EU-lainsäädännön puutteet mahdollistavat lentoyhtiöiden ilmastovastuuttomuuden, jota yhtiöt yrittävät peitellä viherpesullaan. 

Lufthansan kone lähdössä lentoon Tegelin lentokentältä. Taustalla näkyy paljon savupiippuja.
Lufthansan kone lähdössä lentoon sittemmin suljetulta Tegelin lentokentältä Berliinissä. Kuva: Paul Langrock / Greenpeace.

Seitsemän suurinta eurooppalaista lentoyhtiötä ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään Pariisin sopimuksen mukaisesti, kertoo Greenpeacen teettämä, 1.6.2022 julkaistu raportti.

Eurooppalaisten lentoyhtiöiden olisi vähennettävä lentojaan vähintään kaksi prosenttia joka vuosi vuoteen 2040 asti, jotta ne olisivat 1,5 °C:n ilmastotavoitteen mukaisia. Silti yksikään selvityksessä tarkastelluista yhtiöistä ei ole asettanut vuotuisia vähennystavoitteita kasvihuonepäästöilleen eikä sitoutunut vähentämään lentoja tai sitoutumaan päästöttömyyteen vuoteen 2040 mennessä.

Selvityksessä olivat tarkastaltavina Lufthansa, Air France-KLM, IAG (mukaan lukien British Airways ja Iberia), Ryanair, easyJet, SAS ja TAP Air Portugal.

Yhtiöiden väitteille, joiden mukaan ne leikkaavat päästöjään tulevaisuudessa, on vähän tai ei lainkaan katetta. Tämä johtuu siitä, että yritykset luottavat päästöjen vähentämisessä pääosin vääriin ja tehottomiin ratkaisuihin, kuten hiilineutraalius, päästöjen kompensointi ja niin kutsutut kestävät lentopolttoaineet (SAF), joiden raaka-aineisiin lukeutuvat esimerkiksi ruokaöljyt kuten soijaöljy ja palmuöljy sekä palmuöljyn rasvahappotisle.

Lainsäädäntö, tuet ja verohelpotukset pitävät päästöt pilvissä

Vain kolme Euroopan suurimmista lentoyhtiöistä on sitoutunut lyhyen aikavälin päästövähennyksiin seuraavan viiden vuoden aikana. Yksi niistä on sitoutunut vähentämään päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Kaksi muuta ovat  vähennystavoitteissaan vielä vähemmän kunnianhimoisia.

Vuonna 2019 seitsemän Euroopan suurinta lentoyhtiötä tuottivat 170 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä – enemmän kuin Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen vuosittaiset kokonaispäästöt yhteensä.

Vaikka lentoliikenne on nopeimmin kasvava liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen lähde EU:ssa, nykyisten säännösten mukaan lentoyhtiöiden ei tarvitse vähentää päästöjään. Ala hyötyy lukuisista ilmaisista päästöoikeuksista ja sitä tuetaan julkisilla varoilla sekä verovapautuksilla. COVID-tukivaroja lentoala on saanut yli 30 miljardia euroa.

Greenpeace vaatiikin EU:ta lopettamaan lentoyhtiöiden verohelpotukset ja poistamaan alan riippuvuuden öljystä 1,5°C:n tavoitteen mukaisesti. Greenpeace on esittänyt ratkaisuksi myös lyhyen matkan lentojen kieltämistä ja sellaisten liikelentojen, joille on kohtuulliset junavaihtoehdot, vähentämistä.

Paljon viherpesua, vähän ilmastotekoja

Greenpeacen European Mobility For All -kampanjan tiedottajan Herwig Schusterin mukaan eurooppalaiset lentoyhtiöt levittävät “väärien ratkaisujen savuverhoa”. 

“Nämä ratkaisut kuulostavat hyvältä mutta pitävät EU:n liikenteen riippuvaisena öljystä. Lisäksi ne vievät huomiota pois yhtiöiden huimista päästöistä, uskottavien ilmastotavoitteiden puutteesta ja riittämättömistä toimista lentämisen vaikutusten hillitsemiseksi. Ilmastohätätilasta huolimatta lentoyhtiöt jatkavat saastuttamista ja kätkevät totuuden viherpesullaan”, Schuster sanoo.

Kuusi seitsemästä analysoidusta yrityksestä joko luottaa SAF:iin eli niin sanottuihin kestäviin polttoaineisiin tai aikoo käyttää niitä päästöjen torjumiseen. Samalla ne jatkavat haitallisten ruokaöljypohjaisten biopolttoaineiden käyttöä. Niiden tuotanto tuhoaa metsiä ja aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia sekä elintarvikepulaa.

Raportin mukaan lentoyhtiöt korostavat SAF:n käyttöään näyttääkseen ympäristöystävällisiltä, vaikka SAF:n osuus oli vain 0,1 % tai vähemmän minkään yhtiön lentopetrolin kokonaiskulutuksesta vuonna 2019. Vain yksi lentoyhtiö sanoo investoivansa uusiutuviin energialähteisiin perustuviin sähköpolttoaineisiin.

Kansalaisaloite viherpesua vastaan

Greenpeace kampanjoi yhdessä yli 30 järjestön kanssa, jotta fossiilimainonta ja -sponsorointi kiellettäisiin EU:ssa lailla. Jos järjestöjen yhteinen kansalaisaloite kerää miljoona vahvistettua allekirjoitusta vuodessa lokakuuhun 2022 mennessä, Euroopan komission on käsiteltävä aloite.