”Käsi ylös kuka osaa kertoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista!” Kaikki kädet nousevat.
”Me ollaan opiskeltu tätä jo alakoulusta asti”, yksi huomauttaa.
”Katsotaan nyt kuitenkin, että kaikilla on tiedot ajan tasalla, siirrytään sitten kohti niitä hillintäkeinoja.”
Alkaa hillitön faktavyörytys. Käydään läpi Kiotot, Pariisit, hiilidioksidiekvivalentit, Mauna Loan ja Pallaksen datat, albedot, ilmastomallit, -skenaariot ja -raportit. Karttoja, kuvia, uutisia ja dokumentteja. Planetaariset rajat ylittyvät, ääri-ilmiöt yleistyvät, merivirrat hidastuvat, jäätiköt vetäytyvät, kansat pakenevat.
Kaikkia hengästyttää.
Kun on aika kertoa onnistumisista ja valaa uskoa tulevaan ei taskun pohjalta löydy mitään riittävän suurta ja kunnianhimoista. Opiskelijat odottavat tekoja.
”Miks ei oo tehty enempää kun toi kaikki on ollu tiedossa jo ikuisuuden? Miks ei tehdä vieläkään?”
Muistutan päätöksenteon jähmeydestä ja hiilineutraaliustavoitteista.
”Sähköautojen latauspisteitä on asennettu ostoskeskusten parkkipaikoille ja eikös siitä Jätkäsaarestakin pitänyt tulla vihreä kaupunginosa? Valot sammutetaan kun huoneesta lähdetään ja kouluilla vietetään kasvisruokapäivää. Kangaskassi on hyvä muistaa ottaa mukaan…”
Ääneni hiipuu kuulumattomiin. Tuijotan tiukasti tietokoneen ruutua. En kehtaa kohdata opiskelijoiden katseita.
Päättynyt vuosi oli mittaushistorian kuumin. Tämänhetkiset ilmastotoimet johtavat 3,1 asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Pohjoisilla alueilla ilmasto lämpenee jopa neljä kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Arktisen merijään sulaessa pohjoisten alueiden albedo eli heijastuskyky heikkenee ja jäätön tumma meri imee Auringon lämmön itseensä lämmittäen myös yläpuolellaan olevaa ilmaa. Tämä on yksi esimerkki niin kutsutuista takaisinkytkennöistä, joita ilmastonmuutos voimistaa. Myös ikiroudan sulaessa maaperästä vapautuva metaani ja metsäpalojen yleistyessä vapautuva hiilidioksidi voimistavat lämpenemistä. Toisin sanoin, lämpenevä ilmasto ruokkii jo itse itseään.
Suomen keskilämpötila oli vuosina 1961–1990 1,6 astetta, vuosina 1991–2020 2,9 astetta. Viime vuonna keskilämpötila kipusi jo 3,2 asteeseen. Vauhti on huolestuttavan nopea ja muutokset ovat jo täällä: rankkasateet, helteet, lumettomat talvet, lämpenevä Itämeri, katoavat eläimet, uudet tuhohyönteiset ja taudit.
Tämä ei voi jatkua. Meillä ei ole enää yhtään hyvää syytä perustella hitaita ilmastotekoja. Ei ole ollut enää pitkään aikaan.
Luin vastikään lapselleni iltasaduksi Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa. Siinä Koiraporin ala-asteen oppilaat lähtevät luokkaretkelle avaruuteen. On vuosi 3001. Aurinkokunnan planeetat ja kuut ovat elinolosuhteiltaan vihamielisiä. On hyytäviä lämpötiloja, myrkyllisiä kaasuja ja voimakasta UV-säteilyä. Oppilaat palaavat helpottuneina kotiin Tellukselle. Missään muualla ei ole niin vihreää, sinistä ja elävää, kaunista, turvallista ja ainutkertaista kuin kotona.
Olisiko vuosi 2025 ennennäkemättömän ilmastoliikehdinnän vuosi? Tule vapaaehtoiseksi, osallistu mielenosoitukseen, kirjoita lehteen, kirjoita poliitikolle, ole aktiivinen somessa, vaadi kunnianhimoisia ilmastotekoja työpaikallasi, äänestä ympäristön puolesta tai asetu itse ehdolle. Kaikkea tätä nuoret harjoittelevat jo kouluissa. He harjoittelevat olemaan aktiivisia kansalaisia, sillä kaikkein pahinta on olla hiljaa.
Ole siis rohkea ja osallistu! Voit aloittaa allekirjoittamalla Puolet parempaa -vetoomuksen eläinperäisten hankintojen puolittamisesta kuntatasolla ja vaatimalla metsäyhtiöitä sitoutumaan luonnonmetsien suojeluun sekä ilmastoviisaaseen metsätalouteen.
Ps. Greenpeacen uusien ilta on 14.1. klo 18, myös etänä. Ilmoittaudu mukaan tästä!
