Ilmastolaki aloittaa fossiilienergian lähtölaskennan Suomessa

Lehdistötiedote - kesäkuu 5, 2014
Hallituksen tänään hyväksymän ilmastolakiesityksen myötä Suomen ilmastopolitiikka saa selkeän päämäärän: öljystä, kivihiilestä, maakaasusta ja turpeesta on pyrittävä eroon lähes täysin vuoteen 2050 mennessä. Liikkumisesta, asumisesta, maataloudesta ja jätehuollosta on tehtävä lähes hiilivapaata.

Sähkön tuotanto Greenpeacen energiavallankumousmallin mukaan.

Lämmön tuotanto Greenpeacen energiavallankumousmallin mukaan.

 ”On hienoa, että Suomi sitoutuu nyt vähentämään ilmastopäästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja vauhdittamaan tahtia tätäkin nopeammaksi, jos kansainvälinen kehitys näin vaatii. Jo nyt on täysin selvää, että tavoitteen on vielä parannuttava, joten käytännössä laki pistää meidät kansankuntana miettimään, millainen on Suomi ilman fossiilisia polttoaineita ja miten sinne päästään”, toteaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

Vaikka lain pääpaino on päästökaupan ulkopuolisessa sektorissa, koskee sekä lakiin kirjattu kokonaistavoite että päästöjen ja toimenpiteiden jatkuva arviointi kaikkia päästöjä. Fossiilisista polttoaineista luopumisessa rakennusten, liikenteen, yhdyskuntasuunnittelun ja maatalouden rooli on ratkaiseva.

”Vuoden 2050 rakennuksia, liikennettä ja energiataloutta rakennetaan tämän päivän päätöksillä. Ilmastolain myötä jo ensi vaalikauden päätösten on oltava linjassa 2050 tavoitteen kanssa ja keinojen pohdinta on avattava kansalaisille. Tämä mullistaa Suomen vanhanaikaisen ilmastopolitiikan tekemisen. Ummehtuneen sisäpiiripolitiikan tilalle tulee kansalaisten aito osallistuminen ja johtavien ilmastotutkijoiden ohjaus”, Harkki sanoo.

Suomi ei ole ilmastotavoitteidensa kanssa yksin. Viime päivien uutiset Yhdysvaltojen ja Kiinan kaavailemista päästöleikkauksista kertovat siitä, kuinka ilmastonmuutoksen torjumisessa ollaan siirtymässä teoriasta käytäntöön. Kivihiilen käytön trendit ovat jo nyt muuttumassa merkittävästi sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa samalla, kun uusiutuvan energian käyttö kasvaa nopeasti.

”Suomen omissa intresseissä on nyt varmistaa, että Euroopalle tänä vuonna sovittavat 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet asettavat kannusteet ja keinot kohdilleen myös päästökauppasektorilla. Niiden on tuettava Euroopan energiajärjestelmän mahdollisimman nopeaa modernisointia, energiaturvallisuuden parantamista ja puhtaan teknologian markkinoiden kasvua. Komission tammikuussa esittämät aneemiset tavoitteet eivät tähän riitä”, toteaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

”Myös ilmastolakiluonnoksessa itsessään on vielä parantamisen varaa ja toivommekin, että eduskunnan progressiiviset voimat käärivät nyt hihansa puutteiden korjaamiseksi”, Kosonen jatkaa.

Suomessa ilmastopolitiikka on perinteisesti kaventunut keskusteluksi ydinvoimasta. Ilmastolaki muistuttaa siitä, mitä kaikkea muuta vähähiilisen Suomen rakentaminen tarkoittaa riippumatta siitä, millä erillisen sähköntuotannon päästöt korvataan. Lain hyväksyminen osuu saumaan, jossa myös ydinvoiman lisärakentamisen järkevyys Suomen kokonaisedun kannalta tulee uudelleenharkintaan, kun kahden uuden reaktorin luvat palautetaan eduskuntaan. Olkiluoto 3 -hanke pohjattomine ongelmineen alleviivaa syitä, miksi uudelleenharkinta on tarpeen.

"Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia on vuosien varrella pyöritelty keinona pidentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta toistaiseksi näytöt ovat heikot. Teknologia ei ole edennyt piirustuspöydiltä kaupalliseen käyttöön ja kansainvälisissä projekteissa esiin on tullut enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Tämä teknologian varaan päästövähennyksiä ei siis voi laskea, eikä Suomen oma maankamara edes mahdollista talteen otetun hiilidioksidin pysyvää varastointia. Siksi suunnaksi on yksinkertaisesti otettava fossiilisista polttoaineista luopuminen", Kosonen sanoo.

Lisätietoja:
Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Nordic, +358 50 582 1107
Kaisa Kosonen, ilmastovastaava, Greenpeace Nordic, +358 50 368 8488
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace Nordic, puhelin 050 369 6202