Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu

Kampanjan ensimmäisessä vaiheessa vertailemme puolueita. Seuraavaksi julkaisemme ehdokaskohtaisen vertailun, joten tarkkaile sivuamme!

Lähes kaikki puolueet puhuvat nyt kilpaa ilmastonmuutoksesta, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki olisivat valmiita vähentämään päästöjä. Selvitimme, mitä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä istuvat eduskuntapuolueet esittävät tulevalle vaalikaudelle. Lähdeaineistona käytimme puolueiden vaaliohjelmia, energiapoliittisia kannanottoja sekä ryhmäpuheenvuoroja eduskunnassa. Voit vertailla eri puolueiden esityksiä aiheittain.

Ylimpänä löydät aina Greenpeacen näkemyksen kustakin aiheesta. Näkemykset ovat peräisin ympäristöjärjestöjen esityksistä tulevalle hallitukselle. Perusteluja Greenpeacen esityksille löydät UKK-osiosta, ympäristöjärjestöjen vaalipaperista sekä ympäristöjärjestöjen laatimasta "Ilmastovisio 2050" -julkaisusta.

Olemme arvioineet puolueiden näkemyksiä asteikolla, jossa ympäristön kannalta positiivinen linjaus saa hymyilevän naaman (), kielteinen näkemys surullisen naaman () ja sekä positiivista että negatiivista sisältävä näkemys saa ilmeettömän naaman (). Arvioinnissa on arvostettu täsmällisiä tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia enemmän kuin suuria sanoja. Jos puolueen linjaus ei ole tarpeeksi selkeä arviointia varten, se on merkitty kysymysmerkillä (). Kaikkein keskeisimmissä asioissa näkemyksen puuttuminen on katsottu negatiiviseksi ().

Ilmastotavoitteet Uusiutuvan tavoitteet Uusiutuvien edistämistoimet Energiansäästötavoitteet Energiansäästötoimet Ydinvoima Jätteenpoltto Vesivoima Turve Kivihiili/Maakaasu/Öljy Liikenne Liikenteen biopolttoaineet Kansainvälinen politiikka Lähteet

Greenpeace Keskusta SDP Kokoomus Vasemmistoliitto Vihreät RKP KD Perussuomalaiset

Greenpeace				Ilmastotavoitteet Maapallon keskilämpötilan nousu on rajoitettava kahta astetta pienemmäksi esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä edellyttää maailman päästöjen puolittamista vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Vastaavassa ajassa teollisuusmaiden, joissa päästöt väestöön suhteutettuna ovat moninkertaiset kehitysmaihin nähden, on vähennettävä päästöjään suhteellisesti enemmän, eli vähintään 80 %. Suomessa tulevan hallituksen on laadittava pitkän aikavälin ilmastostrategia, joka mahdollistaa päästöjen vähentämisen 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä ja 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä.
				Uusiutuvan tavoitteet Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen energiankulutuksesta tulee nostaa 40 - 45%:iin vuoteen 2015 mennessä. Yksin bioenergian osuus tulee kasvattaa nykyisestä noin 20 %:sta 30 %:iin ja tuulivoimaa rakentaa vähintään 3000 MW. Lisäksi on edistettävä maalämmön, ilmapumppujen ja aurinkoenergian hyödyntämistä rakennusten lämmityksessä.
				Uusiutuvien edistämistoimet Uuden hallituksen tulee laatia uusituvien energialähteiden edistämisohjelma sekä ottaa keskeisimpänä edistämiskeinona käyttöön investointitakuujärjestelmä, joka on osoittautunut kansainvälisen kokemuksen perusteella tehokkaaksi keinoksi edesauttaa uusiutuvien energialähteiden tuotantoa.
				Energiansäästötavoitteet Vuoden 1997 energiastrategiassa tavoitteeksi asetettiin energian kulutuksen kasvun pysäyttäminen vuoteen 2007 mennessä. Energiankulutus kuitenkin jatkaa nopeaa kasvuaan sekä kotitalouksissa ja palveluissa että teollisuudessa ja liikenteessä. Tulevan hallituksen on laadittava energiansäästön edistämisohjelma, jonka tavoitteeksi tulee asettaa energian kulutuksen kasvun pysäyttäminen jo tulevalla hallituskaudella.
				Energiansäästötoimet Tulevan hallituksen on laadittava energiansäästön edistämisohjelma, jonka tavoitteeksi tulee asettaa energian kulutuksen kasvun pysäyttäminen jo tulevalla hallituskaudella. Nykyisen vapaaehtoisuuteen perustuvan ohjauksen rinnalle on otettava vero- ja normiohjausta, joka palkitsee energiatehokkaan liikkumisen, rakentamisen, kuluttamisen ja teollisuustuotannon ja syrjäyttää markkinoilta energiaa tuhlaavat vaihtoehdot.
				Ydinvoima Uusia ydinvoimaloita ei tule rakentaa ja Loviisan voimaloiden käytöstäpoistoa on alettava valmistella. Kaivoslaki tulee uusia siten, että se turvaa luontoarvot ja kansalaisten ympäristöoikeudet uraanikaivoshankkeiden yhteydessä.
				Jätteenpoltto Jätteen synnyn ennaltaehkäisyn ja kierrätyksen tehostaminen tulee aina priorisoida jätteenpolttoon nähden. Jätteenpolttoa ei tule tukea julkisin varoin, sillä se heikentää perusteettomasti uusiutuvien energialähteiden asemaa.
				Vesivoima Uusien suuren kokoluokan vesivoimaloiden rakentaminen on poissuljettu ympäristölainsäädännöllä ja hyvä niin. Pien- ja mikrovesivoimaa ja sekä olemassa olevien laitosten tehonkorotuksia voidaan harkita vain, jos ne ovat ympäristövaikutuksiltaan perusteltuja.
				Turve "Turve tuottaa energiayksikköä kohti suuremmat ilmastopäästöt kuin mikään muu Suomessa käytettävä polttoaine: turpeella tuotetaan 5 % Suomen energiasta ja 20 % päästöistä. Se on ilmastopolitiikan kannalta uusiutumaton energianlähde, sillä parhaassakin tapauksessa menisi tuhansia vuosia, ennen kuin turvetuotantoon käytetty suo olisi sitonut vastaavan määrän kasvihuonekaasuja kuin energiakäytössä vapautuu.Turvetta ei tule tukea sähkön käyttäjien kustannuksella, kuten tammikuussa 2006 säädetty laki edellyttää. Sen käytöstä tulee pyrkiä eroon niin nopeasti kuin energiankäytössä saavutetut säästöt ja uusiutuvan energian kehitys mahdollistavat. Valtion tulee tukea turveyrittäjien siirtymistä uusiutuvan energian tuotantoon."
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaa leikkaamista. Suomessa öljyn käytöstä lämmityksessä tulee päästä eroon ripeästi ja liikenteen öljynkulutusta tulee vähentää tuntuvasti. Kivihiilen ja turpeen alasajo kaukolämmön tuotannossa edellyttää rakennusten lämmöntarpeen vähentämistä matalaenergiaratkaisuilla sekä uusiutuvien polttoaineiden nopeaa lisäämistä. Maakaasu voi toimia siirtymäkauden polttoaineena, mutta sen käyttöä rajoittaa riippuvuus Venäjästä.
				Liikenne "Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja palvelujen siirtäminen pitkien ajomatkojen päähän on pysäytettävä. Uudet asuinalueet on kaavoitettava niin, että joukko- ja kevyen liikenteen käyttö on helppoa. Kattava ja edullinen joukkoliikenne tulee taata.Tietullit on otettava käyttöön suurten kaupunkien sisääntuloväylillä sekä valtateillä. Näin ohjataan joukkoliikenteen käyttöön siellä, missä se on mahdollista, mutta ei rangaista suhteettomasti haja-asutusalueilla asuvia.Uusien autojen polttoaineenkulutusta on alennettava roimasti porrastamalla verotus päästöjen mukaan. Uudet autot kuluttavat keskimäärin yli 7 l/100 km, vaikka tarjolla on malleja, joilla päästään alle 5 litraan."
				Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen energiankulutuksen vähentäminen on tärkein tapa vähentää päästöjä ja riippuvuutta öljystä. Suomessa parhaat mahdollisuudet liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen tarjoaa biokaasu ja tulevaisuudessa myös puusta valmistetut synteettiset polttoaineet. Biopolttoaineille tulee luoda standardit, joilla varmistetaan, ettei niiden tuotanto johda sademetsien hävitykseen, ruokaturvallisuuden heikentämiseen tai kuluta suhteettomasti energiaa.
Ylös				Kansainvälinen politiikka Kioton sopimus ja siihen sisältyvät sitovat päästövähennystavoitteet teollisuusmaille ovat paras perusta tehokkaalle ilmastopolitiikalle. Teollisuusmailta tarvitaan 30 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Kiinan ja muiden nopeasti teollistuvien kehitysmaiden päästöjen kasvua on hillittävä ja edistettävä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Näille maille on luotava uuden tyyppisiä velvoitteita, jotka ottavat huomioon niiden kehitystason. Yhdysvaltojen liittymistä uuteen ilmastosopimukseen tuetaan parhaiten etenemällä määrätietoisesti ¬– EU:n on tarvittaessa oltava valmis käyttämään kauppapoliittisia keinoja mahdollisia vapaamatkustajia vastaan.
Keskusta				Ilmastotavoitteet Suomen tuettava EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla. Jos unionin ulkopuoliset maat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin, EU:n vähennystavoite voi kasvaa vielä merkittävästi.
				Uusiutuvan tavoitteet Uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuus vähintään 35 prosenttiin. tuulivoimaa vähintään 100 - 200 MW.
				Uusiutuvien edistämistoimet Varmistetaan uusiutuvien ja turpeen kilpailukyky erillisten selvitysten perusteella joko sertifikaatein tai syöttötariffein. Valtiovallan on kansallisten ja EU:n hyväksymien tukijärjestelmien puitteissa tuettava kotimaisia liikenne-energian tuotantoinvestointeja, erityisesti pk-yrityksissä, tilakohtaiset tuotantoyksiköt mukaan lukien.
				Energiansäästötavoitteet Energiatehokkuutta on parannettava EU:n asettamien tavoitteiden (20%) mukaisesti maakohtaisesti jo tehdyt toimet huomioiden. Energian kulutus kasvaa lähitulevaisuudessa. Kasvua on hillittävä lisäämällä voimakkaasti energian säästötoimia ja parantamalla energiatehokkuutta. Samalla on kuitenkin varauduttava energian kulutuksen kasvuun.
				Energiansäästötoimet Ei mainita
				Ydinvoima "Suomessa on varauduttava myös ydinvoiman lisäkapasiteetin rakentamiseen". Tällä edistetään "hiili- ja öljyenergian lämmön- ja sähköntuotantokäytön asteittaista lopettamista. Eniten saastuttava tuontienergian alasajo on välttämätöntä, jos ja kun Suomi kantaa osavastuun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä."
				Jätteenpoltto Jätteen energiakäytön tiellä olevat tarpeettomat esteet poistetaan ja jätteen energiakäyttöä lisätään voimakkaasti. Turvataan jätteen energiakäytön investoinnit (300 MW sähköä – 700 MW lämpöä) lakiuudistuksin ja investointituin.
				Vesivoima Lisätään jo rakennettujen laitosten tehoja nostamalla ja mahdollistamalla uuden vesivoiman rakentaminen. Tehonlisä on 250 - 600 MW.
				Turve Turpeen käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa vähintään nykyisellä tasolla. Suomi ponnistelee turpeen saamiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi. Turpeen käytön uudet mahdollisuudet julkisten T&K -panostusten painopistealueeksi.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Hiilen ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa on vähennettävä radikaalisti jo vuoteen 2020 mennessä, ja että niiden käytöstä luovutaan pian tämän jälkeen kokonaan, kun hiilen korvaaminen rannikkoalueilla on ratkaistu. Samalla varaudutaan "puhtaan hiilen" teknologian läpimurtoon. Edistetään maakaasun liikennekäyttöä.
				Liikenne Autoverotus muutetaan ympäristöperusteiseksi vähäpäästöisiä teknologioita suosien (esimerkiksi hybridi- ja vetyautot).
				Liikenteen biopolttoaineet Dieselpolttoaineiden tulee olla 100 %:sti biopohjaista. Bensiinissä vastaava tavoitteen tulee olla 20%. Biopohjaisten liikennepolttoaineiden energiaverottomuus on toteutettava. Tavoitteen tulee olla, että Suomessa kyetään tuottamaan ainakin Suomessa kulutettava määrä liikenteen biopolttoaineita. Suomeen on luotava biokaasun monimuotoinen tuotanto- ja jakeluverkosto, joka kykenee tuottamaan 5 - 10 % liikenteen polttoaineista.
				Kansainvälinen politiikka Kioto-järjestelmää pitää jatkaa ja panostaa samaan aikaan päästöjä vähentävän tekniikan kehittämiseen.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, energiapoliittinen linja
SDP				Ilmastotavoitteet Ei.
				Uusiutuvan tavoitteet Ei.
				Uusiutuvien edistämistoimet Energiatukia ja verotusta voidaan käyttää ohjauskeinona monipuolisen energiatuotannon ja energiansäästötoimien edistämiseksi. Samalla pitää kuitenkin huolehtia, että kohtuuhintaista energiaa on aina riittävästi tarjolla. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä edistettäessä on vältettävä verotus- ja tukiratkaisuja, jotka vääristävät kilpailua ja käytön avoimuutta.
				Energiansäästötavoitteet Ei. sähköntarpeen arvioidaan kasvavan edelleen sekä teollisuudessa, palveluelinkeinoissa että kotitalouksissa.
				Energiansäästötoimet Energiatukia ja verotusta voidaan käyttää ohjauskeinona monipuolisen energiatuotannon ja energiansäästötoimien edistämiseksi. Samalla pitää kuitenkin huolehtia, että kohtuuhintaista energiaa on aina riittävästi tarjolla. tehostettava edelleenkin energian säästötoimia mm. teknologiarahoituksen keinoin.
				Ydinvoima ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuus on pidettävä avoimena jatkossakin.
				Jätteenpoltto Yhdyskuntajätteen kierrättämisen vaikutuksia on arvioitava ja edistettävä sen energiakäyttöä. Suomessa on havaittu kierrätykseen ja kompostointiin perustuva jätehuolto ongelmalliseksi kansalaisten tasavertaisuuden ja terveydenhuollon turvallisuuden kannalta. Ruotsi ja Iso-Britannia ovat seikkaperäisten selvitysten pohjalta päätyneet järjestämään jätehuoltonsa integroidun polton avulla.
				Vesivoima On edistettävä uusiutuvien kotimaisten (biomassa, vesi, tuuli) energialähteiden käyttöä.
				Turve Ei mainita.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy On pyrittävä vähentämään kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
				Liikenne Tärkeää on järkevän yhteiskuntasuunnittelun keinoin vähentää asutuksen leviäminen taajamien takamaille suunnittelemattomana talomattona.
				Liikenteen biopolttoaineet Ei mainita.
				Kansainvälinen politiikka Ei.
Ylös				Lähteet Elinkeinopoliittinen, ympäristöpoliittinen linjaus, vaaliohjelma
Kokoomus				Ilmastotavoitteet Ei. Energian hinta on pidettävänä edullisena.
				Uusiutuvan tavoitteet Päästöttömien polttoaineiden ja energialähteiden osuutta energiantuotannossa on lisättävä määrätietoisesti.
				Uusiutuvien edistämistoimet Uusiutuviin energialähteisiin sekä uusien energiantuotantomuotojen tutkimukseen ja kehitykseen on investoitava. pyrittävä lisäämään kuluttajien mahdollisuuksia valita käyttämänsä sähkön tuotantomuoto.
				Energiansäästötavoitteet Ei.
				Energiansäästötoimet On lisättävä kuluttajien neuvontaa tehokkaan energiankäytön ja energiansäästön hyödyistä ja mahdollisuuksista. Energiansäästössä merkittävä rooli on teknologian kehittymisellä ja uusinvestoinneilla. Säästökohteita on mahdollista löytää energiakatselmuksilla ja -neuvonnalla, joita on toteutettava ennen kaikkea kaupallisesta näkökulmasta. Energiansäästötavoitteisiin pyrkiminen ei saa merkitä liian raskasta hallinnollista järjestelmää.
				Ydinvoima Kuudenteen ydinvoimalaitosyksikköön on suhtauduttava positiivisesti.
				Jätteenpoltto Jotta uudet hankkeet voisivat toteutua, on lupakäsittelyä ja valitusprosesseja nopeutettava ja selkeytettävä. Jätteenpolton lisäämisen ohella on huolehdittava edelleen jätteiden kierrätyksen kehittämisestä.
				Vesivoima Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentaminen pitäisi sallia sekä suojella ja jättää täysin rauhaan nykyiset luonnontilaiset vesistöt.
				Turve Turpeen hyödyntämistä on perusteltua jatkaa yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Kivihiilen hiilidioksidipäästöt ovat suuret ja siksi sen sijaan on rakennettava ydinvoimaa perusvoiman lisätarpeeseen.
				Liikenne On selvitettävä ajoneuvojen dieselverosta luopumisen vaikutuksia autokantamme uusiutumiseen ympäristöystävällisempään suuntaan. uuden auton hankinnan yhteydessä perittävää autoveroa lasketaan selvästi ja verotuksen painopiste siirretään auton käytöstä vuosittain perittävään ajoneuvoveroon, joka porrastetaan polttoaineen kulutuksen ja päästöjen perusteella.
				Liikenteen biopolttoaineet Öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä ovat mm. vety, sähkö, nestemäiset biopolttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä voidaan lisätä monella eri tavalla. Maailmalla suosittu tapa on liikenteen biopolttoaineiden vapauttaminen valmisteverosta tai veron keventäminen.
				Kansainvälinen politiikka On ehdottoman tärkeää saada aikaan aidosti globaali ilmastosopimus, jossa kaikki keskeiset maat ovat mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämä koskee varsinkin Kioton pöytäkirjasta ulos jättäytynyttä Yhdysvaltoja sekä sellaisia voimakkaasti kehittyviä maita, kuten Kiina ja Intia. Yhdysvaltojen tekemä kumppanuussopimus Japanin, Kiinan, Intian, Etelä-Korean ja Australian kanssa on askel, jolla nämä maat ilmaisevat halukkuutensa edetä asiassa.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, energiapoliittinen kannanotto
Vasemmistoliitto				Ilmastotavoitteet Tavoite pitää planeetan keskilämpötilan nousu alle kahden asteen on tärkeä. Radikaali päästöjen ja energian kulutuksen vähentäminen. Suomen on leikattava kasvihuonepäästöjään edistyksellisimpien EU-maiden rintamassa*. Ei numeerista päästötavoitetta.
				Uusiutuvan tavoitteet Vasemmistoliitto haluaa, että Suomi panostaa voimakkaasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin.
				Uusiutuvien edistämistoimet Ei mainita.
				Energiansäästötavoitteet Radikaali päästöjen ja energian kulutuksen vähentäminen. tavoitellaan matalaenergiayhteiskuntaa.
				Energiansäästötoimet Yhdyskuntarakenteen oikealla suunnittelu ja sitä tukevat rakennusmääräykset sekä ympäristöverotus. Energiaa käyttävää teollisuutta kannustetaan ja ohjataan myös verotuksellisin keinoin.
				Ydinvoima Tulevalla vaalikaudella ei pidä ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen.
				Jätteenpoltto Ei mainita.
				Vesivoima Tulevalla vaalikaudella ei pidä ryhtyä Vuotoksen altaan rakentamiseen. vesivoimavaroja kehitetään panostamalla uuteen tehokkaampaan tekniikkaan.
				Turve Ei mainita.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Ei mainita.
				Liikenne Parannetaan joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia.
				Liikenteen biopolttoaineet Otetaan käyttöön toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kuitenkaan saa vaarantaa luonnon monimuotoisuutta.
				Kansainvälinen politiikka Yhdysvallat ja suuret teollistuvat maat, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, on saatava sitovien hiilidioksidipäästörajoitusten piiriin. Kioton sopimuksen velvoitteiden ulkopuolelle jättäytyneistä maista EU:hun tuotaville tavaroille voidaan asettaa ympäristötulli.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, Kannanotto Puoluehallitus 16.2.2005, *Ryhmäpuheenvuoro ja tiedote 17.1.2007
Vihreät				Ilmastotavoitteet Suomessa tavoitteeksi on asetettava päästöjen leikkaaminen viidesosaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen on ajettava kansainvälisissä neuvotteluissa teollisuusmaiden päästöjen vähentämistä 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä.
				Uusiutuvan tavoitteet Kotimaisen, uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on tuplattava 20 vuodessa.
				Uusiutuvien edistämistoimet Syöttötariffit. Investointitukien taso ja pysyvyys on turvattava sekä tukia kohdennettava erityisesti uusimmalle teknologialle. Uusiutuvien käyttöä pientalojen lämmityksessä tuettava mm. keventämällä puupellettien verotusta sekä myöntämällä edullisia investointilainoja. Demonstraatiotuulipuiston rakennuttaminen.
				Energiansäästötavoitteet Tukee komission tavoitetta energiankäytön tehostamiseksi 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
				Energiansäästötoimet Energiansäästön yleislaki. Matalaenergiarakentaminen uudisrakentamisessa normiksi. Suora sähkölämmitys uusien pientalojen lämmitysmuotona tulee kieltää. Kivihiilen veroa on korotettava ja turpeen vero kytkettävä bioenergian osuuteen voimalaitoksessa.
				Ydinvoima Kun energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin satsataan riittävästi, emme tarvitse lisäydinvoimaa – sen paremmin kotimaahan kuin tuontina Venäjältä. Emme halua Suomeen uraanikaivoksia emmekä lisää ydinjätettä.
				Jätteenpoltto Jätteiden hyödyntämisessä ensisijaista on jätteen synnyn vähentäminen, sitten kierrätys. Jätteen hyödyntäminen energiana on perusteltua, mikäli jäte muutoin päätyisi kaatopaikalle. Pakkausvero on ulotettava kaikkiin pakkauksiin ja lajittelemattoman sekajätteen massapoltto tulee kieltää.
				Vesivoima Suojelun ulkopuolisissa, jo rakennetuissa joissa tehoreserviä arvioidaan olevan vielä noin 300 MW, josta suurin osa nykyisten voimaloiden tehokkuuden nostamisessa. Pienissä koskissa reservin suuruudeksi arvioidaan 270 MW. Myös pienvesivoiman rakentamisessa on toki otettava huomioon vaikutukset vesiluontoon.
				Turve Turveveron poistamisen vaikutus Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumiseen on negatiivinen – se johtaisi päästöttömän bioenergian korvaamiseen turpeella, joka on ilmaston kannalta haitallisin Suomessa käytettävä polttoaine. Toimia turpeen kilpailuaseman säilyttämiseksi kivihiileen verrattuna voidaan pitää työllisyysnäkökulmasta perusteltuina, kunhan uusiutuvan energian kilpailukykyä ei vaaranneta. Kokonaisuuden kannalta edullisin ratkaisu onkin kivihiilen veron korottaminen turpeen kilpailukyvyn varmistamiseksi myös rannikolla sijaitsevissa voimaloissa.*
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Vihreät haluavat irrottaa Suomen öljyriippuvuudesta vuoteen 2030 mennessä.
				Liikenne Liikkumisen tarvetta tulee vähentää järkevällä yhdyskuntasuunnittelulla ja etätyön edistämisellä. Ainakin pääkaupunkiseudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut. Samalla autoilulle on tarjottava houkuttelevia vaihtoehtoja. Se tarkoittaa joukkoliikenteen kunnianhimoista kehittämistä: uusia ratoja, lisää bussivuoroja ja esteettömiä kulkuvälineitä. Autoilun verotus on porrastettava tiukasti päästöjen mukaan.
				Liikenteen biopolttoaineet Biokaasu on saatava verotuksellisesti tasa-arvoiseen asemaan muiden uusiutuvien energialähteiden kanssa ja biopolttoaineilta tulee poistaa polttoainevero.
				Kansainvälinen politiikka Kioton pöytäkirja tarjoaa hyvän pohjan tulevalle ilmastopolitiikalle. Kioton toisella tavoitekaudella kaikkien teolli¬suusmaiden on oltava ilmastotalkoissa mukana. Myös tärkeimpien kehitysmaiden – erityisesti Kiinan, Intian ja Brasilian – osallistuminen päästörajoituksiin olisi välttämätöntä. Taloudellisesti kehittyneimmille maille asetet¬taisiin nykyisten Kioto-tavoitteiden tapaisia sitovia ja määrällisiä päästövähennystavoitteita. Irtikytkentäryh¬mässä (decarbonization) nopeasti kasvavien talouksien tavoitteena olisi ottaa ripeästi käyttöön puhdasta, päästöjä vähentävää teknologiaa. Sopeutumisryhmän köyhimpien maiden ensisijainen tavoite olisi varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Suomen on ajettava EU:ssa rajatulleja niitä maita vastaan, jotka jättäytyvät päästörajoitusten ulkopuolelle.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, Ilmasto- ja energiaohjelma, *Vastalause HE 37/2005
RKP				Ilmastotavoitteet Ei.
				Uusiutuvan tavoitteet Tuetaan 150 000 pientalon siirtymistä uusiutuvien energiamuotojen (esim. hake, pelletti, polttopuu tai maalämpö) käyttöön lämmityksen yhteydessä. Suomen tulee pyrkiä maailman huipulle ympäristöteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä energiantuotannossa uusiutuvien energiavaihtoehtojen avulla.
				Uusiutuvien edistämistoimet Vihreät sertifikaatit: Sähkön myyjä joutuu ostamaan tietyn määrän vihreitä sertifikaatteja suhteessa koko energiamäärään, jota käytetään sähköntuotannossa. Tämä johtaa vihreiden sertifikaattien markkinoiden syntymiseen. Myynnin yhteydessä tämä kasvattaa tuottajan tuloja. Toinen vaihtoehto on, että käyttöön otetaan ilmastosentti, mikä tarkoittaa, että kotitaloudet ja lämmitysasiakkaat maksavat 0,03 sentin suuruisen ilmastomaksun kulutettua kWh:a kohden rahastoon, joka tukee uusiutuvia energiamuotoja. Energiapuun hakkeen tukien rahoittamista on lisättävä. Bioenergiatuotannon verotukea on jatkettava. Myös 20 MW pienemmät voimalaitokset otetaan mukaan päästökauppaan ja niiden lämmön- ja sähköntuotantoa tuetaan.
				Energiansäästötavoitteet Ei täsmällisiä tavoitteita. Mahdollisuudet panostaa teollisuuden, kotitalouksien ja kuntien energiatehokkuuteen ovat loputtomia. Paljon on jo tehty, mutta myös jatkossa on tärkeää vaikuttaa asenteisiin. On ongelmallista, että energiakulutuksen arvioidaan lisääntyvän vielä monen vuosikymmenen ajan. Suomen tulee lisätä koko tuotantoketjun ekotehokkuutta maailman korkeimmalle tasolle.
				Energiansäästötoimet Uusia energiansäästön kannustimia on luotava sekä teollisuudelle että kotitalouksille. Haluamme, että uutta, energiaa säästävää rakennustekniikkaa vahvasti kannustetaan, että ympäristöystävällisiä materiaaleja suositaan ja että rakentaminen on laadukasta. Myös siirtymistä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin pien-, rivi- ja kerrostaloissa on tuettava entistä enemmän energia- ja korjaustuilla. Ehdotamme kuntakohtaisten energiasäästökampanjoiden tukemisen laajentamista. On myös kannustettava kuntia ryhtymään tällaisiin kampanjoihin.
				Ydinvoima Ydinvoiman lisärakentaminen ei ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Maailmanlaajuisesti ydinvoiman osuus kaikesta energiatuotannosta on alle 10 %. Ydinvoiman turvallisuusriskit ovat pysyviä, ja jäteongelmaan ei ole löytynyt ratkaisua. Ydinvoima ei myöskään ole todellinen tai turvallinen vaihtoehto kehitysmaille, joiden energiakulutus tulee kasvamaan voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Sen sijaan nämä maat voisivat hyvinkin ottaa käyttöön sekä uusiutuvia energiamuotoja että uutta energiateknologiaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kehittyneet maat auttavat teknologiallaan ja tietotaidollaan.
				Jätteenpoltto Jätevuoret pitää polttaa.
				Vesivoima Rkp vastustaa Vuotoksen kysymyksen uudelleen avaamista ja viimeisten vapaiden jokien patoamista.
				Turve Ei mainita.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Olemme edelleen hyvin riippuvaisia fossiilisista energiamuodoista. Siirtyminen kestävämpään energiasaantiin edellyttää, että kaikkialla maailmassa otetaan suuremmassa määrin käyttöön paikallisia energialähteitä, jotka perustuvat uusiutuviin energiamuotoihin.
				Liikenne Taajamat on suunniteltava niin, että asunnot, työpaikat ja lähipalvelut rakennetaan ja kaavoitetaan samanaikaisesti. Nukkumalähiöiden aika on ohi. Kaupungeissa on kestämätöntä olettaa, että kaikki voisivat asua omakotitaloissa. Usein on ekologisempaa tiivistää asutusta kuin rakentaa uusia alueita. Seuraavan hallituskauden aikana on olemassaolevien liikenneväylien ja rautateiden kunnostaminen ja parantaminen nostettava etusijalle. Rkp haluaa, että pääkaupunkiseudun julkinen liikenne entistä suuremmassa määrin perustuu raideliikenteeseen. Uusia rahoituskeinoja julkisen liikenteen edistämiseksi ja yksityisen liikenteen karsimiseksi, eritoten ruuhka-aikaan, on selvitettävä. Osana ekologista verouudistusta täytyy liikenneverotusta muuttaa siten, että julkinen liikenne sekä ympäristöä vähemmän kuormittavat autot hyötyvät siitä.
				Liikenteen biopolttoaineet Biopolttoaineiden valmisteveroa tulee alentaa tai poistaa se kokonaan.
				Kansainvälinen politiikka Ei mainita.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, ympäristöohjelma, energiapoliittinen kannanotto.
KD				Ilmastotavoitteet Ilmaston lämpötilan kohoamisen pysäyttäminen mahdollisimman pieneksi. EU:n komission tuore vaatimus unionin päästöjen leikkaamisesta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä on ilahduttava*.
				Uusiutuvan tavoitteet Nostaa Suomessa biopolttoaineiden osuus perusenergiantuotannossa 23 prosentista 33 prosenttiin vuonna 2025 ja sähköntuotannossa 27 prosentista 31,5 prosenttiin vuonna 2010. Vaalikauden 2007-2011 aikana: 1.000 biokaasulaitosta navetoiden ja sikaloiden yhteyteen. 1.000 puuhakkeen tai hakkeen ja turpeen pienpolttolaitosta suurten kiinteistöjen lämmitykseen. Yli sata puuhakkeella tai pelleteillä (lisäpolttoaineena turve) toimivaa 10-20 MW lämpö-sähkölaitosta tulisi perustaa maaseututaajamien yhteyteen.
				Uusiutuvien edistämistoimet Pienille sähköntuottajille on turvattava edullinen pääsy kantaverkkoon. Asuinrakennuksissa on korjaus- ja investointiavustuksin edistettävä maa- ja ilmalämpöpumppuja, lämmönvaihtimia, öljy- ja sähkölämmityksen korvaamista pelleteillä, aurinkoenergiaa hyödyntäviä ratkaisuja ja puurakentamista.
				Energiansäästötavoitteet Energian ja luonnonvarojen tuhlauksen kuriin paneminen.
				Energiansäästötoimet Tuotteiden hinnoitteleminen niin, että hinnat vastaavat todellisia sosiaalisia ja ympäristöllisiä kustannuksia, toimii kannustimena kuluttajille ja tuottajille oikeaan suuntaan.
				Ydinvoima Kotimaista lisäydinvoimaa voidaan harkita.*
				Jätteenpoltto Jätteiden polttolaitoksia on perustettava suurimpien kaupunkien yhteyteen.
				Vesivoima Ei mainita.
				Turve Turpeen asema hitaasti uusiutuvana energialähteenä tulisi tunnustaa.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Fossiilisten energiamuotojen käyttöä pitää vähentää nopeilla toimilla.
				Liikenne Perusväylänpidon rahoitukseen tarvitaan tuntuva tasokorotus.
				Liikenteen biopolttoaineet Uusiutuvista raaka-aineista tehtyjen liikenteen polttonesteiden osuutta tulee kasvattaa. Suomessa liikenteen biopolttoaineita ei pidä kiirehtiä tuottamaan peltoviljelykasveilla, vaan on panostettava kiinteän orgaanisen aineen kaasutusmenetelmän käyttöönottoon sellu- ja paperitehtaiden tai voimalaitosten yhteydessä. Ensimmäisen 250-300 MW laitoksen rakentaminen vuoteen 2011 mennessä. Vaalikauden aikana 1.000 biokaasulaitosta navetoiden ja sikaloiden yhteyteen.
				Kansainvälinen politiikka EU:n tulee toimia edelläkävijänä ilmastomuutosten torjunnassa ja pyrkiä saamaan USA, Intia, Kiina ja kehitysmaat osallistumaan uuden ilmastosopimuksen kautta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja metsien vähenemisen ehkäisemiseen. Uudessa ilmastosopimuksessa on ratkaistava päästökaupan ongelmat.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, ympäristöohjelma, *Ryhmäpuheenvuoro 17.1.2006
Perussuomalaiset				Ilmastotavoitteet Ei.
				Uusiutuvan tavoitteet Osana monipuolista energiajärjestelmää tulisi uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa lisätä. Esimerkiksi hakkuutähteistä tehtävän metsähakkeen käyttö voitaisiin moninkertaistaa. Suurin osa tähteistä jää tällä hetkellä vähäisten valtion tukien vuoksi käyttämättä.
				Uusiutuvien edistämistoimet Ei.
				Energiansäästötavoitteet Ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehostamalla energian käyttöä ja tuotantoa.
				Energiansäästötoimet Ei.
				Ydinvoima Ydinvoiman lisääminen nykyisestä ei ole mielestämme ensisijainen vaihtoehto energiansaannin turvaamiseksi.
				Jätteenpoltto Ei mainita.
				Vesivoima Ei mainita.
				Turve Ei mainita.
				Kivihiili/Maakaasu/Öljy Perussuomalaisten mielestä EU-maissa ja erikoisesti Suomessa (...) pitäisi pidemmän tähtäyksen tavoitteena olla polttoaineveron alentaminen amerikkalaiselle tasolle. Energian hankinnan turvaaminen, öljyn saatavuuden varmistaminen ja maakaasun tuonnin saatavuus ovat keskeisiä huomion kohteita tulevaisuudessakin.
				Liikenne On ajateltava myös esimerkiksi harvaanasuttujen seutujen joukkoliikenteen säilyttämistä sekä kaluston uusimista nykyaikaisiksi linja-autoiksi. Tuntuu ihmeelliseltä, että valtio ei halua kehittää joukkoliikennettä monipuolisempaan ja vähäpäästöisempään suuntaan. Liikenneyhteyksiä on kehitettävä eteläisen Suomen lisäksi myös pohjoisempana, kuten Lapissa ja Kainuussa, ja erityisen huonot itä-länsi -suunnan kulkuyhteydet olisi saatettava laajojen hankkeiden avulla 2000-luvulle.
				Liikenteen biopolttoaineet Ei mainita.
				Kansainvälinen politiikka Ei.
Ylös				Lähteet Vaaliohjelma, puoluehallituksen kannanotto 30.8.2005