Tahdotko tehdä enemmän?
Tule mukaan! ×

Kauppasopimus EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan välillä on voimaan tullessaan tuhoisa Amazonin sademetsille, alkuperäiskansoille ja ilmastolle. EU-Mercosur vapaakauppasopimus voi lisätä ilmastolle ja ympäristölle haitallisten tuotteiden myyntiä EU:ssa. 

Mieenosoitus EU-Mercosur kauppasopimusta vastaan

EU ja neljä Etelä-Amerikan maata, Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay ovat solmimassa kaikkien aikojen suurinta kauppasopimusta. Kauppasopimuksen tekstit ovat juridisessa läpikäynnissä, minkä jälkeen sen hyväksyy EU:n ministerineuvosto ja sen jälkeen Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kauppa- ja ulkoministerien on päätettävä sopimuksen kohtalosta. Jos yksikin maa käyttää veto-oikeutta, ei sopimusta voida ratifioida.

Jos sopimus ratifioidaan, naudanlihaa, rehusoijaa ja etanolia biopolttoaineisiin voidaan tuoda EU:hun vielä enemmän ja halvemmalla Etelä-Amerikasta. Maatalouden käyttöön tarkoitettu kalusto ja kemikaalit liikkuvat nopeammin toiseen suuntaan. Kauppasopimus poistaa EU:n ja Mercosurin välisen tavarakaupan tullit ja kasvattaa tullittoman kaupan kiintiöitä.

Kasvava lihantuotanto, fossiilisten polttoaineiden käyttö ja näistä johtuva lisääntyvä kulutus on tuhoisaa ilmastolle. Ranskan hallituksen perustama riippumaton komissio on laskenut, että kauppasopimuksen myötä metsäpalot kiihtyvät vuosi vuodelta seuraavan kuuden vuoden ajan, ja metsäkato nousee 25 % Etelä-Amerikan maissa.

Tässä seitsemän myyttiä EU:n ja Mercosurin välisestä kauppasopimuksesta

  1. Useat EU-johtajat sanovat, että eivät halua allekirjoittaa sopimusta sen nykyisessä muodossa. Siksi voimme ottaa rennosti.

Kauppasopimus on viimeistelyä vaille valmis. Neuvottelut ovat jo päättyneet heinäkuussa 2019. Nyt asianajajat ja kääntäjät hiovat viimeisiä sanamuotoja. Teknisesti viimeistelty sopimus voi erota alustavasta sopimuksesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että viimeinen versio olisi hiottu parempaan suuntaan. 

Kuinka paljon sopimusta voidaan muuttaa? EU:n ja Kanadan välistä CETA-sopimusta muutettiin 19 % virallisten neuvottelujen päätyttyä. Lopullinen sopimus oli kuitenkin yhtä haitallinen ilmastolle, työntekijöiden oikeuksille ja kansanterveydelle kuin alkuperäinenkin sopimus. 

Viimeistelyvaiheessa sopimuksen sisältöä ei voida enää muuttaa. Kauppasopimuksen perustavanlaatuiset ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan hylkäämällä koko sopimus ja aloittamalla neuvottelut alusta. Silti osa EU:n johtajista puhuu yhteisymmärryspöytäkirjasta, jolla voitaisiin oikaista sopimuksen haittavaikutuksia. Tämä asiakirja ei muuta kauppasopimuksen ehtoja eikä ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiä saada tällä liitteellä ratkaistua.

  1. Kauppasopimus helpottaa Brasilian ja presidentti Bolsonaron painostusta.

Ei ole syytä uskoa, että systemaattisesti metsien suojelua heikentänyt presidentti Bolsonaro ryhtyisi kauppasopimuksen myötä vihreämmäksi.

Sopimus ei sisällä pakotteita, mikäli Pariisin ilmastosopimusta ei noudateta. Esimerkiksi sanktiot metsäkatoon liittyen puuttuvat eikä sopimus sisällä seurantamekanismeja tuotteille, joiden tuotannossa on suuri riski metsien hävittämiseen ja ihmisoikeusloukkauksiin. Kauppasopimus ei anna EU:lle mitään keinoja puuttua metsien hävittämiseen ja arvokkaiden ekosysteemien tuhoamiseen Etelä-Amerikassa.

Vaikka EU pyrkisi Brasiliaa koskeviin pakotteisiin kauppasopimuksen myötä, muutokset eivät tapahdu nopeasti. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisessä vapaakauppasopimuksessa otettiin huomioon kestävä kehitys. Mutta Etelä-Korea ei täysin tunnusta Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tärkeimpiä sopimuksia. EU:n komissiolta kesti kuusi vuotta aloittaa työoikeuskiista, eikä se ole vieläkään päättynyt. Tämä esimerkki osoittaa, kuinka kauan rikkomuksiin puuttuminen todellisuudessa kestää.

Bolsonaro lopeta metsäpalot, pelasta Amazon.
  1. Emme voi painostaa Bolsonaroa, jos emme luo parempia suhteita Brasiliaan.

Kauppasuhteet ovat jo hyvät. EU on Brasilian toiseksi suurin kauppakumppani, toiseksi suurin brasilialaisen soijan maahantuoja ja kolmanneksi suurin naudanlihan tuoja. EU on Brasilialle korvaamaton kauppakumppani myös ilman Mercosur-sopimusta. Hyvistä suhteista huolimatta EU ei ole pystynyt vaikuttamaan Bolsonaron politiikkaan. Metsien ja arvokkaiden ekosysteemien suojelemiseksi, EU:n on ensin varmistuttava siitä, ettei EU:ssa kulutetut tuotteet ole yhteydessä ympäristötuhoon ja ihmisoikeusloukkauksiin.

  1. Jos EU ei ratifioi kauppasopimusta, Mercosur tekee sopimuksen Kiinan kanssa. Se olisi pahempi tilanne ilmaston ja ihmisoikeuksien kannalta.

Tavarakauppaa varten ei tarvita kauppasopimuksia. Sekä EU että Kiina käyvät jo kauppaa Mercosurin kanssa. Mercosur-maat toivovat sopimusta EU:n kanssa, koska Kiinan kauppa on laskussa. Euroopan union 450 miljoonalla ihmisellä on paljon ostovoimaa, joka kiinnostaa kauppakumppaneita. Varmistetaan yhdessä, että päättäjät käyttävät ostovoimaa positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi.

  1. Vapaakauppasopimus velvoittaa osapuolet noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta.

Vaikka kauppasopimuksessa mainitaan Pariisin ilmastosopimus, pakotteita Pariisin sopimuksen noudattamiseen ei ole. Kestävää kehitystä käsittelevään kappaleeseen ei ole sisällytetty mekanismeja rikkomusten valvomiseksi eikä seuraamuksia rikkomuksista toisin kuin kaupan, kiintiöiden ja tariffien osalta.

Metsäpaloja Amazonilla 2020
© Christian Braga / Greenpeace
  1. Kauppasopimus sisältää velvoitteen torjua laitonta metsien hävittämistä ja määräyksiä kestävästä metsänhoidosta muun muassa ottamalla alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt mukaan.

Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien suojeleminen tulisi olla EU:n ensisijainen tavoite, jotta maailman metsiä ja arvokkaita ekosysteemejä voidaan tehokkaasti suojella. Kauppasopimus ei edistä tätä tavoitetta. Euroopan komissio ei ole ottanut näitä sidosryhmiä neuvotteluissa huomioon. Komissio ei odottanut edes oman kestävyysraporttinsa valmistumista. 

Sopimus perustuu olettamaan, että alkuperäiskansojen ottaminen mukaan metsätuotteiden arvoketjuihin on sopiva tapa parantaa heidän elämäänsä ja edistää metsien suojelua ja kestävää käyttöä.

Sopimuksessa ei edes käytetä ihmisoikeusnormeja. YK:n tunnustama sanamuoto, joka takaa alkuperäiskansojen oikeudet on ”vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus”. Se on muuttunut sopimuksessa muotoon ”tietoon perustuva ennakkosuostumus.” Se, että sopimuksessa ei käytetä ihmisoikeusnormeja on osoitus siitä, että alkuperäiskansojen oikeudet eivät ole olleet sopimuksessa etusijalla. 

Ympäristönsuojelijoiden ja alkuperäiskansojen edustajien tappaminen on kiihtynyt Amazonin sademetsissä. Ajatus sopimuksesta, joka ei huomioi ihmisoikeuksia on törkeä.

Euroopan komissio myönsi, että EU:n kulutuksen osuus metsäkadon kokonaismäärästä on suhteetonta (10 %). Kulutamme EU:ssa paljon raaka-aineita, kuten palmuöljyä, naudanlihaa, soijaa, kaakaota, maissia, puuta ja kumia. Tällä menolla EU ei pääse ilmoittamaansa pyrkimykseen suojella maailman metsiä. Lisäksi sopimuksessa lihaa ja soijaa nimitetään maataloustuotteiksi – ne eivät siis ole metsätuotteita vaikka ovatkin metsien hävityksen suurin syy. 

  1. Korona-pandemia aiheuttaa suuret taloudelliset tappiot. Kauppasopimus tarvitaan talouden vahvistamiseksi.

Jopa sopimuksen kannattajat odottava, että EU:n BKT kasvaan kauppasopimuksen myötä vain 0,1 % vuoteen 2032 mennessä. Samaan aikaan kuluttajahinnat nousevat noin 0,2 %.  Kauppasopimukset ovat toistuvasti osoittautuneet hyödyllisiksi vain suurille yrityksille. Keskiverto kuluttaja ja ympäristö maksavat sopimuksen seuraamuksista.

Julkinen sektori on tärkeässä roolissa, kun halutaan suojella työpaikkoja ja palveluita – varsinkin vaikeissa taloustilanteissa. Ei ole mitään takuita siitä, että kauppasopimus hyödyttäisi kuluttajia. Yritykset voivat pitää vapaakaupan tulot ja hyödyt sen sijaan, että se näkyisi kuluttajahinnoissa.

Miten voimme vaikuttaa tilanteeseen?

Amazonin rikas luonto on kärsinyt viime vuosina valtavista metsäpaloista. Uskomattoman kaunis luonto on vaarassa tuhoutua ihmisten toimesta lopullisesti. Amazonin sademetsät lähestyvät vaarallista keikahduspistettä, jonka jälkeen metsät eivät enää pysty tuottamaan elämää luovaa sadetta. Rikas ekosysteemi muuntautuu kuivaksi savanniksi ja menetämme valtavan lajien rikkauden. 

Amazonin sademetsien katoamisella on arvaamattomat ja tuhoisat seuraukset. Jos menetämme sademetsät, menetämme kamppailun ilmastonmuutosta vastaan.

Yhdessä voimme saada muutoksen aikaan ja vaikuttaa päättäjiin.

Vaaditaan yhdessä hallitukselta, että Suomi:

  • sanoo ei EU:n ja Mercosurin kauppasopimukselle.
  • painostaa Brasiliaa, jotta metsäkato ja luonnon tuhoaminen loppuu ja jotta ihmisoikeuksista pidetään kiinni.
  • vaatii EU:lta vahvaa lakia, joka estää metsien ja muiden arvokkaiden ekosysteemien tuhoavien tuotteiden myynnin EU:ssa.
Amazonin sademetsä palaa