Ilmastokriisistä kertoviin karuihin uutisotsikoihin on tutut lääkkeet: hiilestä, öljystä, turpeesta ja kaasusta siirrytään viipymättä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, ja metsien hiilinielut ja -varastot suojellaan. Merestä löytyy kuitenkin yllättävä hiilinielu. Kun kamppailemme ilmastokatastrofia vastaan, merten olennot ovat puolellamme. Pikkuruiset planktonlevät ja majesteettiset valaat sitovat ja varastoivat hiiltä ja toimivat hiilinieluina. Valtameren pohjassa hiili uinuu maapallon suurimmassa varastossa. Esittelen tässä viisi merten ilmastosankaria:

Hirmuinen hiilinielijä: Hetulavalaat nielevät hiiltä – kirjaimellisesti

A baleen whale is seen swimming in international waters close to the border of the Exclusive Economic Zone (EEZ) belonging to the Federated States of Micronesia (FSM).

Majesteettisten, pitkäikäisten valaiden vartaloissa hiili on varastossa aivan kuin puissa. Yksi iso valas voi sitoa elämänsä aikana enemmän hiilidioksidia kuin 1300 puuta! Siksi valaat ovat tärkeä osa merten hiilinielua. Ja kun valaat liikkuvat vesikerrosten välillä, ne sekoittavat vettä ja ravinteita kulkeutuu veden valoisiin pintakerroksiin planktonlevien ulottuville. Levät yhteyttävät – eli sitovat hiiltä – tehokkaammin tämän sekoittumisen ansiosta.

Ilmaston pikkuruinen puolustaja: krillien jättiläispilvistä sataa kakkaa pohjalle

Macro detail of krill in the sea at night.

Krilli on pikkusormesi kokoinen, katkarapua muistuttava äyriäinen, joka muodostaa niin suuria parvia, että ne näkyvät vaaleanpunaisina pilvinä avaruuteen asti! Krillit syövät planktonleviä veden valoisassa osassa, ja pakkaavat niistä saamaansa hiiltä fekaalipelletteihin eli siis kakkaavat syvemmissä vesissä. Kakkapelletit vajoavat kohti pohjaa nopeasti ja niiden virta suurista parvista voi olla niin runsas, etteivät hajottajaeliöt ehdi tehdä niille juuri mitään. Näin pikkuruiset krillit auttavat ilmastokriisin hillitsemisessä.

Hämärä hiilipumppu: valokalat viihtyvät hämärässä

Valokalat ovat meren biologisen hiilipumpun keskeinen osa. Credit: NOAA/OAR/OER, 2016 Deepwater Wonders of Wake

Harva meistä on tutustunut meren hämäriin maailmoihin. Oletko edes kuullut valokaloista? Nämä pienet hopeapuikulat auttavat varastoimaan ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia meren syviin kerroksiin. Syvissä vesissä uivat kalat ovat elintärkeä osa merten hiilinielua ja ne voivat auttaa myös estämään happamoitumista.

Ilmastokriisin ruohoinen sankari: meriruoho piilottaa pikkuolentoja ja tallettaa hiiltä tuhansiksi vuosiksi

Posidonia meadows are marine habitats in which Posidonia oceanica lives, a marine plant (seagrass) belonging to the Posidoniaceae family. Posidonia oceanica is a key species of the Mediterranean coastal marine ecosystem and home of many marine species.

Meriruohojen laajoja niittyjä on matalilla merialueilla kaikissa maanosissa paitsi Etelämantereella. Ne tarjoavat suojaa, ravintoa ja piilopaikkoja monille merten olennoille. Laajat meriruohoniityt voivat varastoida hiilidioksidia meren pohjaan tuhansiksi vuosiksi ja aina 11 metrin syvyyteen asti. Merten elämä kykenee uskomattomiin saavutuksiin myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Tehoimuri: mangrovemetsät ovat hiilen tehoimureita ja rannikon asukkaiden suojelijoita

Small schools of fish, at Kanawa Island near Flores, Indonesia, are protected by the mangroves from larger predators and strong storm currents. The island is located in the Komodo National Park.

Mangrovemetsät varastoivat hiiltä jopa 10 kertaa nopeammin kuin lauhkean vyöhykkeen metsät ja 50 kertaa nopeammin kuin trooppiset metsät. Kaikkein eniten hiiltä varastoituu niiden syvällä pohjassa sijaitseviin kuolleisiin juuriin ja merenpohjan sedimentteihin. Hiilinieluna toimimisen lisäksi mangrovemetsät ovat tärkeitä kalanpoikasten kasvupaikkoja. Ne suojaavat rantoja eroosiolta ja säätelevät tulvahuippuja. Mangroverantojen läheisyydessä asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä. 

Valtameret tuntuvat kaukaisilta, mutta niiden hyvinvointi on ihmisten ja luonnon elinehto. Monen elinkeino, miljoonien ruokaturva, ja happi jota me kaikki hengitämme, on merten elämän aikaansaannosta. Nyt meri kuumenee, sen pinta kohoaa ja elinympäristöt muuttuvat dramaattisesti. Ilmastokriisi on merten kriisi.

Vähintään kolmannes meristä on suojeltava maailmanlaajuisessa mertensuojelualueiden verkostossa, jotta krillit, valaat ja muut meren olennot voivat toipua ja sopeutua nopeisiin muutoksiin. Suojelualueet auttavat myös turvaamaan merten ekosysteemien luontaisia hiilinieluja ja hiilen varastoja.

Vain prosentti maailman meristä on tehokkaasti suojeltu, mutta uuden YK:n mertensuojelusopimuksen avulla voimme luoda maailmanlaajuisen suojelualueiden verkoston.

Vaadi, että Suomen hallitus ponnistelee vahvan mertensuojelusopimuksen puolesta ja allekirjoita vetoomus merten puolesta


Haluatko lukea lisää merten ihmeellisestä maailmasta ja miten meret auttavat ilmastokriisin ratkaisemisessa?

Karettikilpikonna
Suojellaan maailman meriä

Merten ihmeellinen maailma tarvitsee apuamme. Pidetään yhdessä huolta, että merten elämä saa ansaitsemansa suojelun.

Tule mukaan