Tahdotko tehdä enemmän?
Tule mukaan! ×
Kuva Amazonin sademetsistä, elokuu 2020. Christian Braga / Greenpeace

São Paulo, 15.9.2020. Tulentekokiellosta huolimatta syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana havaittiin eniten palopesäkkeitä 10 vuoteen; Pantanalin kosteikkoalue kärsii pahimmista paloista sitten vuoden 1998.

Syyskuun ensimmäisten 14 päivän aikana Amazonin sademetsissä havaittiin 20 486 palopesäkettä. Se on 86 % enemmän verrattuna vuoteen 2019. Tilanne on pahin 10 vuoteen. Tämän vuoden aikana on löytynyt yhteensä 64 498 palopesäkettä, mikä on 11,54 % enemmän kuin viime vuonna. Analyysi perustuu INPE:n (Brasilian avaruustutkimusinstituutti) tietoihin.

Pantanalin kosteikkoalueella tulipalot ovat pahimmat 22 vuoteen. Pantanalin alueelta löydettiin 5 300 palopesäkettä 1.-14.9.2020. Se on 219 % enemmän paloja viime vuoteen verrattuna. Palopesäkkeiden vuotuinen kokonaismäärä 14.9. mennessä oli 15 453, mikä tarkoittaa 220 % kasvua vuoteen 2019 verrattuna. Elokuun loppuun mennessä 12 % alueesta oli tuhoutunut metsäpaloissa, tappaen tuhansia eläimiä ja ajaen miljoonat lajit pois elinalueiltaan.

UNESCO:n maailmanperintökohde on tulessa

Pantanalin on maailman suurimpiin kuuluva kosteikkoalue ja Brasilian puoleinen osa suistoa on UNESCO:n maailmanperintökohde. Lajirikas suisto on koti arviolta 1500 eläinlajille ja 3500 kasvilajille. Pantanalin suistossa elää satoja lintulajeja kuten esimerkiksi vaarantunut hyasinttiara, joka on papukaijoista suurin. Lisäksi alueella asuu monta silmällä pidettävää tai jopa uhanalaista lajia, kuten jaguaarit, harjasudet ja jättiläismuuraihaskarhu.

Pantanalin ympäristökatastrofi ei ole juurikaan noussut uutisiin. Alueella ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin katastrofaalisia metsäpaloja. Palopesäkkeiden määrä on 200 % enemmän viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna.

Amazonin sademetsien tuho vaikuttaa Pantanalin kosteikkoalueen paloihin

Äärimmäinen kuivuus on pääsyy Pantanalin metsäpaloihin, mutta alueella on myös sytytetty paloja laittomasti. Amazonin sademetsien, Pantanalin ja Cerradon alueilla maanviljelijät ja maakaappajat sytyttävät laittomia paloja tuhotakseen metsät tehomaatalouden tieltä. 

Pantanalin suiston kuivuuteen vaikuttaa Amazonin sademetsien tuho. Suuri osa kosteudesta kulkeutuu Pantanalin suistoon Amazonin sademetsistä valtavien “lentävien jokien” mukana, sademetsien kosteuden noustessa ilmamassojen mukaan ja leviää sadekuuroina Pantanalin kosteikkoalueelle, joka ulottuu Argentiinaan, Boliviaan, Paraguayhin. Kosteus ei haihdu palaneista metsistä – Amazonin sademetsien palot vaikuttavat koko mantereeseen.

Pantanalin kosteikkoalueella riehuu katastrofaaliset metsäpalot.
Pantanalin kosteikkoalueella riehuu katastrofaaliset metsäpalot.

Brasilian hallitus kannustaa ekosysteemien tuhoamiseen

“Brazilia on tulessa ja vuosi 2020 on etenemässä kohti vuosikymmenen pahimpia paloja. Tuho on seurasta Bolsonaron hallituksen ympäristönsuojelun vastaisesta toimintasuunnitelmasta. Valtaan tulonsa jälkeen se on purkanut ympäristöä suojelevia lakeja ja ympäristön suojelullisia toimia. Bolsonaron hallitus kieltää tieteelliset tulokset ja kannustaa planeettamme selviytymisen kannalta tärkeiden ekosysteemin tuhoamiseen,” sanoo Rômulo Batista, Greenpeace Brasilian Amazon asiantuntija.

Brasilian varapresidentti Morao kiisti jälleen INPE:n tieteelliset todisteet 14.9. ja levitti videota, jossa väitettiin, että Amazonin sademetsät eivät ole tulessa. Videolla näytettiin lajeja muista elinympäristöistä. Video on sittemmin poistettu tekijänoikeusrikkomuksen takia.

“Bolsonaron julmilla taktiikoilla on todelliset seuraukset. Samaan aikaan kun palomiehet, armeija ja vapaaehtoiset vaarantavat itsensä palojen pysäyttämiseksi, Bolsonaro naureskelee Pantanalin kosteikkoalueen katastrofille ja vaarantaa kaikkien niiden ihmisten hengen, jotka työskentelevät Amazonin sademetsien pelastamiseksi ja planeettamme hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Poliitikkojen ja yritysjohtajien tulee välittömästi tuomita hänen tekonsa ja vaadittava toimia tuhon lopettamiseksi,” jatkaa Batista.

Myös Cerradon savannialue on vaarassa

Cerradon alue on yksi maailman monimuotoisimmista savannialueista ja sekin on tulessa. INPE:n seurannan mukaan syyskuun ensimmäisen 14 päivän aikana alueelta löydettiin 13 619 palopesäkettä. Se on 9,2 % enemmän viime vuoteen verrattuna. Tämän vuoden aikana Cerradon alueella on ollut 37 824 palopesäkettä, eikä Brasilian hallitus tee mitään kiireellisen ympäristökatastrofin hillitsemiseksi.

Metsäpalot uhkaavat ihmisten terveyttä

Metsäpaloilla voi olla arvaamattomat seuraukset ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisille. Palot ovat uhka myös ihmisten terveydelle – sankat savupilvet kurittavat koronakriisin keskellä riutuvaa Brasiliaa. Lisäksi metsäpalot tuhoavat eläinten elinalueet, näin pakottaen ne lähemmäs ihmisiä. Riski ihmisille vaarallisten tautien leviämiseen kasvaa. 

Amazonin metsäpaloilla mittavat seuraukset ympäri maailman

Amazonin sademetsissä raivoavat metsäpalot ja kiihtynyt metsäkato vie Amazonin sademetsiä vääjäämättä kohti keikahduspistettä. Jos emme kykene suojelemaan metsiä nyt, voimme menettää ne lopullisesti. Jos menetämme Amazonin sademetsät, menetämme kamppailun ilmastokriisiä, terveyskriisiä ja monimuotoisuuskriisiä vastaan.

Amazonin sademetsien ja lähialueiden kriisi jää pandemian varjoihin. Nyt on kuitenkin toimittava – meillä ei ole aikaa odottaa. 

  1. Allekirjoita vetoomus
  2. Tee lahjoitus Amazonin suojelemiseksi
  3. Luo oma keräyskampanja Facebookissa