ennen kuin ehdimme sanoa A-MA-ZON.

Tässä viisi esimerkkiä Amazonin salatuista eläimistä, jotka ovat vaarassa hävitä teollisuus- ja maatalousjättien ahneuden vuoksi. Lue, ihastu ja vaadi sademetsän suojelua!

Amazonindelfiini. Peyton Olesen / IStock

Amazonindelfiini: ERITTÄIN UHANALAINEN

Amazonindelfiini eli boto (Inia geoffrensis) on maailman suurin jokidelfiini. Laji tunnetaan erityisesti vaaleanpunaisesta värityksestään, joka korostuu iän myötä, etenkin koirailla. Mitä kirkkaampi väri, sitä halutumpi kumppani! Delfiini on hyvin sopeutunut elämään tulvametsissä: taipuisan niskan ansiosta delfiini pystyy kääntämään päätään 90 astetta(!!!) ja liikkumaan ketterästi vedenalaisessa viidakossa. Pitkä kuono ja tarkka kaikuluotain auttavat sitä saalistamaan sameassa vedessä. Delfiinin kohtalo on tiiviisti sidoksissa Amazonin jokiekosysteemien hyvinvointiin. Laji on vaarassa kadota laittoman pyynnin, jokien saastumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

Aurinkoaratti. Sander Meertins / Alamy Stock Photo

Aurinkoaratti: ERITTÄIN UHANALAINEN

Aurinkoaratti (Aratinga solstitialis) on kesikokoinen papukaijalaji uskomattoman värikkäällä höyhenpuvulla. Kirkkaan keltaista, oranssia, vihreää, sinistä…. Mieti miltä höyhenpeite näyttää huomattavasti ihmistä kehittyneemmällä lintujen värinäöllä! Aurinkoaratti on erittäin sosiaalinen laji ja meille tutun hömötiaisen tavoin kolopesijä. Hömötiaisella ja aurinkoaratilla on kolojen lisäksi muutakin yhteistä, nimittäin uhanalaisuus. Aurinkoarattia uhkaavat sekä elinympäristön hävittäminen että laiton pyydystäminen höyhen- ja lemmikkikauppaan.

Kynnetönmanaatti. Diego Grandi / Alamy Stock Photo

Kynnetönmanaatti: VAARANTUNUT

Kynnetönmanaatti (Trichechus inunguis) on Etelä-Amerikassa, erityisesti Amazonin alueella, elävä vesinisäkäs, yksi neljästä jäljellä olevasta sireenieläimestä, eli merenneidoista (lat. siren). Se on sukua 1700-luvulla sukupuuttoon kuolleelle stellerinmerilehmälle, jonka harvinainen luuranko on nähtävissä Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Kynnetönmanaatti on pienin kaikista manaattilajeista, kasvaen silti kolme metriä pitkäksi ja 500 kilon painoiseksi. Se laiduntaa joessa pienissä ryhmissä syöden vesikasveja, kuten pistioita ja vesihyasintteja joka päivä 8 % kehon painostaan. Ihmisen kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että 80 kiloinen henkilö söisi päivittäin yli 6 kiloa ruokaa! Kynnetönmanaatti on uhanalainen niin metsästyksen kuin vesiekosysteemien tuhoutumisen takia.

Pitkähäntäkissa. Abby Darrah / Wikimedia Commons

Pitkähäntäkissa: SILMÄLLÄPIDETTÄVÄ

Pitkähäntäkissa eli margay (Leopardus wiedii) on pienikokoinen villikissa, joka voi viettää koko elämänsä puissa saalistaen lintuja ja apinoita. Pitkähäntäkissa onkin erinomainen kiipeilijä, ja sen nilkat voivat pyöriä jopa 180 astetta sallien kissan roikkua puussa mitä ihmeellisimmissä asennoissa! Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi metsähakkuiden ja laittoman turkiskaupan vuoksi. Suojelutoimenpiteisiin kuuluvatkin metsäkäytävien säilyttäminen ja salametsästyksen suitsiminen. Kukapa ei haluaisi suojella suklaasilmäistä kissapetoa?

Scarlet Macaw in the Karipuna Indigenous Land, Brazil. © Rogério Assis / Greenpeace
Puna-ara. © Rogério Assis / Greenpeace

Puna-ara: ELINVOIMAINEN

Puna-ara (Ara macao) on suuri, näyttävä ja helposti tunnistettava papukaija. Sen vahva kaareva nokka soveltuu erityisen hyvin pähkinöiden ja siementen avaamiseen. Puna-arat voivat syödä myrkyllisiä hedelmiä, joita ne neutraloivat savella. Linnut elävät pareina, pesivät puunkoloissa ja hoivaavat poikasiaan yhdessä.  Vaikka puna-araa ei luokitella uhanalaiseksi, laiton lemmikkikauppa ja metsäkato uhkaavat senkin kantoja.

Jokaisella lajilla on oma tehtävänsä Amazonin sademetsän herkässä ekosysteemissä. Kun elinympäristö tuhoutuu, katoaa samalla monimutkainen vuorovaikutusten verkosto, joka ylläpitää metsän elämää. Amazon tuhoutuu, koska maatalouden ja teollisuuden jätit hävittävät sitä pala palalta. Suuret globaalit maatalousfirmat, kuten maailman suurin lihantuottaja JBS, kaatavat ja polttavat valtavia metsäalueita karjateollisuuden tarpeisiin.

Suojelemalla Amazonia emme turvaa ainoastaan yksittäisten lajien selviytymistä, vaan vaalimme yhtä maailman tärkeimmistä ekosysteemeistä. Allekirjoita vetoomuksemme ja vaadi hallituksia lopettamaan metsän tuhoaminen. Eläköön Amazon.

Psst! Lisää Amazonin kauniita eläinlajeja löydät täältä!