Eräs Areva/Cogeman uraanikaivoksista sijaitsi Gabonissa. Se ja monet muut kaivokset ovat jättäneet jälkeensä ympäristökatastrofin.
Suurenna kuva
Helsinki, Suomi —
Suomesta uraania etsivän uraanikaivos- ja ydinvoimajätin Areva/Cogeman kaivoksilla Kanadassa ja Yhdysvalloissa todetaan säännöllisesti myrkyllisten aineiden vuotaneen ympäristöön. Gabonissa Areva johti 50 000 rekkalastillista louhintajätteitä sekä myrkkyliejua suoraan jokeen. Tämä käy ilmi Greenpeacen julkaisemasta raportista ”Uraaninlouhinnan riskit - tapaus Areva”, joka tarkastelee Areva/Cogeman yhteiskuntavastuuta ja Suomeen suunniteltujen kaivosten mahdollisia vaikutuksia.
Raportti sisältää runsaasti esimerkkejä ympäristölle ja ihmisten
terveydelle aiheutuneista vahingoista sekä viranomaismääräysten
rikkomisesta viidessä eri maassa - Ranskassa, Kanadassa,
Yhdysvalloissa, Nigerissä ja Gabonissa. Selvitys pohjautuu 50
viranomais-, tieteelliseen ja
kansalaisjärjestölähteeseen.
- Monet Arevan käytöstä
poistetuista kaivoksista on jätetty tilaan, jota alueilla liikkuneet
ovat kuvanneet katastrofaaliseksi. Toimivat kaivokset altistavat
pahimmillaan kymmeniä tuhansia ihmisiä normaalia suuremmille annoksille
radioaktiivista säteilyä. Ranskassa, Nigerissä ja Gabonissa ihmiset
ovat työskennelleet kaivoksissa tai eläneet saastuneilla alueilla
vuosikymmeniä tietämättöminä vaaroista, summaa energiakampanjoitsija
Lauri Myllyvirta.
- Areva ei ole siivonnut jälkiään
vanhoilla kaivoksillaan, mutta silti sille on myönnetty oikeus
valmistella uusien avaamista Suomeen. Suomen viranomaiset tuntuvat
luottavan liikaa kykyynsä valvoa toimintaa, jota suuremmat ja
kokeneemmat ympäristönsuojeluvirastot eivät ole kyenneet valvomaan
esim. Yhdysvalloissa, Myllyvirta jatkaa.
Suomen
vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki mahdollistaa luvan myöntämisen
esimerkiksi uraanimalmin koelouhinnalle ja -rikastamiselle ilman
ympäristövaikutusten arviointia ja asukkaita kuulematta. Valtauksen voi
tehdä 50 metrin päähän asutuksesta tai vedenottamon läheisyyteen.
Kaivoslain uudistaminen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan ja
sen tulee edellyttää paikallisten asukkaiden kuulemista,
ympäristövaikutusten arviointia sekä kunnan ja maanomistajan
suostumusta valtauksen myöntämiseen.
-
Uraanikaivoksiin liittyy huomattavia riskejä ympäristölle, johtuen
kaivoksilta leviävästä radioaktiivisesta pölystä, radonista ja
myrkyllisen lietteen valumisesta vesistöihin. Mm. syöpätapausten ja
synnynnäisten epämuodostumien on todettu lisääntyneen kilometrien
säteellä kaivoksista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Myllyvirta
kuvailee.
Areva/Cogeman vastuuton toiminta on vain
yksi esimerkki uraaninlouhinnan ongelmista. Vastaavia tapauksia löytyy
myös muiden Suomeen uraanikaivoksia kaavailevien yritysten
toiminnasta.
- Jokainen ydinvoimala tuottaa jokaista
toimintavuottaan kohti eduskuntatalon tilavuuden verran erittäin
pitkäikäistä radioaktiivista louhintajätettä ja eduskunnan
lisärakennuksen tilavuuden verran malminrikastuksessa syntyvää
myrkyllistä liejua. Tämä yksin olisi riittävä syy haudata puheet
”puhtaasta ydinvoimasta”, Myllyvirta toteaa.