Saksalaisen energiayhtiön Uniperin yhtiökokous pidetään huomenna 22. toukokuuta 2019 Düsseldorfissa, Saksassa. Hiilivapaa Suomi, Greenpeace Norden ja Europe Beyond Coal -kampanja vaativat Fortumilta toimia kivihiililaitosten sulkemiseksi vastuunpakoilun sijaan. Myös Suomen tulevalla hallituksella on nyt viimeinen mahdollisuus laittaa Fortum kuriin varmistamalla, että hallitusohjelmassa linjataan valtio-omisteisten yhtiöiden vastuusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Fortum osallistuu ensimmäistä kertaa yhtiökokoukseen ostettuaan 49,99% osuuden Uniperista, mikä antaa yhtiölle valtaa puuttua Uniperin liiketoimintaan. Uniperin ilmastopäästöt ovat valtavat, sillä ne vastaavat kokonaisuudessaan koko Suomen valtion vuosipäästöjä. Tämän lisäksi Uniper aiheuttaa vuodessa arviolta 520 ennenaikaista kuolemaa, 9 000 päivää astman oireita lapsille ja 150 000 menetettyä työpäivää (1). Etenkin kivihiili on kiusallinen pulma: Fortumin Pekka Lundmark on julkisesti tukenut uuden hiilivoimalan käyttöönottoa Saksan hiilikomission suositusten vastaisesti (2)(3).

“Fortumin toimitusjohtajalla Pekka Lundmarkilla on ollut yli 1,5 vuotta aikaa osoittaa, että hänen johdollaan Fortum tekee kaikkensa, jotta Uniperin hiililaitokset suljettaisiin tieteen vaatimassa aikataulussa. Näin ei ole käynyt, vaan sen sijaan Fortum näyttäisi antavan siunauksensa jopa uudelle hiilivoimalle sekä vaarallisen lepsulle alasajon aikataululle Saksassa”, sanoo Vera Kauppinen, Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori.

Saksassa paljon vastustusta aiheuttanut Datteln 4 -voimala on Uniperin uusin rakenteilla oleva hiilivoimala, jonka käyttöönottopäivämääräksi on arvioitu vuosi 2020. Tammikuussa Saksan hiilen alasajon askelmerkkejä työstänyt hiilikomissio julkaisi suosituksensa, joiden pohjalta valmistellaan lainsäädäntöä. Yksi keskeisistä suosituksista koski uusia kivihiililaitoksia, joita ei komission mukaan tulisi päästää enää energiamarkkinoille.

“On ristiriitaista, että suomalainen valtionyhtiö puolustaa hiilivoimaloita Euroopassa, vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta on sitoutunut ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, ja Suomessa on jo hyväksytty laki, joka kieltää kivihiilen käytön vuoden 2029 jälkeen. Hallitusohjelmaan on saatava kirjaus valtion omistajaohjauspolitiikasta, joka on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tämä tarkoittaa kaikkien valtion sijoitussalkussa olevien yritysten bisnesmallien muuttamista siten, että 1,5 asteen tavoite saavutetaan. Huomioon on otettava koko arvoketjun päästöt, ja korkeapäästöiset laitokset on suljettava”, toteaa Kaisa Kosonen, Greenpeacen ilmastoasiantuntija.

“Ilmaston kannalta pahin mahdollinen karhunpalvelus olisi hiililaitosten myyminen. Se pidentäisi laitosten elinikää ja hiilen polttoa. Pekka Lundmark on tehnyt kannanotoissaan selväksi, että hänelle tämä ei ole ongelma, mutta haluaako Fortum ja Suomi yhtiön isona omistajana todella tällaisen perinnön kontolleen?” kysyy Kaarina Kolle, Europe Beyond Coal -kampanjan hiilisijoitusten ja -yhtiöiden asiantuntija.

Lisätietoja:

Vera Kauppinen, Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori (Maan ystävät)
vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999

Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace Norden, kaisa.kosonen@greenpeace.org, 050 368 8488

Kaarina Kolle, Europe Beyond Coal -kampanjan hiilisijoitusten ja -yhtiöiden asiantuntija
kkolle@wwf.eu, +32 4 83 26 20 75

Taustaa:

(1) Luvut on laskettu vuoden 2016 päästötietojen mukaan käyttäen EU:ssa yleisesti käytettyä ilmakehämallia. Lähde: Last Gasp – the coal companies making Europe sick, 2018.

(2) Hiilestä luopumisen aikataulun ja hiilialueille annettavan tuen valmistelemiseksi perustettiin 28-jäseninen hiilikomissio, joka koostui Saksan teollisuuden ja hiilialueiden edustajista sekä ympäristö- ja energia-asiantuntijoista. Komission suosituksiin kuuluivat takarajan asettaminen sille, että Saksa on luopuu kokonaan kivi- ja ruskohiilestä on vuonna 2038. Samalla linjattiin, että uusia kivihiilivoimaloita ei tulisi enää ottaa osaksi energiantuotantoa. (Sivut 63-64)

(3) Pekka Lundmarkin julkiset kannanotot puolustaen uuden kivihiilivoimalan avaamista Saksaan vuonna 2020 (Datteln IV).
(a) Fortum Q4 Full-Year Results 2018 (1.02.2019)
(b) Fortumin yhtiökokouksessa vuonna 2019 esitetyt kysymykset