Ilmastonmuutoksen seuraukset

Sivu - toukokuu 8, 2012
Ihminen on toiminnallaan muuttanut ilmakehän herkkää kaasutasapainoa. Polttaessamme planeettamme hiili-, öljy- ja kaasuvarantoja ja tuhotessamme sen metsiä ilmakehään vapautuu kasvihuonekaasuja, jotka estävät lämmön karkaamisen maapallolta aiheuttaen ilmaston lämpenemisen

24. marraskuuta 2011

Bangkok kärsi tulvasta marraskuussa 2011.

 

Viimeisten kymmenen tuhannen vuoden aikana maapallon keskilämpötila ei ole vaihdellut astetta enempää vuosisadassa. Nyt ilmasto lämpenee kuitenkin vauhdilla, jota ihmiskunta ei ole aikaisemmin kokenut. Ilman päästövähennystoimia maailman keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä jopa kuusi ja puoli astetta esiteollisen ajan lämpötiloja korkeammalle. Tällöin puhumme ilmastosta, jollainen maapallolla on ollut viimeksi kymmeniä miljoonia vuosia sitten, dinosaurusten aikaan.

Vertailun vuoksi edellisellä jääkaudella maailman keskilämpötilan arvellaan olleen vain viisi astetta nykyistä kylmempi.Euroopan unioni, rikkaiden teollisuusmaiden G8-ryhmä sekä kehittyvistä maista Brasilia, Kiina, Intia, Indonesia, Meksiko sekä Etelä-Korea ovat määrittäneet ilmastotutkijoiden ennusteiden pohjalta kahden asteen lämpenemisen rajaksi, jota ei saa missään nimessä ylittää, jos katastrofaaliset seuraukset halutaan välttää. Kansainvälinen tiedeyhteisö on kuitenkin yhä voimakkaammin sitä mieltä, että riskiraja on jo puolitoista astetta.

Liikkumavaraa ei ole paljon, sillä lämpötila on noussut jo nyt arviolta 0,8 astetta, ja vaikka sulkisimme kaikki päästölähteet tänään, tapahtuu lämpenemistä vielä puoli astetta.Lämpeneminen on saatava pysähtymään mahdollisimman pian.

Puolentoista tai viimeistään kahden asteen lämpeneminen:

● saattaisi kymmenet miljoonat ihmiset nälänhätään, lisäisi malariaan sairastumisen riskiä satojen miljoonien ihmisten osalta ja tulvien aiheuttamia ongelmia miljoonien ihmisten osalta sekä saattaisi miljardeja ihmisiä vesipulaan. Haitat tulevat kohdistumaan erityisesti maailman köyhimpiin maihin, Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan, Etelä-Aasiaan, osiin Kaakkois-Aasiasta ja Latinalaiseen Amerikkaan.

● sulattaisi valtavia jääpeitteitä ja nostaisi meren pintaa useilla metreillä vuosisatojen aikana. Grönlannin sulaminen on kiihtymässä ja läntisen Etelämantereen jäätiköiden sulamistahdin on nyt havaittu kiihtyvän nopeasti laajalla alueella. Jälkimmäinen voi olla enne tämän jäätikköosan romahtamisesta.

● vahingoittaisi laajoja ekosysteemejä pohjois- ja etelänavoilta tropiikkiin. Metsien ja lajien menetys tulee vaikuttamaan kaikkien elämään, mutta taloudelliset seuraukset kohdistuvat suhteettomasti köyhimpiin kehitysmaihin.

Lämpötilan nousun rajoittaminen alle kahteen asteeseen tarkoittaa, että päästöjä on vähennettävä maailmanlaajuisesti kahdeksallakymmenellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Jotta tämä olisi mahdollista, on maailman päästöjen kasvun taituttava ennen vuotta 2015 ja lähdettävä tämän jälkeen laskuun.Vuonna 2020 teollisuusmaiden päästöjen on oltava vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasoa vähemmän ja kehitysmaiden päästöjen laskettava nykykehityksestä 15–30 prosenttia. Fossiilisten energialähteiden käytöstä on luovuttava kokonaan.

Tutkimusten mukaan vuoteen 2050 mennessä meillä on vara päästää ilmakehään hiilidioksidia määrä, joka vastaa vain neljäsosaa tuntemiemme fossiilisten polttoaineiden varannoista. Nykykulutuksella tuo määrä on käytetty vuoteen 2030 mennessä – ja jos nykyistä hulvatonta kasvua ei saada taittumaan, raja tulee vastaan jo aiemmin.