Virtuaalinen vaalitilaisuus ke 24.3. klo 18 tuo yhteen huippuasiantuntijat ja kuntavaaliehdokkaat pohtimaan kysymystä, joka on akuutti monessa suomalaisessa kunnassa: miten ja milloin irtautua runsaspäästöisestä poltosta ja millä kodit silloin lämpiävät? Lue lisää alta ja tule seuraamaan keskustelua täällä.
Kuntavaalit lähestyvät ja pian kuntien päättävissä elimissä ympäri Suomen istuu joukko uusia ja uudelleenvalittuja vallankäyttäjiä.
He pääsevät tekemään monia tärkeitä päätöksiä ja linjauksia, kun energiamurros ravistelee energia-alaa ja fossiilisista polttoaineista olisi päästävä irti mahdollisimman pienin luontohaitoin.
Yksi kunnista isojen kysymysten äärellä on Jyväskylä. Kaupungin energiayhtiö Alva on yksi suurimmista turpeen polttajista, mutta nyt tuosta ilmastopäästöiltään kivihiiltäkin pahemmasta polttoaineesta on päästävä eroon. Jyväskylä ja Alva haluavat molemmat olla hiilineutraaleja 9 vuoden päästä ja siihen turpeen poltto istuu huonosti.
Vanhat virheet painavat
Jyväskylässä turvetta palaa kahdessa voimalaitoksessa, joista toinen on verrattain uusi. Miten on mahdollista, että iso turvetta polttava laitos on otettu käyttöön vielä vuonna 2010 – ja tehty siihen vielä kivihiili-investointi perään? Hyvä kysymys. “Megaluokan munaus”, tiivisti päätöksen aikanaan Talouselämä. Nyt polkuja hiilineutraliuuteen on siis löydettävä tilanteessa, jossa tuo laitos on vielä verrattain uusi.
Turpeen tilalle puuta? Eipä kannata.
Lisäämällä puupolttoaineiden osuutta voimaloidensa kattiloissa, Alva voisi ehkä nopeastikin olla “hiilineutraali”. Tämä olisi kuitenkin ongelmallinen ja riskialtis tie, sillä todellisuudessa metsäpohjainen bioenergia ei ole hiilineutraalia, vaan vaarantaa ilmastotavoitteet. Tutkijat ovatkin vedonneet painokkaasti EU:n päättäjiin, että metsäpolttoaineiden harhaanjohtava kohtelu päästöttöminä lakkaisi (ks. esim. tämä ja tämä kannanotto).
Myös pyrkimys resurssiviisauteen ja luontohaittojen minimointiin puoltaa biomassalla tuotetun energian vähentämistä, ei lisäämistä.
Alvan kahdet rattaat
Jyväskylän energiayhtiö Alva on puupolttoaineisiin kohdistuvista riskeistä tietoinen. Päästöluokittelun ohella riskinä on ylipäänsä se, että kilpailu puupolttoaineesta tulee kiristymään, kun sekä kivihiilestä että turpeesta pyritään nyt kuntin energialaitoksissa eroon ja samaan aikaan bioraaka-aineisiin kohdistuu kysyntää myös muilta sektoreilta. Siksi Alva etsii ja testaa nyt myös polttoon perustumattomia ratkaisuja.
Samaan aikaan Alva kuitenkin vaatii valtion tukitoimia vanhan järjestelmän pystyssä pitämiselle – joko metsähakkeen polttoon kannustavia tukia tai turpeen käyttömahdollisuuksien parantamista.
Ristiriita on ilmeinen: Vauhdittuuko siirtymä uuteen, jos tukia suunnataan vanhaan?
Alvan tiekartan hiilineutraliuuteen on määrä valmistua tänä vuonna ja parin vuoden sisällä olisi päätettävä, mille tielle eri ratkaisujen suhteen lähdetään. Siksi tulevien kuntapäättäjien on syytä olla hereillä.
”Parin vuoden sisällä meidän on päätettävä, mille tielle lähdemme eri ratkaisujen suhteen.” (Tuomo Kantola, Alvan toimitusjohtaja, YLE 18.1.2021)
Vaihtoehtoja löytyy – kun niitä etsitään!
Jyväskylä ei ole ainoa kaupunki “mahdottoman” edessä. Kun Helsingissä jokunen vuosi sitten päätettiin, että Hanasaaren hiilivoimala menee kiinni jo 2025 (ennen kuin kaikki hiilivoima Suomessa loppuu 2029), kauhisteltiin, että tehtävä on mahdoton. Päättäjille esitettiin ainoana vaihtoehtoina ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi biomassan polttoa – joko olemassa olevissa laitoksissa tai uudessa monipolttovoimalassa. Helsingin kaupunginvaltuusto ei tähän tyytynyt, vaan vaati, vihreiden aloitteesta, hajautettuun energiantuotantomalliin perustuvaa kolmatta vaihtoehtoa.
Sittemmin pormestari Jan Vapaavuori pisti vaihtoehtojen etsimiseen vauhtia käynnistämällä kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -suunnittelukilpailun ratkaisuista, joilla Helsinki voisi luopua kivihiilestä mahdollisimman pienellä biomassan poltolla. Eli entäs jos ei poltettaiskaan mitään? Kysymys, jota suomalaiset asiantuntijatkin olivat jo esittäneet.
Kilpailu, jonka palkinnot jaettiin viime viikolla, osoitti, että vaihtoehtoja kyllä löytyy, kun niitä lähdetään rohkeasti etsimään. Kaupunki sai yli 250 ehdotusta 35 maasta! Vaihtoehdoissa on enemmän ja vähemmän toteutuskelpoisia ideoita, mutta selvää on yhtä kaikki, että käynnissä olevan globaalin energiamurroksen myötä kestävät ratkaisut perustuvat hajautettuun ja joustavaan energian tuotantoon ja kulutukseen, eikä yksittäisiin, isoihin polttovoimaloihin.
Omistajan ohjat käsiin
Energiamurroksen hallinnassa tarvitaan kuntapäättäjien aktiivista roolia, ihan jo siksikin, että ratkaisun avaimet eivät ole yksin energiayhtiöiden käsissä. Myös rakennuskannan uudistamiseksi tehtävät toimet ovat keskeisiä. Helsingissäkin yksi johtopäätöksistä suunnittelukilpailun tulosten äärellä on, että “omistajaohjaus kiristyy”.
”Meidän pitää omistajana ottaa ison energiastrategian ja -vision pohtiminen omiin käsiin” (Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari, HS 16.3.2021)
Miten lämpiää hiilineutraali, luontoystävällinen kunta?
Miten siis lämpiää hiilineutraali Jyväskylä, jos samalla tavoitellaan luontohaittojen minimoimista? Miten tie sinne luovitaan?
Tätä pohditaan asiantuntijoiden ja kuntavaali-ehdokkaiden voimin keskiviikkona 24.3. klo 18 virtuaalisessa vaalitilaisuudessa “Leipää, lempee ja lämpöö”, jonka järjestävät Greenpeace ja Jyväskylän ilmastotoimintaryhmä.
Klikkaa itsesi mukaan täällä.
Katso koko ohjelma alta.
