Ydinjäte

Tulitikkuaskillinen ydinjätettä Päijänteessä?

• Ydinvoimaloiden käytetty polttoaine on vuoden kuluttua reaktorista poistamisesta niin vaarallista, että tulitikkuaskillinen riittää tekemään kaikesta Päijänteen vedestä juomakelvotonta. Jokainen toimiva ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa.
• Jäte säilyy vaarallisena sata tuhatta vuotta - kauemmin kuin ihmislaji on ollut olemassa. Jätteen hautaamiseen kallioperään liittyy aina riski siitä, että sitä joutuu takaisin luontoon, jolloin se myrkyttää ympäristöä tuhansien sukupolvien ajan.
• Ydinjätehaudan rakentamisen edellytys Suomen lain mukaan on, että merkittäviä määriä radioaktiivisuutta ei pääse luontoon 10 000 vuoden aikana. Tätä on hyvin vaikea todistaa, mutta lisäksi se on täysin riittämätön vaatimus, sillä ydinjäte on vaarallista yli kymmenkertaisen ajan. Viimeistään seuraava jääkausi tekee mahdottomaksi ennustaa, mitä jätteelle tapahtuu.

Olkiluodon hätäratkaisu

Suomalaiset ydinvoimayhtiöt valmistelevat korkea-aktiivisen ydinjätteen hautaamista Olkiluodon kallioperään Rauman lähelle. Menetelmä on kopioitu Ruotsista ja perustuu siellä 1970-luvulla tehtyyn tutkimustyöhön. Ydinteollisuudella oli kiire löytää tapa päästä eroon ydinjätteestä, sillä ydinjätteiden riskit ovat suomalaisille tärkein syy vastustaa ydinvoimaa.

Menetelmä valittiin siksi, että se on edullinen ja tutkimukset oli tehty valmiiksi.

Olkiluodon kallioperään hautaamisessa on kuitenkin useita riskejä:

• Pohjavesi. Rannikolla, mukaan luettuna Olkiluodossa, pohjavesi virtaa ylöspäin. Tämä tarkoittaa, että jätekapselin rikkoutuessa ydinjäte voi päästä maan pinnalle 50-100 vuodessa. Lisäksi pohjavesi on rannikolla suolaisempaa, mikä voi nopeuttaa ydinjätteen pääsyä pohjaveteen.
• Pakkaus. Ydinjäte pakattaisiin kuparikapseleihin. Kun idea ydinjätehaudasta kehitettiin, kuparin luultiin kestävän tuhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia. Muutaman viime vuoden aikana on kuitenkin julkaistu tutkimuksia, jotka osoittavat, että kuumissa hapettomissa oloissa kuparikapselien korroosio voi tapahtua muutamassa sadassa vuodessa. Ydinjätekapselit ovat erittäin korkean radioaktiivisuuden takia kuumia tuhansien vuosien ajan.
  
  Ruotsissa on esitetty, että ydinjäte pitäisi pakata kultaisiin kapseleihin. Kulta on ainoita metalleja, joka kestää korroosiota paremmin kuin kupari.
• Jääkaudet. Ydinjätehautaa kehitettäessä Skandinavian kallioperän luultiin olevan jääkausien aikana huomattavasti vakaampi kuin nykyisen käsityksen mukaan. 100 000 vuoden aikana Skandinaviassa on useita jääkausia. Niiden yhteydessä loppusijoituspaikan ympäristössä tapahtuisi voimakkaita maanjäristyksiä ja peruskallion siirtymiä. Lisäksi jääkaudet muuttavat pohjaveden kemiaa ja biologiaa rajusti tavoilla, joita on vaikea ennustaa.
• Virheet hautaamisessa. Ydinjätettä haudatessa tehdyt virheet, esim. naarmuttuneet kapselit tai kuivaksi jäänyt savikerros kapselin ympärillä, voivat johtaa ydinjätehaudan pettämiseen jo ennen jääkausia. Ydinvoimafirmoilla ei kuitenkaan olisi mitään velvollisuutta valvoa ydinjätettä sen jälkeen kun hauta suljetaan eikä varautua niihin kustannuksiin, joita ydinjätehaudan avaamisesta aiheutuu jos jätettä alkaa vuotaa ympäristöön.