Sivu - marraskuu 12, 2010
Metsäluontomme voi todella huonosti. Kasvullisista metsämaista Suomessa on suojeltu vain viisi sadasosaa. Etelä-Suomessa tilanne on huonoin: alle 2% metsämaasta on rauhoitettu hakkuilta.
Ekologien arvioiden mukaan suojeltuna tulisi olla vähintään 10%, jos luonnon köyhtyminen halutaan pysäyttää. Suomen metsäisistä luontotyypeistä uhanalaisia on 70%.
Suurin osa Suomessa ihmisen toiminnan takia uhanalaisista eliö- ja kasvilajeista on metsistä riippuvaisia. Suurin uhanalaisuutta aiheuttava syy on metsien talouskäyttö. Uhanalaiseksi luokiteltuja tunnettuja lajeja maassamme on useita satoja. Tieteellisten arvioiden mukaan uhanalaisten määrä on todennäköisesti tuhansia, koska useimpia lajeja ei vielä edes tunneta.
Pääosa suojelualueista on pieniä eivätkä ne muodosta yhtenäisiä kokonaisuuksia. Metsien hoidon menetelmät ovat liian rajuja - pahinta luonnolle ja maisemalle ovat avohakkuut. Vaikka Suomesta on viime vuosina vähennetty metsäteollisuuden kapasiteettia, metsien hakkuumäärät ovat silti nousussa. Suojelualueita pitäisi lisätä vastaavasti, mutta suunnitelmat ja tahto puuttuvat.
Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien suojelun tilan parantamiseen tähtäävä viranomaisten Metso- ohjelma on alimitoitettu; sillä on liian vähän rahoitusta ja tavoitteet ovat liian alhaiset. Maksimissaan ohjelma pystyy nostamaan nykyisen 1,8%:n suojelualan 3,5%:iin. Tämä ei tieteellisen tutkimuksen mukaan mitenkään riitä monimuotoisuuden suojeluun ja uhanalaisten lajien pelastamiseen.
Pohjois-Suomessa vanhojen luonnontilaisten metsien suojelussa on 2000-luvun loppupuolella edistytty kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin ansiosta, mutta puutteita on edelleen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri luonnontilaiset ja sen kaltaiset vanhat metsät olisivat ensiarvoisen tärkeitä suojelukohteita. Vain muutama sadasosa Suomen metsistä on luonnontilaisia vanhoja metsiä, eikä niitä kaikkia ole suojeltu.