Maailman suurin sademetsä, monimuotoisuuden kulmakivi ja kymmenien miljoonien ihmisten koti on suuressa vaarassa. Tutkijat eivät edes ehdi tunnistaa kaikkia metsän eliölajeja, kun ne jo kuolevat sukupuuttoon ja katoavat maapallolta. Onko kohtalomme kertoa tarinaa aikoinaan eläneestä mahtavasta ekosysteemistä, jonka ihmisen ahneus tuhosi, vai kerrommeko tulevaisuudessa ennennäkemättömästä suojeluvoitosta, joka pelasti – ei vain miljoonia lajeja – vaan myös meidät itsemme?

Tässä sinulle neljä kiehtovaa (mutta myös paikoin hyvin huolestuttavaa) faktaa maailman kauneimmasta metsästä.

Tapajós river basin, next to Sawré Muybu indigenous land, is home to the Munduruku people, Pará state, Brazil. The Brazilian government plans to build 43 dams in the region. The largest planned dam, São Luiz do Tapajós, will impact the life of indigenous peoples and riverside communities. Dams like these threaten the fragile biome of the Amazon, where rivers are fundamental to regeneration and distribution of plant species and the survival of local flora. Renewable energy, such as solar and wind, holds the key to Brazil’s energy future.

1. Amazon on valtava

Amazonin sademetsä on järjettömän suuri. Sen pinta-ala on 6,7 miljoonaa neliökilometriä – metsä peittäisi alleen lähes kaksi kertaa Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) yhteenlasketun pinta-alan! Sademetsä ulottuu yhteensä yhdeksän valtion alueelle, mutta suurin osa metsästä, noin 60 prosenttia, sijaitsee Brasiliassa. Sademetsässä elää yli 390 alkuperäiskansaa ja metsä on koti yli 40 miljoonalle ihmiselle.

2. Amazon on lajien runsaudensarvi

Amazonin sademetsän alueella elää 10 prosenttia kaikista tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Yhdellä hehtaarilla voi elää jopa 300 puulajia! Amazonin sademetsästä löydetään tieteelle tuntematon laji joka toinen päivä, toisaalta lajeja myös kuolee sukupuuttoon kiihtyvää tahtia. Monet lajeista ovat uhanalaisia, kuten vaaleanpunainen amazonindelfiini (Inia geoffrensis), amazoninmanaatti (Trichechus inunguis) ja hyasinttiara (Anodorhynchus hyacinthinus)

Ahneet metsähakkuut eivät vain tuhoa elinympäristö, vaan myös pirstaloivat sitä. Pirstaloituneen metsän eliöyhteisö on entistä herkempi ympäristön muutoksille, sillä yksilöiden kulku toisistaan erillään olevien metsäpalstojen välillä estyy pahimmassa tapauksessa kokonaan.

Cattle in a ranching area, next to a recently deforested and burnt area, in Candeias do Jamari, Rondônia state. The Amazon is still covered in smoke and torn by criminal and unrestrained destruction, according to overflights produced by the Amazon in Flames Alliance, organized by Amazon Watch, Greenpeace Brazil and the Brazilian Climate Observatory. The expedition took place between September 13th and 17th, in the cities of Porto Velho (Rondônia state) and Lábrea (southern Amazonas state).

3. Amazon varastoi hiiltä ja vettä

Amazonin sademetsä on yksi maapallon tärkeimmistä hiilivarastoista, sillä maaperään ja kasvillisuuteen on sitoutunut 123 miljardia tonnia hiiltä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että metsäkato- ja metsäpaloalueilla Amazonin sademetsä vapauttaa hiiltä enemmän kuin sitoo sitä. Tällöin ilmastonmuutoksen hillitsemisen sijaan Amazon kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä omaa hiljaista tuhoaan.

Viidesosa maailman nestemäisestä makeasta vedestä on Amazonin sademetsän alueella. Yksistään sademetsän kasvillisuus haihduttaa joka päivä 20 miljardia tonnia vettä! Kun metsäpeite katoaa hakkuiden ja maastopalojen seurauksena, alueellinen veden kiertokulku häiriintyy ja veden haihtuminen vähenee. Tämä johtaa lämpötilan nousuun ja sateiden heikkenemiseen – ja entistä suurempaan määrään metsäpaloja.

Indigenous Territories in the Amazon are facing a devastating combination of extreme drought and forest fires, driven by the intensification of climate change and criminal activities from illegal mining and other exploitative actions. These events have severe impacts on the environment and local communities, especially in the Capoto-Jarina Indigenous Territory, located in the Upper Xingu region of Mato Grosso. In addition to the seriousness of the situation, there is a lack of effective public policies to mitigate and respond to these phenomena, leaving vulnerable populations even more exposed to the effects of the climate crisis.

4. Amazon lähestyy kriittistä keikahduspistettä

Ilmaston lämpeneminen ja voimalliset hakkuut uhkaavat sademetsän tasapainoa. Sateiden vähentyessä sademetsä alkaa muuttua biodiversiteetiltään köyhemmäksi savanniksi – peruuttamattomasti. Mikäli metsäpeitteestä katoaa 20-25 prosenttia, tämä nk. keikahduspiste (tipping point) ylittyy, sillä metsä ei enää kykene tuottamaan riittävästi kosteutta pysyäkseen sademetsänä. Olemme hyvin lähellä kriittistä keikahdusta, sillä tällä hetkellä sademetsästä on menetetty jo 17 prosenttia!

Yksi suurimmista syistä tuhoon on karjatalous. Tutkimuksen mukaan Brasilian hävitetystä sademetsästä 90 prosenttia on muutettu laidunmaaksi lihantuotantoa varten. Järjetöntä!

Marraskuussa Brasilian Belémissä järjestettävässä YK:n COP30 -ilmastokokouksessa maailman johtajat päättävät toimista ilmastokriisin vastaisessa taistelussa. Koska ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo nyt kaikkialla maapallolla, on kokouksella jälleen valtavan suuri merkitys tulevaisuudellemme. Allekirjoita vetoomus Amazonin suojelemiseksi, toimitamme sen päättäjille paikan päälle. Suojellaan Amazonia yhdessä. Eläköön Amazon!