Kestävää ruokaa kuntiin
Ruoka on kevään kuntavaalien kuuma peruna. Uusi laskuri näyttää, kuinka kuntasi voi säästää jopa satojatuhansia euroja puolittamalla lihan määrän julkisissa hankinnoissa. Samalla se tukee ilmaston, luonnon ja kuntalaisten terveyden kannalta kestävämpää ruokailua.
Satojen miljoonien potti. Kuntalaskuri kertoo, kuinka puolet parempi ruoka vaikuttaa!
Kunnat käyttävät vuosittain yli 350 miljoonaa euroa ruoan hankintoihin. Liha- ja maitotuotteiden suosiminen kuntien julkisissa ruokahankinnoissa on ilmaston kannalta kestämätöntä: maatalouden päästöt eivät ole laskeneet koko 2000-luvulla, ja valtaosa niistä tulee juuri lihan ja maidon tuotannosta. Kunnat voisivat omalla esimerkillään vähentää ruoan ilmastokuormitusta ja edistää positiivista ruokamurrosta tukemalla kotimaisia kasviproteiinien tuottajia. Suomalaiset syövät tutkitusti myös terveyden kannalta liikaa lihaa ja vuoden 2024 ravitsemussuositukset kehottavatkin vähentämään lihan ja maidon kulutusta.
Halusimme selvittää, kuinka kuntataloudelle kävisi, jos Suomen kunnat korvaisivat puolet lihasta ilmaston, ravitsemussuositusten ja luonnon kannalta kestävämmillä kasviproteiineilla. Tuloksena on Kasvisruoka kannattaa 2025 -selvitys, jonka lukuihin myös kuntalaskuri perustuu. Esimerkiksi keskikokoinen suomalainen kunta voi säästää satojatuhansia euroja puolittamalla lihahankinnat. Kannustamme kuntia käyttämään tämän rahan monipuolisen kasvisruokatarjonnan kehittämiseen tai vaikkapa lähipalveluihin!
Kuinka paljon kuntasi voi säästää puolet paremmalla ruoalla? Valitse laskurista kuntasi ja katso!
FAQ
Herättikö laskuri kysymyksiä? Mietityttääkö kasviproteiinin hinta? Täältä löydät vastauksia.
Laskurin luvut pohjaavat Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestödataan vuodelta 2023, julkisessa ruokailussa yleisesti käytettyjen ja edullisten lihatuotteiden ja kasviproteiinituotteiden tukkuhintoihin (haettu 12.2.2025), sekä kymmenen satunnaisotannalla valitun kunnan varhaiskasvatuksen, koulujen ja hoivakotien ruokalistoihin viikolta 21.-26.10.2023.
Palkkakulut perustuvat kunkin ammatin kokonaisansion keskiarvoon (Kunta-alan palkkatilastot 2023). Työnantajan sivukulujen huomioimiseksi vuosittainen kokonaisansio on kerrottu 1,4:llä.
Tarkemmat tiedot datasta ja laskukaavoista löydät raportista Kasvisruoka kannattaa 2025.
Julkisessa ruokailussa on tiedostettu jo pitkään, että edullisimmat ruokien kilohinnat ovat vegaanisissa ja lakto-ovovegetaarisissa pääruoissa johtuen niissä käytetyistä edullisemmista raaka-aineista. Aiheesta on vuonna 2025 julkaistu Aalto yliopiston pro gradu -tutkielma* Palvelukeskus Helsingin ruokalistoihin pohjatuen.
Raportissa Kasvisruoka kannattaa 2025 selvitimme julkisessa ruokailussa tyypillisesti käytettyjen proteiinituotteiden edustavan otoksen perusteella keskiarvotukkuhintoja (haettu 12.2.2025):
Proteiinien keskiarvohinnat (€/kg):
Prosessoitu liha 6,96
Punainen liha 14,83
Valkoinen liha 15,47
Kasviproteiini 5,00
Kun kalliimpia raaka-aineita vaihtaa edullisempiin, saadaan säästöä. Laskurissa vaihdettiin prosessoitu liha ja osa punaisesta lihasta yleisesti ruokapalveluissa käytettyihin kasviproteiineihin, jotta päästiin kokonaislihankulutuksen puolittamiseen. Lisäksi säästöä saadaan myös välillisesti parantuneen työkyvyn ja pienentyneiden terveydenhuollon kustannusten kautta, mutta laskurissa huomioitiin vain suorat raaka-ainevaihdoksista tulevat säästöt.
Maatalous siirtyy asteittain kohti kasvipohjaisempaa ruoantuotantoa ja palkokasvien osuus viljelyalasta kasvaa. Maatalouden ilmasto- ja ympäristövaikutukset pienenevät ja tuotantoeläinten kokonaismäärä vähenee kohti kestävää tasoa. Maatalousmaita vapautuu muuhun käyttöön ja esim. Etelä-Suomen turvemaat on mahdollista palauttaa kosteikoiksi.
Korvattaessa lihaa kotimaisilla palkokasveilla ruoantuotannon omavaraisuus paranee, sillä lihantuotanto on riippuvaista ulkomaisista rehuista ja lannoitteista. Esimerkiksi täydennysvalkuaisrehusta 70 prosenttia tulee ulkomailta. Palkokasvien viljely myös parantaa maaperän laatua ja nostaa typpipitoisuutta
Korvaamalla lihaa kasvipohjaisilla tuotteilla kunnat voivat tukea kotimaisten kasviproteiinien ja kasvisten tuotantoa ja nostaa kysyntää. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan kasviproteiinin omavaraisuusaste olisi mahdollista nostaa nykyisestä 29 prosentista 98 prosenttiin.
Suomessa viljeltävät herne, härkäpapu ja kaura kiinnostavat myös kansainvälisesti ja kasvipohjaisen ruoan markkinat kasvavat koko ajan. Niinpä kasvipohjainen ruoka ja ruokajalosteet voisivat tulevaisuudessa olla suomalaisen maatalouden menestyksen avain.