Kerroimme viime viikolla, että viemme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa valtion oikeuteen riittämättömien hiilinielutoimien takia. Päätimme tehdä hallintovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska hallituksen toimettomuus hiilinieluromahduksen edessä on mielestämme ilmastolain vastaista.
Kyseessä on Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti, jonka myötä tapauksesta tulee samalla yksi lenkki kasvavassa kansainvälisen ilmasto-oikeudenkäyntien ketjussa. Maailmalla ilmasto-oikeudenkäyntejä on laitettu vireille jo liki 2000, ja niissä on saavutettu merkittäviä voittoja ilmaston puolesta. Vuosina 2017-2020 ilmasto-oikeusjuttujen määrä on jopa tuplaantunut (UNEP, 2020).
Millaisia kansainväliset ilmasto-oikeudenkäynnit oikein ovat? Tässä pieni kertaus merkittävistä oikeusjutuista, joissa on vaadittu tehokkaampia ilmastotoimia tai selvitetty, mikä on ilmastokriisiä kiihdyttävien yritysten ja valtioiden oikeudellinen vastuu.
1. Urgenda vastaan Alankomaat – valtava läpimurto ilmasto-oikeudelle
Urgenda-säätiö ja sen noin 900 kantajaa haastoivat vuonna 2013 Alankomaiden hallituksen oikeuteen, koska hallitus ei ollut esittänyt riittäviä toimenpiteitä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Urgendan tapauksessa merkittävää oli se, että vaikka YK:n ilmastosopimukseen, EU:n ihmisoikeussopimukseen ja IPCC:n ilmastotieteeseen nojaavaa oikeusjuttua puitiin lukuisissa eri oikeusasteissa, tuomarit päätyivät lopulta aina samaan lopputulokseen: kantajilla oli oikeus käydä oikeutta ilmaston puolesta ja heidän haasteensa pystyi todistamaan, että hallitus oli laiminlyönyt velvollisuutensa tehdä tarpeeksi ilmastotoimia.
Lopulta vuoden 2019 joulukuussa Alankomaiden korkein oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden ratkaisut, että Alankomaiden on leikattava päästöjään vähintään 25% jo seuraavan vuoden loppuun mennessä. Tämä oli valtava voitto ilmastolle, ilmastoliikkeelle ja oikeudelle. Urgendan oikeusjuttua voidaan pitää ensimmäisenä suurena voittona ja esimerkkinä myös muissa maissa käytäville ilmasto-oikeudenkäynneille. Voit lukea lisää Urgenda-tapauksesta ja sen merkityksestä esimerkiksi täältä.
Katso video Urgenda-oikeudenkäynnin ratkeamisen tunnelmista:
2. Ihmisoikeusneuvosto haastoi suursaastuttajat
Greenpeacen kampanjointi ilmastonmuutosta aiheuttavien yritysten vastuuseen saattamiseksi tuotti tulosta vuonna 2016, kun Filippiinien valtion perustuslaillinen ihmisoikeusneuvosto aloitti virallisen selvityksen maailman 47 eniten saastuttavan yrityksen toiminnasta – neuvosto halusi selvittää, rikkovatko suuryritysten aiheuttamat ilmastopäästöt ihmisten perustavanlaatuisia oikeuksia “elämään, ruokaan, veteen, puhtauteen, riittävään asumiseen ja itsemäärittelyyn”.
Ilmisoikeusneuvosto vaati vastauksia öljy-, kaivos-, sementti- ja hiiliyhtiöiltä, joiden joukossa olivat mm. ylikansalliset öljyjätit Shell, BP, Chevron ja kaivosjätti Anglo American. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun jonkin valtion alainen viranomaistaho on aloittanut ilmasto-oikeudelliset menettelyt ilmastokriisiä kiihdyttäviä monikansallisia yhtiöitä vastaan.
Vuonna 2019 oikeusjuttu viimein päättyi ihmisoikeusneuvoston historialliseen päätökseen, jossa todettiin, että yhtiöitä voidaan vaatia vastuuseen ilmastotuhoista, sillä niillä on siihen toimintansa takia moraalinen ja lakiin perustuva velvollisuus. Tämä oli merkittävä voitto ihmisoikeuksien soveltamisessa ilmasto-oikeuteen.
3. Juliana vs Yhdysvallat
Ilmasto-oikeudenkäynnit ovat usein pitkiä, hitaita prosesseja, jotka vaativat oikeusjutun nostaneilta pitkäjänteisyyttä. Samalla ne ovat kuitenkin tärkeitä jo siksi, että ne luovat myös uutta oikeuskäytäntöä ja tärkeitä ennakkotapauksia.
Vuonna 2015 alkoi Yhdysvalloissa merkittävä ilmasto-oikeusjuttu, joka on edelleen käsittelyssä. Earth Guardians -ryhmän 21 nuorta kantajaa nosti kanteen Yhdysvaltojen valtiota vastaan. Kanteessaan he katsoivat, että valtio on tietoisesti rikkonut heidän perustuslaillisia oikeuksiaan elämään, turvallisuuteen, vapauteen ja omaisuuteen sekä rikkonut velvollisuuttaan suojella yhteisiä luonnonvaroja sallimalla ja kannustamalla ilmastokriisiä kiihdyttävien fossiilisten käyttöä.
Valtio yritti saada oikeusjutun hylättyä heti alkuunsa sillä perusteella, ettei Yhdysvaltojen perustuslaki turvaa turvallista ympäristöä, mutta ei onnistunut. Haasteen ensimmäisessä käsittelyssä nähtiin sen sijaan merkittävä ennakkotapaus, kun tuomari Ann Aiken totesi, että haaste täytyy ottaa käsittelyyn, koska oikeus elämää turvaavaan ilmastoon on samaa sukupuolta olevien avio-oikeuteen tai sananvapauteen verrattavissa oleva perustuslaillinen oikeus.
Vaikka tämä oikeusjuttu on edelleen kesken, on ensimmäinen vaihe mullistava, sillä tuomari Aikenin päätös oli ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa, joka on merkittävä fossiilipäästöjen tuottajamaa.
Juliana vs. Yhdysvallat -oikeusjutusta tuli myös merkittävä mediatapaus. Vuosia jatkuneesta oikeusjutusta on tehty esimerkiksi Youth V Gov -elokuva, jonka voi tällä hetkellä katsoa Netflixistä.
**
Näin ilmasto-oikeutta on siis käyty maailmalla. Lisää esimerkkejä löytyy läheltä ja kaukaa ja niistä monissa Greenpeace on mukana, kuten historiallisen järisyttävässä oikeudenkäynnissä Shelliä vastaan, voitokkaassa oikeudenkäynnissä Saksan hallitusta vastaan ja uraauurtavassa oikeudenkäynnissä Norjan hallitusta vastaan, joka on ensimmäinen tapaus, jossa valtion öljynporausluvat haastetaan Pariisin sopimuksen vastaisina. Viimeisin tapaus on edennyt nyt Euroopan ihmisoikeusistuimeen ja se, että tuomioistuin on hyväksynyt tapauksen käsiteltäväksi, on jo erävoitto itsessään.
Nyt ilmasto-oikeudenkäynnit ovat siis rantautuneet myös Suomeen. Toivomme, että oikeusjuttumme myötä Suomen metsien hiilinielut saavat ilmastolain edellyttämää suojaa, ja että jatkossa, kun ilmastotoimista tehdään päätöksiä, ne ovat linjassa ilmastolain tavoitteiden kanssa. Anna tukesi oikeusjutullemme ja vaadi kanssamme oikeutta ilmastolle – allekirjoita täällä!