24. lokakuuta 2013 Sini Saarelan vetoomus päästä vapaaksi takuita vastaan hylättiin maanantaina.

Sellistä Sini lähetti kiitoksensa kaikille tukijoilleen. Nyt saimme häneltä kirjeen, jonka suomennos on julkaistu alla.

Murmanskissa tutkintavankeudessa oleva Sini Saarela on lähettänyt kirjeen, joka on osoitettu kaikille niille, jotka ovat häntä tukeneet tutkintavankeuden aikana.
Kirje on kirjoitettu englanniksi, ja alla on nähtävissä sen suomennos. Suomennoksesta on jätetty pois se osa, joka sisältää henkilökohtaisia viestejä.
Sini Saarela osoitti rauhanomaisesti mieltä 18. syyskuuta Gazpromin arktista öljynporausta vastaan öljynporauslautta Prirazlomnajalla, Petšoranmerellä Venäjän talousvyöhykkeellä. Hänet on määrätty tutkintavankeuteen 24. marraskuuta saakka. Häntä ja muita Greenpeace Internationalin aktivisteja sekä kahta kuvaajaa syytetään huliganismista.


Murmanskin vankila SIZO-1, selli 217

Ihana Greenpeace-perhe,

En tiedä miten kiittää teitä tarpeeksi kaikesta tuesta, lämpimistä ajatuksista ja rakkaudesta, jota saamme teiltä. Kuuleminen kaikesta tuesta ympäri maailmaa puristaa rintaani ja saa kyyneleet silmiini. Olemme niin onnekkaita, kun meillä on teidät! Olen pahoillani kaikkien niiden aktivistien puolesta maailmalla, jotka eivät saa samanlaista tukea ja välittämistä kuin me. (…)

Kaikkien kirjeiden, viestien ja terveisten saaminen pelastaa päiväni ja viikkoni. Luen niitä uudelleen ja uudelleen ja ne saavat minut hymyilemään, nauramaan ja jopa itkemään yhtäaikaisesti. Ne tuovat niin paljon valoa pimenevään ja aikaiseen Murmanskin talveen. (…)

Haluan kertoa teille kaikille, että voin hyvin ja niin voivat myös muut tytöt tiimissä, kuulen heistä joka päivä. Koko tiimimme on samassa vankilassa, mikä tuntuu turvalliselta. Meitä kohdellaan vankilassa hyvin, ja monet ovat saaneet tukea ja kunnioitusta muilta vangeilta. Saamme vihdoin kirjoja vankilan kirjastosta. Tukitiimimme Murmanskissa pitää meidät onnellisena ja turvassa lähettämällä meille ruokaa ja vaatteita. Jo heitä ei olisi, tämä olisi niin paljon vaikeampaa, olisimme hyvin nälkäisiä ja kovin kylmissään.

Talvi alkoi aikaisin täällä Murmanskissa ja lunta on satanut jo parin päivän ajan. Vietän paljon aikaa katselemalla ulos ikkunasta. Kun aurinko paistaa, ajattelen kaikkia teitä, jotka tuette meitä. Se tekee minut onnelliseksi ja saa minut hymyilemään. Kun sataa lunta, ajattelen Arktista, merijäätä, kaunista luontoa täällä, ja se antaa minulle voimia, se antaa tälle kaikelle tarkoituksen.

Muuten vietän päiväni kirjoittaen, lukien ja piirtäen. Tanssin joka päivä sellissäni ja tunnen jo venäläisen pop-musiikin. ”Kävelyjemme” aikana hypin ympäri betonilaatikkoa ja vartijat nauravat minulle. Venyttelen ja laulan (onneksi seinät ovat paksut). (…)

Kiitos, kiitos, kiitos!

Tuhansin halauksin ja lämpimin ajatuksin, kaipaan teitä kaikkia,

Sini