Suomen metsät

Sivu - marraskuu 12, 2010
Suomessahan metsää riittää! Vai riittääkö? Tilastollisesti kyllä, mutta minkälaista? Laajat metsät, joissa vanhat puut saavat kasvaa ja koko metsäluontomme moninaisuus kukoistaa, ovat käyneet vähiin. Valtaosa Suomesta on nykyään yksipuoliseksi hoidettua talousmetsää, jota metsäautotiet ja ojat halkovat.

Valtion talousmetsämaisemaa Inarissa

Metsätalous köyhdyttää metsiä

Suurin osa Suomessa ihmisen toiminnan takia uhanalaisista eliö- ja kasvilajeista on metsistä riippuvaisia. Suurin uhanalaisuutta aiheuttava syy on metsien talouskäyttö. Uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja on maassamme useita satoja. Todellisuudessa määrä lasketaan todennäköisesti tuhansissa, koska useimpia lajeja ei vielä edes tunneta. Monet uhanalaiset linnut, eläimet, kasvit ja sienet kaipaavat luonnontilaisen metsän harvinaiseksi käyneitä piirteitä kuten vanhoja puita, lahoja puita, kosteaa maaperää ja monipuolista puustoa.

Metsähallituksen avohakkuiden uhkaamaa liito-oravametsää Suomussalmen Syrjävaarassa talvella 2013

Ajankohtaista talvella 2012/2013

Valtion liikelaitos Metsähallitus avohakkaa luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä Kainuussa Suomussalmella. Katso kuvia ekologisten yhteyksien avohakkuista Malahvian alueella ja hakkuiden uhkaamista liito-oravametsistä Pohjois-Suomussalmella.

Suojeltua metsää on liian vähän
Ekologien arvioiden mukaan suojeltuna tulisi olla vähintään 10%, jos luonnon köyhtyminen halutaan pysäyttää. Suomessa metsistä on suojeltu noin 5%. Pääosa suojelualueista on pieniä. Pahin tilanne on Oulun eteläpuolella, jossa metsistä on suojeltu vain noin 2%.

Etelä-Suomen metsien suojelun tilan parantamiseen tähtäävä Metso- ohjelma on alimitoitettu; sillä on liian vähän rahoitusta ja tavoitteet ovat liian alhaiset. Parhaimmillaan ohjelma pystyy nostamaan nykyisen noin 2%:n suojelualan 3,5%:iin. Tämä ei tieteellisen tutkimuksen mukaan mitenkään riitä monimuotoisuuden suojeluun ja uhanalaisten lajien pelastamiseen. Silti Etelä-Suomessa hakataan jopa valtion omistamia suojelunarvoisia metsiä. Syksyllä 2012 ympäristöjärjestöt julkaisivat listan yli 500 valtion omistamasta metsäalueesta, jotka tulisi suojella osana Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaa.

Avohakkuille on vaihtoehto
Metsien hoidon menetelmät ovat liian rajuja - pahinta luonnolle ja maisemalle ovat avohakkuut. Ne ovat edelleen Suomessa pääasiallinen tapa hakata täysikäisiä metsiä, vaikka suurin osa suomalaisista ei pidä avohakkuista. Avohakkuille on kuitenkin vaihtoehto. Metsiä voi hoitaa poimimalla puita säännöllisin väliajoin, pitäen metsä koko ajan metsän näköisenä. Tällainen metsätalous on pitkällä aikavälillä yhtä kannattavaa tai kannattavampaa kuin avohakkuut. Suomessa avohakkuuvapaata metsänhoitoa tarjoaa esimerkiksi Innofor Oy

Greenpeacen menestystarinat
Greenpeace kampanjoi vuosi Lapissa suojelematta jääneiden arvokkaiden aarniometsäalueiden suojelemiseksi. Suojelua edistettiin yhteistyössä muiden ympäristöjärjestöjen ja alueen paliskuntien kanssa. Sitkeä kampanja päättyi voittoihin 2009-2010. Kampanjan seurauksena kymmeniä tuhansia hehtaaria hienointa metsäluontoa suojeltiin. Suurin osa kahdeksasta Metsä-Lapin erämaakohteesta jätettiin pysyvästi metsätalouskäytön ulkopuolelle Metsähallituksen päätöksellä vuonna 2009. Greenpeacen ja Inarin metsäpaliskuntien suojeluun vaatimista alueista valtaosa rauhoitettiin 20 vuodeksi Metsähallituksen ja paliskuntien välisillä sopimuksilla 2009 ja 2010