Maailman johtavat ilmastotieteilijät julkaisivat juuri uuden, massiivisen arviointiraporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siitä, missä määrin niihin voidaan varautua.

Greenpeacen aktivistit talon seinällä ripustamassa banderolleja, joista toisessa lukee "climate emergency"
Greenpeacen aktivistit vaativat EU-johtajilta ilmastotekoja vuonna 2019. Kuva: Eric De Mildt / Greenpeace.

Onko kivaa luettavaa? No ei. 

Lue silti. Tämä on se #DontLookUp-hetki, jossa tutkijat yrittää saada meidän huomiomme.

Poimimme tähän järkälemäisestä raportista viisi pointsia, joilla tiedät jo kaikkein olennaisimmat. 

1. Ilmastoriskit kasvavat suuremmiksi alemmilla lämpötiloilla.

Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia menetyksiä ja tuhoja luonnolle ja ihmisille jo nyt. Ihmishenkiä, koteja, asuinympäristöjä, elinkeinoja ja kulttuureja tuhoutuu. Ja lisää on luvassa. Tutkijat ovat päivittäneet eri lämpenemistasoihin liittyviä riskejä kuvaavan Reasons for Concern -mittarinsa ja toteavat, että riskit kasvavat korkeille ja erittäin korkeille tasoille aiempaa arvioitua matalilla lämpenemistasoilla. Jo nyt ekosysteemeissä havaitut vaikutukset ovat ilmenneet ennakoitua aikaisemmin, laajemmin ja kauaskantoisemmin seurauksin.

Hupsista.

2. Emme ole valmiita edes nykyisiin vaikutuksiin, ja se maksaa ihmishenkiä

Vaikka ilmastouhkiin varaudutaan jo aiempaa tarmokkaammin ja suunnitelmia ja toimia tehdään, on niistä suurin osa liian vähän liian myöhään. Ennen kaikkea ongelmana on, että toimet saavuttavat heikosti niitä, jotka niitä kipeiten tarvitsisivat. Ilmastouhkille alttiina on nyt enemmän ihmisiä ja omaisuutta kuin edellisen arvion aikaan.

Ihmishenkiä ja koteja on menetetty eri puolilla maailmaa, mutta erittäin haavoittuvilla alueilla kuolleisuus tulvissa, kuivuudessa ja myrskyissä oli huimat 15 kertaa (!) korkeampi viime vuosikymmenellä verrattuna Suomen kaltaisiin maihin, joissa haavoittuvuus on suhteellisen alhainen.

Näin ei tarvitse olla. Osallistavat, oikeudenmukaiset ja riittävät resurssit sekä asianmukaisesti toteutetut sopeutumistoimet pelastaisivat ihmishenkiä, koteja ja tulevaisuuksia.

3. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vähentäisi oleellisesti ennakoituja menetyksiä ja vahinkoja, mutta ei estä niitä kokonaan.

Jokainen asteen kymmenys pahentaa tilannetta, ajaen yhä useampia ihmisiä ja lajeja äärirajoille ja niiden yli. Lyhyen aikavälin toimet, jotka rajoittavat lämpenemisen lähelle 1,5 astetta (Pariisin ilmastosopimuksen lämpenemisraja), vähentäisivät merkittävästi ihmisille ja ekosysteemeille ennustettuja menetyksiä ja vahinkoja, mutta eivät poistaisi niitä. Sopeutumista tarvitaan silti ja haittoja ja menetyksiä tulee tapahtumaan silti, mutta ne jakautuvat epätasaisesti. Nykyiset rahoitus-, hallinto- ja institutionaalisiset järjestelyt eivät vastaa haavoittuvien kehitysmaiden akuuttiin, kasvavaan tarpeeseen.

Siinäpä kotitehtävä meille rikkaille maille, joiden päästöt tuhoja eniten aiheuttavat: you broke it, now fix it!

4. Meidän on ennallistettava luontoa ja suojeltava vähintään 30 prosenttia maapallosta, jotta se suojelisi meitä.

Planeetan terveyden turvaaminen on olennaista ihmisten ja yhteiskunnan terveydelle. Se on edellytys ilmastokestävälle kehitykselle. Monimuotoiset, itseään ylläpitävät ekosysteemit tarjoavat useita olennaisia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Siksi IPCC korostaa voimakkaasti ekosysteemipohjaisen sopeutumisen mahdollisuuksia sekä tarpeita. Ekosysteemien kestävyyden säilyttäminen edellyttää sitä, että noin 30–50 prosenttia maapallon maa-alasta (metsistä), makean veden alueista ja valtamerien alueista saadaan suojelun piiriin.

5. Käsillä on kriittinen vuosikymmen elämiskelpoisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. On siirryttävä pienten askelten kipittelystä transformatiiviseen, osallistavaan muutokseen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit ovat yhä monimutkaisempia ja vaikeammin hallittavissa, kun eri vaaratekijöitä esiintyy samanaikaisesti vuorovaikutuksessa useiden kestämättömien kehitysmallien sekä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden aiheuttamien riskien kanssa. Siksi tarvitaan pienten erillisten viilausten sijaan systeemimuutosten hallintaa. Tarvitaan kattavia ja osallistavia siirtymiä energia-, elintarvike-, teollisuus-, kaupunki- ja yhteiskuntajärjestelmissä, mahdollistamaan ilmastonkestävää, oikeudenmukaista kehitystä.

Kuten IPCC itse loppukaneettinsa muotoile:

“The cumulative scientific evidence is unequivocal: Climate change is a threat to human well-being and planetary health. Any further delay in concerted anticipatory global action on adaptation and mitigation will miss a brief and rapidly closing window of opportunity to secure a liveable and sustainable future for all. (very high confidence)”

Mielenosoittajia Mexico Cityssä vuonna 2019. Kuva on otettu ylhäältä ja kuvan keskiössä on ympyrän muotoinen banderolli, jossa teksti "emergecia climatica" sekä maapallon kuva.
Mielenosoittajat vaativat pikaisia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi Mexico Cityssä vuonna 2019. Kuva: Víctor Ceballos / Greenpeace

Joko mennään? Tässäpä luettelo asioista, jotka voit tehdä heti muutamalla klikkauksella.

1. Irtaudutaan fossiilisista polttoaineista. Nyt.

Tämähän on itsestään selvää. Kun olet kuopassa, lopeta kaivaminen. Jokainen hiilitonni, jonka päästämme ilmakehään polttamalla fossiilisia polttoaineita, pahentaa tilannetta. Jopa konservatiivisista ennusteistaan aiemmin tunnettu kansainvälinen energiajärjestö IEA sanoo nyt, että on mahdollista siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian hallitsemaan energiajärjestelmään tarvittavassa aikaikkunassa. Eli maaliin vaan!

Ja koska fossiiliyhtiöiden mainokset lisäävät fossiilisten polttoaineiden kulutusta, autathan meitä kieltämään ne! Allekirjoita fossiilimainonnan vastainen kansalaisaloite.

2. Suojellaan vähintään 30 prosenttia planeetasta vuoteen 2030 mennessä.

Viikon päästä hallitukset kokoontuvat YK:ssa neuvottelemaan maailmanlaajuisesta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollistaa suojelualueiden perustamisen kansainvälisille vesille. Myöhemmin tänä vuonna hallitukset kokoontuvat YK:n biologista monimuotoisuutta käsittelevään COP15-huippukokoukseen, jossa niiden on sitouduttava suojelemaan vähintään 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Tämä tulee tehdä kunnioittaen alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöiden oikeuksia.

Allekirjoita vetoomus kansainvälisen mertensuojelusopimuksen puolesta.

3. Edistetään ilmasto-oikeudenmukaisuutta.

Ihmisillä on oikeuksia ja hallituksilla velvollisuuksia. Pannaan ne vastuuseen. Pelkästään viimeisen vuoden aikana oikeussaleissa on tehty ennennäkemätön määrä keskeisiä päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Ilmastokriisille alttiit yhteisöt jatkavat ihmisoikeuksiensa puolustamista.

Aivan kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmasto-oikeusjutut liittyvät toisiinsa ja vahvistavat maailmanlaajuista normia, jonka mukaan ilmastonsuojelu on ihmisoikeus. Liity nopeasti kasvavaan globaaliin liikkeeseen ja korota äänesi ihmisten sekä planeetan puolesta!

Anna äänesi ihmisille ja planeetalle

4. Taistellaan meille tulevaisuus, jonka ansaitsemme

Nykyinen loputtomaan, planetaarisista rajoista piittaamattomaan kasvuun perustuva talousmalli on epäoikeudenmukainen ja vanhentunut. Sen on aika väistyä. Ansaitsemme tulevaisuuden, joka kunnioittaa ihmisiä ja maapallon rajoja. Tulevaisuuden, jossa taloudellinen hyöty ei mene elämän edelle. Tulevaisuuden, jossa meillä on yhteys luontoon, ja jossa päätökset tehdään osallistavasti ja tasa-arvo on turvattu.

Vetoa Amazonin sademetsien pelastamiseksi ahneudelta

5. Kohdataan todellisuus pystyssäpäin ja rehellisesti.

Jotta löydämme ongelmaan riittävän järjet työkalut, on meidän pystyttävä kohtaamaan ongelman mittakaavat mahdollisimman rehellisesti. Tällä hetkellä emme valmistaudu siihen 1,5 astetta lämpimämpään maailmaan, johon meidän pitäisi Pariisin sopimuksen mukaan olla matkalla – puhumattakaan 2,7 °C:n maailmasta, johon olemme ajautumassa.

Otetaan tulevaisuutemme haltuun ja pakotetaan hallitukset toimiin!

Levitä sanaa.

Näytä, että tiede on tullut kuulluksi.