Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tänään päättyvässä COP15-osapuolikokouksessa saavutettiin sopimus 30-30 -tavoitteesta, eli tavoitteesta suojella vähintään 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteista puuttuu kuitenkin määritelmiä, jotka tehokkaasti sulkisivat pois haitalliset toimet suojelualueilta. Nyt vastuu jääkin sopimusten osapuolille toteuttaa tavoitteita kiireesti, johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti niin, että luontokato saadaan pysäytettyä.
“Tavoitteet paperilla eivät itsestään pysäytä luontokatoa vaan vasta niiden tehokas toteutus. Tässä EU:n on näytettävä mallia, ja Suomen tehtävä omat kotiläksynsä. Lähivuosina on kiireellistä toteuttaa valtion maiden luonnonmetsien suojelu ja laajentaa metsien suojeluverkkoa etenkin Etelä-Suomessa, esimerkiksi kansallispuistoja laajentamalla”, toteaa Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.
Greenpeace suhtautuu myönteisesti siihen, että saavutetussa sopimuksessa on tunnustettu alkuperäiskansojen oikeudet, rooli ja tieto tehokkaimpana biologisen monimuotoisuuden suojeluna.
”Alkuperäiskansat ovat osaavimpia ja tiedostavimpia luonnon varjelijoita. Alkuperäiskansojen johtava rooli antaa paljon mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Seuraavaksi tarvitaan suoraa rahoitusta alkuperäiskansoille”, sanoo kansainvälisen Greenpeacen valtuuskunnan johtaja An Lambrechts.
“Suomessa on merkittävä määrä luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia metsiä jäljellä etenkin Saamelaisalueella valtion hallinnoimilla mailla. Näiden suojelu edistäisi luonnon monimuotoisuuden suojelua ja saamelaisten perinteisen poroelinkeinon säilymistä”, Liimatainen muistuttaa.
Lisätietoja:
Juha Aromaa, apulaismaajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, 050 369 6202
Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace Norden, 0400 346 389
August Rick, kansainvälinen viestintävastaava, Greenpeace East Asia, +1 4387286509
