Greenpeacen aktivistit kulkevat veneellä ja heiluttavat keltaista lippua, jossa lukee "Lopettakaa kaivaminen. Alkakaa maksaa."

Vuosi sitten Shell haastoi Greenpeacen ja yhdeksän yksityishenkilöä oikeuteen vaatien miljoonakorvauksia rauhanomaisesta mielenosoituksesta. Me näytimme Shellille, että sen uhittelu ei meitä pelota – nyt yhtiö on perääntynyt ja sopinut tapauksen oikeuden ulkopuolella.

Mistä jutussa oikein oli kyse? Tässä kolme asiaa, jotka sinun tulisi oikeusjutusta tietää: 

1. Miksi Shell haastoi Greenpeacen oikeuteen?

Viime vuonna kuusi Greenpeacen aktivistia nousi alukseen, joka kuljetti Shellin öljynporauslaitteistoa Pohjanmerellä.

Kun mielenosoitus oli päättynyt, Shell väitti löytäneensä alukselta aktivistiemme rikkoman lukon. Siinä kaikki. 

Silti Shell vaati meiltä miljoonan dollarin vahingonkorvauksia. Lisäksi se suunnitteli käyttävänsä 10 miljoonaa dollaria oikeudenkäyntikuluihin, jotka olisimme voineet joutua maksamaan, mikäli olisimme hävinneet jutun.

Summat ovat mitättömiä Shellille, joka teki viime vuonna 27 miljardia euroa voittoa. Greenpeacelle oikeudenkäynti olisi sen sijaan ollut yksi suurimmista uhkista koko 50-vuotisen historiamme aikana.

Mutta kyse ei ollut rahasta. Shell nimittäin tarjoutui vetämään kanteensa pois sillä ehdolla, että jättäisimme jatkossa sen öljynporauslautat rauhaan pysyvästi. Tapaus on oppikirjaesimerkki SLAPP-kanteesta eli strategisesta oikeudenkäynnistä julkista osallistumista vastaan (Strategic Lawsuit Against Public Participation). SLAPP-kanteet ovat vaientamistaktiikka, joilla suuryritykset pyrkivät pelottelemaan kriitikkonsa hiljaisiksi.

2. Näin oikeusjuttu kääntyi julkisuudessa Shelliä vastaan

Kiitos lahjoittajiemme tuen, Shell perääntyi tolkuttomista vaatimuksistaan. Vuoden kestäneessä kampanjassa meitä tukivat Stephen Fryn ja Emma Thompsonin kaltaiset julkimot. Talousmedia Forbes jopa nimesi Shellin nostaman kanteen Cousin Greg -oikeusjutuksi viitaten HBO:n Succession-sarjan kohtaukseen, jossa reppana Greg-serkku uhkaa haastaa Greenpeacen oikeuteen.

3. Kuinka Shell ja Greenpeace ratkaisivat jutun?

Onnistuimme sopimaan jutun niin, ettei penniäkään tukijoidemme rahaa päädy Shellin taskuun. Sen sijaan sovimme lahjoittavamme 300 000 puntaa meripelastusjärjestö RNLI:lle, jonka toiminnan merkitys on kasvanut ilmastonmuutoksen voimistamien myrskyjen ja tulvien myötä. 

Lisäksi olemme sopineet jättävämme kolme Shellin Pohjanmeren öljy- ja kaasukenttää rauhaan seuraaviksi viideksi vuodeksi sekä neljännen kymmeneksi vuodeksi. Nämä ovat pääasiassa ehtyviä kenttiä, joilla Shell on porannut jo vuosia ja joilla meillä ei ole suoran toiminnan suunnitelmia.

Vaikka emme pidä siitä, että joudumme tekemään myönnytyksiä fossiiliyhtiölle, vaihtoehto olisi voinut olla paljon pahempi. Tämä onkin SLAPP-kanteissa älytöntä: vaikka Greenpeace olisi voittanut jutun, lopputulos olisi voinut olla huonompi kuin jutun sopiminen nyt aikaisessa vaiheessa.

Sovinnon ansiosta voimme jatkaa kampanjointia öljyjättejä vastaan sekä vaatia yhtiöitä lopettamaan öljynporaamisen ja maksamaan kaikesta siitä vahingosta, mitä niiden liiketoiminta on aiheuttanut.

Mitä seuraavaksi?

Vaikka tämä oikeustaistelu on ohi, öljy-yhtiöiden likainen peli ei lopu. Meitä yritetään hiljentää oikeusjutuilla ympäri maailmaa. Tällä hetkellä fossiiliyhtiö Energy Transfer on nostanut meitä vastaan 300 miljoonan dollarin oikeusjutun, joka uhkaa Greenpeacen olemassaoloa Yhdysvalloissa.

Mutta meillä ei ole ollut tapana perääntyä taistelusta. Tukijoidemme avulla jatkamme kampanjointia, kunnes fossiiliteollisuus lopettaa poraamisen ja alkaa maksaa ihmisille ja planeetalle aiheuttamastaan vahingosta.

Vaadi fossiiliyhtiöitä kantamaan vastuunsa ja allekirjoita vetoomus:

Protestoijat ovat kiivenneet leveälle puomille ja pitelevät suurta keltaista kangasta, jossa lukee " Lopettakaa poraus. Alkakaa maksaa.".
Kuka maksaa fossiilituhot?

Fossiilifirmat käärivät miljardien voittoja meidän kaikkien tulevaisuuden kustannuksella, kun maapallo palaa. Saastuttajien on aika kantaa vastuu, allekirjoita vetoomus!

Tule mukaan